”10.–16. kesäkuuta. Matteus 26; Markus 14; Luukas 22; Johannes 18: ’Ei niin kuin minä tahdon, vaan niin kuin sinä’”, Tule ja seuraa minua – pyhäkoulu: Uusi testamentti 2019, 2019
”10.–16. kesäkuuta. Matteus 26; Markus 14; Luukas 22; Johannes 18”, Tule ja seuraa minua – pyhäkoulu: 2019
10.–16. kesäkuuta
Matteus 26; Markus 14; Luukas 22; Johannes 18
”Ei niin kuin minä tahdon, vaan niin kuin sinä”
Lue luvut Matt. 26; Mark. 14; Luuk. 22 ja Joh. 18 ja pohdi ajatuksia ja vaikutelmia, joita tulee mieleesi. Mitä opetuksia luokkasi jäsenten on tarpeen saada?
Kirjoita muistiin saamiasi vaikutelmia
Innosta kertomaan
Kehota luokan jäseniä kertomaan, mitä sellaista he ovat oppineet tällä viikolla, mikä on auttanut heitä kokemaan sakramentin merkityksellisempänä. Mitä he tekivät ja kuinka se vaikutti heidän kokemukseensa sakramentin nauttimisesta?
Opeta oppia
Matt. 26:26–29; Luuk. 22:19–20
Sakramentti on mahdollisuus muistaa Vapahtaja aina.
-
Miksi Vapahtaja asetti sakramentin? Miksi me nautimme sakramentin viikoittain? Mitä mahdollisia vastauksia luokan jäsenet voivat löytää jakeista Matt. 26:26–29; Luuk. 22:7–20; OL 20:75–79 ja julkaisun Lujana uskossa sivuilta 149–151? Esimerkiksi julkaisussa Lujana uskossa opetetaan, että sakramentti nautitaan muistoksi Kristuksen uhrista, joka täytti Mooseksen lain. Voisitte myös lukea sakramenttirukoukset yhdessä, ja voisit pyytää luokan jäseniä mainitsemaan, mitä me lupaamme tässä toimituksessa. Kuinka voisimme auttaa jotakuta toista ymmärtämään, mitä nämä sitoumukset tarkoittavat? Kuinka osallistumisemme sakramenttitoimitukseen pitäisi vaikuttaa valintoihin, joita teemme viikon aikana?
-
Luokan jäsenille olisi todennäköisesti hyötyä kuulla toistensa ajatuksia siitä, kuinka voi muistaa Vapahtajan sakramentin aikana ja koko viikon ajan (ks. OL 6:36–37). Voisit kenties pyytää heitä kertomaan, mikä auttaa heitä ja heidän perhettään muistamaan Vapahtajan ja pitämään lupauksensa. Mitkä jakeet tämän viikon lukualueessa syventävät kunnioitustamme sakramenttia kohtaan? Lisää ajatuksia siitä, kuinka voi muistaa Vapahtajan, on Gerrit W. Gongin puheessa ”Muistaa Hänet aina” (Liahona, toukokuu 2016, s. 108–111).
-
Tämä keskustelu voisi olla hyvä tilaisuus tarkastella luokan jäsenten kanssa sakramentin vertauskuvallisuutta. Kuinka nämä vertauskuvat auttavat meitä sakramenttitoimituksen aikana keskittymään Vapahtajaan? Mitä nämä vertauskuvat opettavat meille Hänestä ja suhteestamme Häneen?
-
Sakramenttia käsittelevän keskustelunne lopussa voisit antaa luokan jäsenille muutaman minuutin aikaa pohtia ja kirjoittaa muistiin, mitä he tuntevat innoitusta tehdä valmistautuakseen sakramenttiin ensi viikolla. Kun luokan jäsenet pohtivat tätä, voisit lisätä tämän kokemuksen henkeä soittamalla taustalla jotakin sakramenttilaulua.
Meistä tulee enemmän Kristuksen kaltaisia, kun päätämme alistaa tahtomme Isän tahtoon.
-
Vapahtajan esimerkki taipumisesta Isän tahtoon voi auttaa luokkasi jäseniä, kun heidän pitää tehdä samoin. Voisit aloittaa keskustelun pyytämällä jokaista luokan jäsentä kertomaan tilanteesta, jolloin he taipuivat tekemään jotakin, mitä he tiesivät Jumalan haluavan heidän tekevän. Mikä innosti heitä tekemään niin? Kehota luokan jäseniä lukemaan Matt. 26:36–42 ja pohtimaan, miksi Vapahtaja oli halukas alistamaan tahtonsa Isänsä tahtoon. Kuinka tahtomme alistaminen Jumalalle pohjimmiltaan siunaa meitä?
-
Voisitte tarkastella periaatetta alistua Jumalan tahtoon siten, että pyydät puolta luokan oppilaista lukemaan Moosia 3:19 ja toista puolta lukemaan 3. Nefi 9:20. Mitä nämä jakeet opettavat siitä, mitä Jumalan tahtoon alistuminen tarkoittaa? Kuinka me alistumme? Luokan jäsenet voisivat pohtia, kuinka he voivat tulevalla viikolla alistaa oman tahtonsa Jumalan tahtoon. Keskusteluanne saattaisivat syventää ”Lisäaineistossa” olevat vanhin Neal A. Maxwellin sanat.
Meidän täytyy tutkia omaa elämäämme ratkaistaksemme, kuinka Herran sanat soveltuvat meihin.
