Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au
3–9 Sune. Sione 13–17: ‘Mou Nofo Maʻu ʻi Heʻeku ʻOfá’


“3–9 Sune. Sione 13–17: ‘Mou Nofo Maʻu ʻi Heʻeku ʻOfá’” Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Palaimelí: Fuakava Foʻou 2019 (2019)

“3–9 Sune. Sione 13–17,” Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Palaimelí: 2019

ʻĪmisi
ʻOhomohe Fakaʻosi

ʻI he Fakamanatu Kiate Au, tā ʻa Walter Rane

3–9 Sune

Sione 13–17

“Mou Nofo Maʻu ʻi Heʻeku ʻOfá”

Lotua ke ʻiloʻi e ngaahi fie maʻu e fānau ʻokú ke akoʻí lolotonga hoʻo lau ʻa e Sione 13–17. ʻE lava ke tokoni atu ʻa e Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Fakafoʻituituí mo e Ngaahi Fāmilí pea mo e lēsoni ko ʻení, ke mahino ʻa e tokāteliné mo ʻoatu kiate koe ha ngaahi fakakaukau ke akoʻi e fānau ʻi hoʻo kalasí.

Lekooti e Ngaahi Ongo ʻOkú ke Maʻú

ʻĪmisi
fakaʻilonga vahevahe

Fakaafeʻi Ke Vahevahe

Ke tokoni ki he fānaú ke nau vahevahe ʻa e meʻa ʻoku nau ako ʻi ʻapí, paasi takai ha foʻi haati pepa ʻi he taimi ʻe aʻu mai fakaafeʻi takitaha e fānaú ke nau vahevahe ha meʻa ne nau fai ke fakahaaʻi ʻene ʻofá ki he niʻihi kehé, ʻi he taimi ʻoku hoko ai ke ne puke e foʻi hātí.

ʻĪmisi
fakaʻilonga akoʻi

Akoʻi e Tokāteliné

Fānau Iiki Angé

Sione 13:1–17

ʻOku finangalo ʻa Sīsū ke u tokoniʻi e niʻihi kehé.

Ko e talanoa ko ia ʻo hono fufulu ʻe Sīsū e vaʻe ʻEne kau ʻAposetoló, ko ha sīpinga ia ʻo ha ngāue tokoni loto-fakatōkilalo. Te ke ueʻi fēfē e fānaú ke nau muimui ki he sīpinga ʻa Sīsuú?

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Fakaʻaongaʻi e fakatātā ʻi he lēsoni ki he uike ní ʻi he Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Fakafoʻituituí mo e Ngaahi Fāmilí ke tokoni ke fai e talanoa ʻi he Sione 13:1–17. Fakaafeʻi e fānaú ke nau kumi e fakaikiiki mei he talanoá ʻa ia ʻoku ʻi he ngaahi fakatātaá.

  • Fakaʻaliʻali ha ngaahi fakatātā ʻo hono tokoniʻi ʻe Sīsū e niʻihi kehé (vakai ki he Tohi Fakatātā ʻa e Ongoongoleleí pe ngaahi makasini ʻo e Siasí ki ha ngaahi fakakaukau). Tuku ki he fānaú ke nau taufetongi hono puke e ngaahi fakatātaá lolotonga hoʻo fai e talanoa naʻe fakamatalaʻí (tuku ke nau tokoni ke fai e talanoá kapau te nau lava).

  • Fehuʻi ki he fānaú pe ʻoku fēfē ʻenau ongo ʻi he taimi ʻoku tokoniʻi ai kinautolu ʻe ha taha. Tuku ki he fānaú ke nau tā ha ngaahi fakatātā ʻo e founga te nau lava ai ʻo muimui ki he ngaahi sīpinga ʻa Sīsuú ʻaki hono tokoniʻi ha taha.

Sione 13:34–35; 14:15

ʻOku ou fakahaaʻi ʻeku ʻofa kia Sīsū Kalaisí ʻaki hono tauhi ʻEne ngaahi fekaú.

Te ke tokoniʻi fēfē e fānaú ke mahino ko ʻenau talangofuá ko ha fakaʻilonga ia ʻoku nau ʻofa kia Sīsū Kalaisí?

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • ʻOange ki he fānau takitaha ha foʻi haati pepa ke teuteuʻi. Fakaafeʻi kinautolu ke puke hake ʻenau ngaahi foʻi hātí ʻi he taimi kotoa pē ʻoku nau hivaʻi ai e “ʻofa” ʻi he “Folofola ʻa Sīsū Feʻofaʻaki” mo e “Ke Mou Feʻofaʻaki,” Tohi Hiva ʻa e Fānaú, 39, 74.

  • Tokoniʻi e fānaú ke nau ako maʻuloto e Sione 14:15 ʻaki hono puke ki ʻolunga ʻenau ngaahi haati laʻipepá ʻi heʻenau lea ʻaki e, “Kapau ʻoku mou ʻofa kiate au,” pea mo ha fakatātā ʻo ha ngaahi tohi maka ʻi heʻenau lea ʻaki e, “Fai ʻeku ngaahi fekaú.”

