Luku 37 Nefi ja Lehi vankilassa Nefi ja Lehi olivat Helamanin poikia. Helaman halusi, että he olisivat yhtä vanhurskaita kuin se Lehi ja se Nefi, jotka olivat lähteneet Jerusalemista. Helaman 5:4–7 Helaman opetti poikiaan uskomaan Jeesukseen Kristukseen. He oppivat, että syntien anteeksianto tulee uskon ja parannuksen kautta. Helaman 5:9–12 Nefi ja Lehi lähtivät opettamaan Jumalan sanaa nefiläisille ja lamanilaisille. Tuhansia ihmisiä kastettiin. Helaman 5:14–19 Kun Nefi ja Lehi menivät Nefin maahan, lamanilaisten sotajoukko heitti heidät vankilaan ja jätti heidät sinne useaksi päiväksi ilman ruokaa. Helaman 5:20–22 Lamanilaiset menivät vankilaan aikoen surmata Nefin ja Lehin, mutta eivät voineet, koska Nefiä ja Lehiä ympäröi tuli. Se suojeli heitä ja polttaisi jokaista, joka yrittäisi koskea heihin. Helaman 5:22–23 Tuli ei polttanut Nefiä eikä Lehiä. He kertoivat lamanilaisille, että Jumalan voima suojeli heitä. Helaman 5:24–26 Maa järisi, ja vankilan muurit alkoivat vapista. Pimeyden pilvi peitti kaikki vankilassa olevat ihmiset, ja he pelkäsivät. Helaman 5:27–28 Pimeyden yläpuolelta kuului ääni, joka puhui. Se oli hiljainen kuin kuiskaus, mutta kaikki kuulivat sen. Helaman 5:29–30 Ääni käski ihmisiä tekemään parannuksen ja sanoi, etteivät he saisi yrittää surmata Nefiä ja Lehiä. Helaman 5:29–30 Ääni puhui kolme kertaa, ja maa ja vankilan muurit järisivät yhä. Lamanilaiset eivät voineet paeta, koska oli liian pimeää ja heitä pelotti. Helaman 5:33–34 Nefiläinen mies, joka oli ollut kirkon jäsen, näki, että Nefin ja Lehin kasvot loistivat pimeyden läpi. Helaman 5:35–36 Nefi ja Lehi katselivat kohti taivasta ja puhuivat. Mies kehotti lamanilaisia katsomaan. He ihmettelivät, kenelle Nefi ja Lehi mahtoivat puhua. Helaman 5:36–38 Mies, jonka nimi oli Amminadab, sanoi lamanilaisille, että Nefi ja Lehi puhuivat enkeleille. Helaman 5:39 Lamanilaiset kysyivät Amminadabilta, kuinka he saisivat pimeyden pilven hälvenemään. Amminadab kehotti heitä tekemään parannuksen ja rukoilemaan, kunnes he saisivat uskon Jeesukseen Kristukseen. Helaman 5:40–41 Lamanilaiset rukoilivat, kunnes pimeyden pilvi hälveni. Helaman 5:42 Pimeyden hälvettyä ihmiset näkivät olevansa tulipatsaan ympäröimät. Tuli ei polttanut heitä eikä vankilan muureja. Helaman 5:43–44 Lamanilaiset olivat hyvin iloisia, ja Pyhä Henki täytti heidän sydämensä. Helaman 5:44–45 Ääni kuiskasi sanoen, että he saisivat rauhaa, koska he uskoivat Jeesukseen Kristukseen. Helaman 5:46–47 Lamanilaiset katsoivat ylös nähdäkseen, mistä ääni tuli. He näkivät enkeleiden laskeutuvan taivaasta. Helaman 5:48 Noin kolmesataa ihmistä näki ja kuuli, mitä vankilassa tapahtui. He menivät kertomaan siitä muille. Helaman 5:49–50 Suurin osa lamanilaisista uskoi heitä ja laski aseensa. Helaman 5:50–51 Lamanilaiset lakkasivat vihaamasta nefiläisiä ja antoivat takaisin ottamansa maan. Lamanilaisista tuli vanhurskaampia kuin nefiläiset. Helaman 5:50, 52 Monet lamanilaiset lähtivät Nefin ja Lehin kanssa opettamaan sekä nefiläisiä että lamanilaisia. Helaman 6:1, 6–7