-
Kuulemme elämässämme monia evankeliumin opetuksia, mutta toisinaan meillä on taipumus ajatella, että nuo opetukset soveltuvat enimmäkseen muihin ihmisiin. Keskustelu luvusta Matt. 26 voi auttaa meitä voittamaan tämän taipumuksen. Voisit aloittaa tämän keskustelun jakamalla luokan jäsenet pareittain ja pyytämällä kunkin parin ensimmäistä henkilöä lukemaan Matt. 26:20–22 ja toista lukemaan jakeet 31–35. Pyydä heitä vertaamaan opetuslasten vastauksia näissä kahdessa kertomuksessa. Mitä opetuksia voimme saada siitä, kuinka opetuslapset sovelsivat Vapahtajan sanoja itseensä? Voitte oppia aiheesta lisää katsomalla, kuinka presidentti Dieter F. Uchtdorf käsitteli jakeita Matt. 26:21–22 puheessaan ”Herra, en kai se ole minä?” (Liahona, marraskuu 2014, s. 56–59).
Jeesus Kristus suoritti äärettömän sovituksen meidän hyväksemme.
-
Voisit kehottaa luokan jäseniä kertomaan, mitä oivalluksia Jeesuksen Kristuksen sovituksesta he saivat tutkiessaan näitä lukuja itsekseen tai perheen kanssa.
-
Luvussa Matt. 26 kuvataan, mitä Getsemanessa tapahtui, mutta ymmärtävätkö luokkasi jäsenet sen merkityksen elämässään? Voisit auttaa heitä vaikkapa kirjoittamalla taululle seuraavanlaisia kysymyksiä: Mitä Getsemanessa tapahtui? ja Miksi se on tärkeää minulle? Luokan jäsenet voisivat yksin tai pienryhmissä työskennellen etsiä vastauksia jakeista Matt. 26:36–46; Alma 7:11–13 ja OL 19:16–19. He voisivat etsiä vastauksia myös vanhin C. Scott Grow’n puheesta ”Sovituksen ihme” (Liahona, toukokuu 2011, s. 108–110).
-
Jaakob nimittää Mormonin kirjassa Jeesuksen Kristuksen sovitusta äärettömäksi (ks. 2. Nefi 9:7). Voisit auttaa luokan jäseniä ymmärtämään, mitä tämä tarkoittaa, käyttämällä presidentti Russell M. Nelsonin opetuksia, jotka ovat ”Lisäaineistossa”, ja pyytämällä luokan jäseniä tekemään luettelon siitä, millä tavoin Vapahtajan uhrauksen vaikutusta voitaisiin pitää äärettömänä. He voisivat lukea myös seuraavat pyhien kirjoitusten kohdat ja täydentää luetteloaan: Hepr. 10:10; Alma 34:10–14; OL 76:24 ja Moos. 1:33. Kuinka voimme osoittaa kiitollisuutemme siitä, mitä Vapahtaja on tehnyt hyväksemme?
Kannusta oppimiseen kotona
Voisit innostaa luokan jäseniä jatkamaan lukemista kysymällä heiltä, tietävätkö he, mitkä seitsemän asiaa Jeesus sanoi ollessaan ristillä. Kerro heille, että he saavat selville, mitä Vapahtaja sanoi, lukemalla luvut Matt. 27; Mark. 15; Luuk. 23 ja Joh. 19.
Lisäaineistoa
Raamatun videoita (lds.org).
”The Last Supper” [Viimeinen ateria], ”Vapahtaja kärsii Getsemanessa”
Tahtomme alistaminen Isän tahtoon.
Vanhin Neal A. Maxwell opetti: ”Kun alistatte tahtonne Jumalan tahtoon, annatte Hänelle sen ainoan asian, jonka te voitte todella Hänelle antaa, joka teillä todella on annettavana. Älkää aikailko liikaa alttarin etsimisessä tai siinä, että alatte asettaa sille tahtoanne lahjaksi!” (Ks. ”Muistakaa, ’kuinka armollinen Herra on ollut’”, Liahona, toukokuu 2004, s. 46.)
Ääretön sovitus.
Vanhin Russell M. Nelson on opettanut:
”[Jeesuksen Kristuksen sovitus] on ääretön – ilman loppua. Se oli ääretön myös siinä mielessä, että koko ihmiskunta pelastuisi loputtomasta kuolemasta. Se oli ääretön, mitä tulee Hänen valtavaan kärsimykseensä. Se oli ääretön ajan suhteen, lakkauttaen aikaisemman eläinten uhraamisen mallin. Se oli ääretön ulottuvuudeltaan – se tapahtui yhden kerran kaikkien puolesta. Ja tuo sovituksen armo ei ulotu ainoastaan lukemattomiin ihmisiin, vaan myös lukemattomiin maailmoihin, jotka Hän on luonut. Se oli ääretön ihmisen mitenkään mitattavaksi tai kuolevaisen ymmärrettäväksi.
Jeesus oli ainoa, joka kykeni antamaan tämän äärettömän sovitusuhrin, sillä Hän syntyi kuolevaisesta äidistä ja kuolemattomasta Isästä. Tämän ainutlaatuisen syntymäoikeutensa kautta Jeesus oli ääretön Olento.” (Ks. ”Sovitus”, Valkeus, tammikuu 1997, s. 33.)
Presidentti Heber J. Grant on opettanut: ”Sen lisäksi että Jeesus tuli yleismaailmallisena lahjana, Hän tuli yksilöllisenä uhrilahjana. – – Hän kuoli meidän jokaisen puolesta Golgatalla, ja Hänen verensä pelastaa meidät ehdollisesti. Ei kansakuntina, yhteisöinä tai ryhminä vaan yksilöinä.” (”A Marvelous Growth”, Juvenile Instructor, joulukuu 1929, s. 697.)