  • Fakaafeʻi e fānaú ke nau taufetongi ʻi hono fakatātaaʻi ha ngāue angaʻofa te nau lava ʻo fai ki ha taha ke fakahaaʻi ʻaki ʻenau ʻofa kia Sīsuú. Tuku ki he toenga ʻo e fānaú ke nau mateʻi e meʻa ʻoku nau fakatātaaʻí.

  • Fakakakato mo e fānaú e peesi ʻekitivitī ʻo e uike ní.

Sione 14:26–27; 15:26; 16:13–14

ʻOku tokoniʻi au ʻe he Laumālie Māʻoniʻoní ke u ongoʻi ofi ange kia Sīsū.

Neongo ʻoku teʻeki ke maʻu ʻe he fānau ʻokú ke akoʻí ʻa e meʻafoaki ʻo e Laumālie Māʻoniʻoní, ka te nau lava ʻo ako he taimí ni e founga ʻoku ngāue ai e mālohi ʻo e Laumālie Māʻoniʻoní ʻi heʻenau moʻuí.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Fakaʻaliʻali e fakatātā Ko e ʻOhomohe Fakaʻosí (Tohi Fakatātā ʻo e Ongoongoleleí, fika 54). Fakamatalaʻi ange ki he fānaú, naʻe akoʻi ʻe Sīsū ki Heʻene kau ākongá fekauʻaki mo e Laumālie Māʻoniʻoní, lolotonga e ʻOhomohe Fakaʻosí.

  • Fakaafeʻi e fānaú ke tuku honau nimá ki honau mafú pea ʻi honau ʻulú. Fakaava e folofolá ki he Tokāteline mo e Ngaahi Fuakavá 8:2, pea fakamatalaʻi ange ʻoku lava ke lea mai ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní kiate kitautolu “in [hotau] ʻatamaí pea ʻi [hotau] lotó,” pe ʻi hotau ngaahi fakakaukaú mo e ngaahi ongó.

  • Tamateʻi ʻa e ʻuhilá pea puke hake ki ʻolunga ha fakatātā. Huluʻi leva ha kasa ki he fakatātaá. Fehuʻi ki he fānaú pe ʻoku faitatau fēfē nai ʻa e kasá ko e Laumālie Māʻoniʻoní.

  • Hivaʻi fakataha mo e fānaú ʻa e “Ko e Laumālie Māʻoniʻoní,” Tohi Hiva ʻa e Fānaú, 56, ʻi ha “kihiʻi leʻo siʻi.” Fakaafeʻi kinautolu ke nau fakafanongo ki he ngaahi meʻa ʻoku fai ʻe he Laumālie Māʻoniʻoní.

ʻĪmisi
fakaʻilonga akoʻi

Akoʻi e Tokāteliné

Fānau Lalahi Angé

Sione 13:34–35; 14:15; 15:10–14

ʻOku ou fakahaaʻi ʻeku ʻofa kia Sīsū Kalaisí ʻaki hono tauhi ʻEne ngaahi fekaú.

ʻI hoʻo lau e ngaahi konga ko ʻení ʻi hoʻo ako fakatāutahá, fakakaukau ki he fānau ʻokú ke akoʻí. ʻE tāpuekina fēfē nai kinautolu ʻi he taimi ʻoku mahino ai ko ʻenau talangofuá ko ha fakaʻilonga ia ʻo ʻenau ʻofa ʻia Sīsuú?

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Tokoniʻi e fānaú ke nau ako maʻuloto e Sione 13:34–35. Ko e founga ʻe taha ke nau fai ai ʻeni ko hono hivaʻi e “Ke Mou Feʻofaʻakí,” Tohi Hiva ʻa e Fānaú, 74, pea tokoniʻi e fānaú ke nau ako hono fakatātaaʻí.

  • Fakaafeʻi e fānaú ke nau tohi ʻi he palakipoé ha ngaahi founga kuo fakahā mai ai ʻe Sīsū ʻEne ʻofa ʻiate kitautolú. Te ke lava ʻo fakaʻaliʻali ha ngaahi fakatātā mei he moʻui ʻa e Fakamoʻuí ke tokoniʻi kinautolu (ki ha ngaahi fakakaukau, vakai ki he Tohi Fakatātā ʻo e Ongoongoleleí). Te tau fakahaaʻi fēfē ʻetau ʻofa ki he niʻihi kehé hangē ko ia ne fai ʻe Sīsuú? Fakaafeʻi e fānaú kotoa ke nau tuʻu ʻo vahevahe ha founga ʻe taha te ne “feʻofaʻaki” ai (Sione 13:34).

