Seminaari
Oppiaihe 130 – Karkotus Missourista: Kääntyminen Jumalan puoleen ahdingoissamme


”Oppiaihe 130 – Karkotus Missourista: Kääntyminen Jumalan puoleen ahdingoissamme”, Oppi ja liitot, seminaarinopettajan kirja, 2025

”Karkotus Missourista”, Oppi ja liitot, seminaarinopettajan kirja

Oppiaihe 130: Oppi ja liitot 115–120

Karkotus Missourista

Kääntyminen Jumalan puoleen ahdingoissamme

Kuva
Pyhiä ajetaan pois Missourista

Syksy ja talvi 1838–1839 olivat Missourin pyhille äärimmäisten vaikeuksien aikaa. Kun jännitteet kirkon jäsenten ja Missourin muiden asukkaiden välillä kasvoivat, kuvernööri Lilburn W. Boggs määräsi pyhät karkotettaviksi osavaltiosta. Näiden vaikeuksien aikana monet kääntyivät Jumalan puoleen ja saivat Häneltä apua. Tämä oppiaihe voi auttaa oppilaita tuntemaan suurempaa halua kääntyä Jumalan puoleen, kun he kohtaavat vaikeita tilanteita.

Mahdollisia oppimistoimintoja

Kenen puoleen käännyt?

Voisit laittaa näkyville seuraavan lausunnon ja pyytää yhtä oppilasta lukemaan sen ääneen.

Vanhin Joseph B. Wirthlin (1917–2008) kahdentoista apostolin koorumista opetti:

Kuva
Vanhin Joseph B. Wirthlin

Tapa, jolla suhtaudumme vastoinkäymisiin, voi olla merkittävä tekijä siinä, kuinka onnellisia ja menestyneitä voimme olla elämässämme. (Joseph B. Wirthlin, ”Tuli mitä tuli – nauti siitä”, Liahona, marraskuu 2008, s. 26)

  • Mitä esimerkkejä keksit, jotka havainnollistavat sitä, mitä tässä lausunnossa opetetaan?

Pyydä oppilaita miettimään vaikeita tilanteita, joita he kohtaavat tai ovat kohdanneet aikaisemmin. Pyydä heitä sitten miettimään, kuinka he tavallisesti reagoivat tai ovat reagoineet vaikeisiin tilanteisiin. Voisit pyytää muutamia vapaaehtoisia oppilaita kertomaan luokalle vastauksensa, elleivät ne ole liian henkilökohtaisia.

Kannusta oppilaita kiinnittämään tutkimisensa aikana huomiota Hengen kehotuksiin. Hengelliset kehotukset voivat auttaa heitä ymmärtämään, kuinka Jumala haluaa heidän toimivan vaikeissa tilanteissa.

Vaikeudet Missourissa

Selitä, että vuonna 1839 Pohjois-Missourissa asui 8 000 – 10 000 pyhää. Tammikuun ja maaliskuun välisenä aikana useimmat joutuivat jättämään maansa ja kotinsa. Seuraavat tiivistelmät voivat auttaa oppilaita ymmärtämään taustaa, joka johti näihin olosuhteisiin. Voisit laittaa tiivistelmät näkyville tai tulostaa ne ja pyytää muutamaa oppilasta lukemaan ne luokalle.

Tiivistelmien käytön sijaan voisit näyttää videon ”1838: The Year the Saints Were Driven Out of Missouri” [1838: Vuosi, jona pyhät ajettiin pois Missourista] (5.15), sivustolla churchofjesuschrist.org.

  1. Viisi vuotta sen jälkeen kun pyhät oli karkotettu Missourin Jacksonin piirikunnasta, he olivat perustaneet uusia yhteisöjä osavaltion muille alueille. Monet Missourin asukkaat vihastuivat pyhien lisääntyvästä määrästä sekä kirkon johtajien julistuksista, joiden mukaan pyhät puolustautuisivat tulevaisuudessa mellakoitsijoita vastaan. Asioiden mutkistamiseksi pieni joukko kirkon jäseniä alkoi uhkailla kirkon vihollisia (ks. Saints, osa 1, s. 313–315).

