22.–28. heinäkuuta

Apostolien teot 16–21

”Jumala oli kutsunut meidät julistamaan evankeliumia”

Ennen kuin katsot tätä oppimisehdotusta, lue rukoillen luvut Ap. t. 16–21 pitäen mielessäsi luokkasi jäsenet. Seuraavat ideat voivat täydentää innoitusta, jota saat Hengeltä.

Kirjoita muistiin saamiasi vaikutelmia

Innosta kertomaan

Voisit kehottaa luokan jäseniä mainitsemaan luvuista Ap. t. 16–21 jonkin kohdan, joka muistutti heitä tilanteesta, jolloin he ovat kertoneet evankeliumista.

Opeta oppia

Apostolien teot 16–21

Me kirkon jäsenet todistamme Jeesuksesta Kristuksesta ja kerromme Hänen evankeliumistaan.

• Koska luvuissa Ap. t. 16–21 kuvaillaan kahta Paavalin lähetysmatkaa, luokan jäsenet pystyvät kenties oppimaan näiden lukujen perusteella, kuinka todistaa Jeesuksesta Kristuksesta ja kertoa Hänen evankeliumistaan tehokkaasti. Voisit kenties innoittaa keskusteluun tästä aiheesta pyytämällä muutamaa luokan jäsentä tulemaan luokkaan valmistautuneena kertomaan oivalluksista, joita he saivat lukujen Ap. t. 16–21 perusteella siitä, kuinka kertoa evankeliumista. Keskustelun syventämiseksi he voisivat myös käyttää lainauksia jostakin viimeaikaisesta yleiskonferenssipuheesta, joka käsittelee lähetystyötä. He voisivat etsiä sellaisen itse, tai voisit ehdottaa yhtä ”Lisäaineistossa” mainituista puheista.

• Yksi merkittävä sanoma näissä luvuissa on Pyhän Hengen tärkeä tehtävä evankeliumista kertomisessa. Esimerkiksi luokan jäsenet voisivat ottaa selville, kuinka Pyhä Henki auttoi Paavalia ja Silasta kohdassa Ap. t. 16:6–15. He voisivat lukea myös kohdat 2. Nefi 33:1 ja OL 42:14 ja kertoa, mitä totuuksia he löytävät Hengen läsnäolon tärkeydestä evankeliumista kerrottaessa (ks. myös ”Lisäaineistosta” vanhin Dallin H. Oaksin sanat). Kenties luokan jäsenet voisivat kertoa kokemuksia siitä, kun Pyhä Henki on ohjannut heidän pyrkimyksiään kertoa evankeliumista. Mitä kokemuksia meillä on ollut, kun olemme kertoneet evankeliumista jollekulle, jonka Herra on laittanut tiellemme? (Ks. myös Saarnatkaa minun evankeliumiani, s. 3–4.)

• Kuinka voit käyttää Paavalin kokemuksia auttaaksesi luokkasi jäseniä olemaan rohkeita, kun he tuntevat innoitusta lausua todistuksensa? Voisitte käydä yhdessä läpi pyhien kirjoitusten kertomuksia, joissa kuvataan Paavalia todistamassa, kuten hänen kokemuksensa Makedoniassa (ks. Ap. t. 16:19–34), Ateenassa (ks. Ap. t. 17:16–34) ja Korintissa (ks. Ap. t. 18:1–11). Mitä todisteita löydämme Paavalin rohkeudesta ja suoruudesta? Mitä sellaisia oppeja Paavali opetti (ja ymmärsi), jotka antoivat hänelle varmuutta hänen sanomaansa? Miksi me pelkäämme joskus kertoa evankeliumista ja kuinka voimme voittaa tämän pelon? Kenties kokoaikaiset lähetyssaarnaajat voisivat tulla luokkaasi kertomaan, millä tavoin he ovat saaneet rohkeutta todistaa. Kannusta luokan jäseniä ajattelemaan yhtä tapaa, jolla he voivat noudattaa Paavalin esimerkkiä ja olla rohkeampia todistaessaan Kristuksesta.

Ap. t. 17:16–34

Me olemme Jumalan sukua.

• Areiopagilla Paavali opetti taivaallisesta Isästä ryhmälle ihmisiä, jotka eivät tienneet paljoakaan siitä, millainen Jumala todella on. Luokan jäsenet voisivat perehtyä näihin opetuksiin lukemalla kohdan Ap. t. 17:24–31 ja kirjoittamalla taululle totuuksia, joita he löytävät taivaallisesta Isästä, suhteestamme Häneen ja suhteestamme toisiimme. Millaisissa tilanteissa luokan jäsenet ovat tunteneet, että Paavalin sanat ”Jumala ei – – ole kaukana yhdestäkään meistä”, jae 27) ovat totta?

• Kun tutkitte näitä jakeita yhdessä, voisitte keskustella jakeessa 29 opetetusta totuudesta, että me ”olemme Jumalan sukua” eli että taivaallinen Isä on kirjaimellisesti henkemme isä. Keskustelun aloittamiseksi voisit kirjoittaa taululle Koska me olemme Jumalan lapsia, niin… ja Ellemme tietäisi, että olemme Jumalan lapsia, niin… Kehota luokan jäseniä ehdottamaan tapoja täydentää nämä virkkeet. Esimerkiksi mitä se seikka, että me olemme Jumalan lapsia, opettaa meille Jumalasta? Entä meistä itsestämme? Entä siitä, miten meidän tulee kohdella toisiamme? Millä tavoin elämämme olisi erilaista, jos emme tietäisi todellisesta suhteestamme Jumalaan? Tämä voisi johtaa keskusteluun siitä, millä tavoin voimme auttaa muita ymmärtämään, että he ovat Jumalan lapsia. Tätä keskustelua voisivat syventää ”Lisäaineistossa” olevat vanhin Dallin H. Oaksin sanat.