  • Fakaafeʻi ha tokotaha ke lau e Sione 14:15. Tuku ki he fānaú ke nau taufetongi hono tā ha ngaahi fakatātā ʻokú ne fakafofongaʻi ha tokotaha ʻokú ne tauhi ha fekau, lolotonga hono mateʻi ʻe he toenga ʻo e fānaú e meʻa ʻokú ne taá. Ki ha sīpinga ʻo e ngaahi fekaú, vakai ki he Ki Hono Fakamālohia ʻo e Toʻu Tupú. ʻOku fakahaaʻi fēfē ʻe hono tauhi ʻo e ngaahi fekau ko ʻení, ʻoku tau ʻofa ʻiate Ia?

Sione 14:26; 15:26; 16:13

ʻOku tataki, fakanonga, mo fakamoʻoniʻi ʻe he Laumālie Māʻoniʻoní e moʻoní.

ʻI he taimí ni kuo tokolahi e fānau kuo nau maʻu e meʻafoaki ʻo e Laumālie Māʻoniʻoní, te ke lava fēfē ʻo tokoniʻi kinautolu ke mahino lelei ange e ngaahi fatongia ʻo e Laumālie Māʻoniʻoní?

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • ʻOange ki he fānaú e ngaahi veesi ko ʻení ke lau tautau toko ua: Sione 14:26; 15:26; mo e 16:13. Kole ange ke nau kumi e ngaahi lea ʻokú ne akoʻi ange kiate kinautolu e meʻa ʻoku fai ʻe he Laumālie Māʻoniʻoní. Hiki e ngaahi foʻi leá ʻi he palakipoé.

  • Vahevahe ha aʻusia ʻi he taimi ne tataki, fakanonga, fakatokanga, mo fakamoʻoniʻi ʻa e moʻoní kiate koe ʻe he Laumālie Māʻoniʻoní. Fakaafeʻi e fānaú ke vahevahe ha faʻahinga aʻusia kuo nau maʻu mei he Laumālie Māʻoniʻoní. Ne nau fakatokangaʻi fēfē ʻa e tākiekina e Laumālie Māʻoniʻoní?

  • Fakaafeʻi e fānaú takitaha ke tā honau fofongá ʻi ha kato pepa. Huluʻi ha kasa ki he loto kató, ko hono fakafofongaʻi e Laumālie Māʻoniʻoní. Tuku leva ha ngaahi meʻa ki he kató ke taʻofi e māmá, hangē ko ha sikaafi pe pepa holoholo, ke akoʻi ange ʻoku lava ʻe heʻetau ngaahi fili halá ʻo fakangatangata e tākiekina ʻo e Laumālie Māʻoniʻoní ʻi heʻetau moʻuí. Tuku ki he fānaú ke toʻo e sikāfí pe pepa holoholó mei heʻenau ngaahi kató ke fakafofongaʻi ʻaki e fakatomalá.

Sione 15:1–8; 17:3

ʻOku finangalo e Tamai Hēvaní mo Sīsū ke u ʻiloʻi Kinaua.

Te ke tāpuekina e moʻui ʻo e fānaú ʻo taʻengata ʻaki hono tokoniʻi kinautolu ke nau ʻiloʻi e Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Fakaʻaliʻali ha fuʻu ʻakau lolotonga e taufetongi e fānaú hono lau e Sione 15:1–8. ʻOku faitatau fēfē nai ʻa Sīsū mo ha vaine? ʻOku tau hangē fēfē nai ha ngaahi vaʻá? Ko e hā te tau lava ʻo fai ke tau nofo ofi ai ki he Fakamoʻuí?

  • Lau leʻo lahi e Sione 17:3. Fehuʻi ki he fānaú pe ko e hā ʻoku nau fai ke nau ʻiloʻi ai e Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisí. Vahevahe e founga ʻokú ke fai ke ke ʻiloʻi ai Kinauá.

ʻĪmisi
Sīsū ʻokú Ne huki ʻa e kiʻi tamasiʻi

Naʻe akoʻi ʻe Sīsū, “Nofo ʻiate au” (Sione 15:4).

ʻĪmisi
fakaʻilonga akoʻi

Poupouʻi e Ako ʻi ʻApí

Poupouʻi e fānaú ke nau fehuʻi ki ha mēmipa ʻo e fāmilí ki ha meʻa te nau lava ʻo fai ke tokoniʻi ai ia. Lolotonga e kalasi ʻi he uike kahaʻú, ʻoange ki he fānaú ha taimi ke vahevahe e meʻa ne nau faí.

Fakatupulaki ʻEtau Akoʻí

Fakafeʻungaʻi e ngaahi ʻekitivitií Kapau ʻokú ke akoʻi e fānau iiki angé, te ke lava maʻu ha ngaahi fakakaukau lahi ʻa ia te ke lava ʻo liliu ke feʻunga maʻa hoʻo kalasí, ʻi he konga ko ʻeni ʻo e fokotuʻutuʻu maʻá e fānau lalahi angé. ʻI he taimi tatau pē, ʻe lava ʻo liliu ke feʻunga e ngaahi ʻekitivitī maʻá e fānau iiki angé, ke akoʻi ʻaki e fānau lalahi angé.

ʻĪmisi
peesi ʻekitivitií: tauhi ʻa e ngaahi fekaú