  2. Kasvavat jännitteet pyhien ja Missourin asukkaiden välillä johtivat lopulta fyysisiin yhteenottoihin. Muutamien pienten siirtokuntien pyhät joutuivat pakenemaan, kun mellakoitsijat tuhosivat heidän kotinsa ja omaisuutensa. 25. lokakuuta 1838 kolme myöhempien aikojen pyhiin kuuluvaa miestä ja yksi Missourin kansalliskaartin jäsen saivat surmansa taistelussa, joka tuli tunnetuksi Crooked Riverin taisteluna (ks. Saints, osa 1, s. 323–328, 330–334, s. 335–345).

  3. Missourin kuvernööri Lilburn W. Boggs sai erittäin liioiteltuja selontekoja, joissa väitettiin, että taistelussa olisi surmattu 50–60 missourilaista. Kuvernööri sai myös valaehtoiset lausunnot joiltakin aiemmilta kirkon johtohenkilöiltä, jotka olivat vihaisia ja todistivat valheellisesti Joseph Smithiä vastaan. 27. lokakuuta 1838 kuvernööri Boggs antoi seuraavan käskyn: ”Mormoneja on kohdeltava vihollisina, ja jos osoittautuu välttämättömäksi, on heidät hävitettävä tai karkotettava osavaltiosta” (ks. Saints, osa 1, s. 345–346).

  4. Kun kuvernööri Boggs oli antanut käskynsä, Missourin kansalliskaartin jäsenet pidättivät profeetta Joseph Smithin ja muita kirkon johtajia. Mellakoitsijat hyökkäsivät Far Westin kaupunkiin ja myöhempien aikojen pyhien muihin siirtokuntiin (ks. Saints, osa 1, s. 347–358, 359–367).

    • Jos olisit ollut kirkon jäsen tuona aikana, kuinka kuvailisit tunteita tai kysymyksiä, joita sinulla olisi saattanut olla?

    • Mihin toimiin olisit saattanut haluta ryhtyä?

Niinä vaikeina aikoina monet pyhät osoittivat uskoaan kääntymällä Jumalan puoleen.

Seuraava kertomus voi antaa oppilaille esimerkin siitä, kuinka yksi kirkon jäsen päätti kääntyä Jumalan puoleen ahdinkojensa aikana. Voisit jakaa monisteen nimeltä ”Kertomus Amanda Smithistä Hawn’s Millissä”.

Voisitte tutkia tätä kertomusta yhdessä niin, että muutamat oppilaat lukevat kertomuksen eri osat vuorotellen ääneen. Oppilaat voisivat myös tutkia kertomusta pienryhmissä.

Kertomus Amanda Smithistä Hawn’s Millissä

Kuva
Pioneerityttö pellolla

30. lokakuuta 1838 Missourin mellakoitsijat hyökkäsivät myöhempien aikojen pyhien siirtokuntaan nimeltä Hawn’s Mill. Mellakoitsijat ampuivat miehiä ja poikia, jotka olivat menneet sepän pajaan etsimään suojaa ja puolustamaan läheisiään. 17 myöhempien aikojen pyhää sai surmansa hyökkäyksessä, ja yli tusina loukkaantui.

Loukkaantuneiden joukossa oli kuusivuotias Alma Smith, jonka koko lonkkanivel oli poissa, koska häntä oli ammuttu. Alman äiti Amanda Barnes Smith oli järkyttynyt löytäessään lapsensa. Hän suri myös aviomiestään ja 10-vuotiasta poikaansa, jotka kumpikin kuolivat hyökkäyksessä.

Koska ketään ei ollut auttamassa häntä, Amanda kokosi jäljellä olevat lapsensa yhteen ja rukoili johdatusta. ”Oi taivaallinen Isä”, hän rukoili, ”Sinä näet haavoittuneen poikarukkani ja tiedät kokemattomuuteni. Oi taivaallinen Isä, neuvo minulle, mitä minun pitää tehdä.”

Kun Amanda päätti rukouksensa, hän kuuli äänen neuvovan häntä sekoittamaan tuhkaa veteen. Hän pesi Alman haavaa liuoksella, kunnes se oli puhdas. Seuraavaksi Amanda tunsi innoitusta ottaa jalavapuun juuria ja jauhaa ne massaksi. Hän levitti massaa Alman haavan päälle ja sitoi sen pellavaliinalla.