Ap. t. 19:1–7

Kastetta täytyy seurata Pyhän Hengen lahjan vastaanottaminen.

• Luku Ap. t. 19 on hyvä kohta tähdentää sitä, kuinka tärkeää on tulla konfirmoiduksi kasteemme jälkeen. Voisit lukea nämä profeetta Joseph Smithin sanat: ”Vesikaste on ainoastaan puoli kastetta, eikä se hyödytä mitään ilman toista puolta eli Pyhän Hengen kastetta” (Kirkon presidenttien opetuksia: Joseph Smith, 2007, s. 99). Millä tavoin Paavalin opetukset kohdassa Ap. t. 19:1–7 vahvistavat Joseph Smithin sanat? Luokan jäsenille saattaisi olla apua myös siitä, että he tutkivat Pyhien kirjoitusten oppaasta artikkelin ”Pyhän Hengen lahja” oppiakseen lisää siunauksista, jotka liittyvät Pyhän Hengen lahjan saamiseen.

Kannusta oppimiseen kotona

Kannustaaksesi luokan jäseniä lukemaan ensi viikolla luvut Ap. t. 22–28 kysy heiltä jotakin tämäntapaista: ”Jos teillä olisi mahdollisuus kertoa maamme presidentille evankeliumista, mitä sanoisitte?” Kerro heille, että luvuista Ap. t. 22–28 he saavat tietää, mitä Paavali sanoi joillekuille oman aikansa vaikutusvaltaisimmista johtajista.

Lisäaineistoa

Apostolien teot 16–21

Puheita lähetystyöstä

• Dallin H. Oaks, ”Palautetusta evankeliumista kertominen”, Liahona, marraskuu 2016, s. 57–60.

• David A. Bednar, ”Tulkaa, niin näette”, Liahona, marraskuu 2014, s. 107–110.

• Neil L. Andersen, ”Jumalan todistaja”, Liahona, marraskuu 2016, s. 35–38.

• Mervyn B. Arnold, ”Pelastamaan: me pystymme siihen”, Liahona, toukokuu 2016, s. 53–55.

• S. Gifford Nielsen, ”Jouduttakaa Herran pelikuviota!”, Liahona, marraskuu 2013, s. 33–35.

Me olemme kaikki Jumalan lapsia.

Asiakirjassa Perhe – julistus maailmalle on iankaikkisia totuuksia suhteestamme Jumalaan: ”Kaikki ihmiset – miehet ja naiset – on luotu Jumalan kuvaksi. Jokainen heistä on taivaallisten vanhempien rakas henkipoika tai -tytär, ja sellaisena jokaisella on jumalallinen luonne ja päämäärä.” (Liahona, toukokuu 2017, s. 145.)

Vanhin Dallin H. Oaks kahdentoista apostolin koorumista on puhunut siitä, miten tärkeää meidän on nähdä itsemme ennen kaikkea Jumalan hengellisinä lapsina:

”Olkaa varovaisia siinä, kuinka luonnehditte itseänne. Älkää luonnehtiko tai määritelkö itseänne jonkin väliaikaisen ominaisuuden mukaan. Se ainoa yksittäinen ominaisuus, jonka pitäisi luonnehtia meitä, on, että me olemme Jumalan poikia ja tyttäriä. Se seikka nousee kaikkien muiden ominaisuuksien, myös etnisen taustan, ammatin, fyysisten ominaisuuksien, kunnianosoitusten ja jopa uskonnollisen yhteisön jäsenyyden, yläpuolelle. – –

Meillä on tahdonvapautemme, ja me voimme valita minkä tahansa ominaisuuden määrittelemään itseämme. Mutta meidän pitää tietää, että kun me päätämme määritellä itsemme tai esittäytyä sellaisen ominaisuuden perusteella, joka on väliaikainen tai tyhjänpäiväinen iankaikkisuuden näkökulmasta katsottuna, niin me vähättelemme sitä, mikä on meissä tärkeintä, ja korostamme liikaa sitä, mikä on suhteellisen yhdentekevää. Se voi johtaa meidät väärälle polulle ja estää iankaikkisen edistymisemme.” (”Be Wise”, Brigham Youngin yliopiston Idahon kampuksen hartaustilaisuus, 7. marraskuuta 2006, byui.edu.)

Näin kehitymme opettamisessa

Kehota nuoria osallistumaan oppiaiheeseesi. Jos opetat nuoria, muista, että he pystyvät usein ymmärtämään, mitä heidän ikätoverinsa ovat kokemassa. Kun nuori lausuu todistuksensa tai opettaa oppia, se voi koskettaa muita nuoria tavalla, johon sinä et pysty. Anna nuorille mahdollisuuksia opettaa toisiaan. (Ks. Opettaminen Vapahtajan tavalla, s. 28.)