”Makaa nyt siinä äläkä liiku”, hän sanoi pojalleen, ”niin Herra tekee sinulle uuden lonkan.”

Alman haava esti Amandaa ja hänen perhettään lähtemästä turvaan hyökkäyksen jälkeen. Viikkojen kuluessa mellakoitsijat asettivat hänelle ja muille jäljelle jääneille pyhille määräajan, jonka kuluessa heidän piti lähteä. Amandan pelko lisääntyi määräajan lähestyessä. Hän piileskeli maissinvarsien seassa voidakseen rukoilla ääneen kenenkään kuulematta. Sitten hän kuuli äänen, joka lausui seuraavat sanat:

  • Ken Jeesukseen turvaa, ei joudu pimeään.

  • Hän sisälle käydä saa iloon, elämään.

  • En sielua sellaista taistelussaan

  • Voi milloinkaan jättää mä yksin kulkemaan.

Nämä laulun ”Niin varma on perustus” (MAP-lauluja, 43) sanat antoivat Amandalle uutta voimaa ja rohkeutta.

Pian sen jälkeen Amanda oli ulkona, kun hän kuuli lastensa huutavan talossa. Hän kiiruhti talolle ja näki Alman juoksevan ympäri huonetta. ”Minä voin hyvin, äiti, minä voin hyvin!” Alma huudahti. Amanda ja hänen lapsensa lähtivät Hawn’s Millistä pian sen jälkeen.

(Lainattu ja tiivistetty julkaisusta Saints, osa 1, s. 347–350, 353–355, 378–379)

  • Mikä tässä kertomuksessa kiinnitti huomiosi?

  • Mitä opit taivaallisesta Isästä ja Jeesuksesta Kristuksesta tai tunsit Heitä kohtaan lukiessasi tätä kertomusta?

Kun oppilaat kertovat vastauksiaan edelliseen kysymykseen, voisit pyytää heitä kertomaan, mitä sellaisia totuuksia he ovat oppineet, jotka voivat auttaa heitä koettelemuksissa. Oppilaat saattavat mainita esimerkiksi tämän totuuden: Kun käännymme ahdingoissamme Jumalan puoleen, me voimme kokea Hänen johdatustaan, lohtuaan ja voimaansa.

Voisitte laulaa tai kuunnella yhdessä laulun ”Niin varma on perustus” (MAP-lauluja, 43). Sanat, jotka vahvistivat Amanda Smithiä, ovat 7. säkeistössä.

Pyhien kirjoitusten kohtia, jotka auttavat meitä kääntymään Jumalan puoleen

Käytä jonkin verran aikaa siihen, että etsit pyhien kirjoitusten kohtia, jotka voivat lisätä haluasi kääntyä Jumalan puoleen kohdatessasi vaikeuksia. Voisit tutkia seuraavia kohtia tai etsiä muita kohtia.

  • Mitä merkityksellistä löysit tutkimistasi jakeista? Miksi?

  • Milloin Jumala on siunannut sinua tai tuntemiasi ihmisiä, kun olette kääntyneet Hänen puoleensa vaikeassa tilanteessa?

Kun keskustelette edellisestä kysymyksestä, voisit kertoa esimerkin omasta elämästäsi.

Mieti omaa elämääsi

Auta oppilaita pohtimaan, mitä he ovat oppineet ja tunteneet, pyytämällä heitä vastaamaan opiskelupäiväkirjaansa ainakin toiseen seuraavista kysymyksistä.

  • Mitä sellaista olet tänään oppinut tai tuntenut, mikä voisi vahvistaa sinua, kun seuraavan kerran joudut vaikeaan tilanteeseen?

  • Mitä olet saanut innoitusta tehdä, kun olet opiskellut tänään?

Voisit pyytää muutamaa halukasta oppilasta kertomaan, mitä he kirjoittivat. Todista totuuksista, joista olette keskustelleet, ja kannusta oppilaita toimimaan mahdollisesti saamiensa kehotusten mukaan.