”Oppiaihe 14, luokan valmistautumisaineisto: Herra ilmoittaa lisää pyhiä kirjoituksia”, Palautuksen perustukset, opettajan aineisto, 2019
”Oppiaihe 14, luokan valmistautumisaineisto”, Palautuksen perustukset, opettajan aineisto
Oppiaihe 14, luokan valmistautumisaineisto
Herra ilmoittaa lisää pyhiä kirjoituksia
Presidentti Russell M. Nelson on huomauttanut: ”[Profeetta Joseph Smithin kautta] olemme saaneet enemmän pyhiä kirjoituksia sisältäviä sivuja kuin kenenkään toisen profeetan kautta” (”Nouskaa aallon matkaan”, Liahona, toukokuu 2013, s. 47). Pyhät kirjoitukset, joita Herra on antanut Joseph Smithin kautta, tarjoavat vakuuttavan todistuksen hänen jumalallisesta kutsumuksestaan profeettana. Kun opiskelet, mieti, kuinka nämä täydentävät pyhät kirjoitukset ovat vahvistaneet ymmärrystäsi ja todistustasi taivaallisesta Isästä, Jeesuksesta Kristuksesta ja Heidän evankeliumistaan.
Osa 1
Mitä me uskomme jatkuvasta ilmoituksesta sekä täydentävistä pyhistä kirjoituksista?
Erään Chicagossa toimivan sanomalehden toimittajalle, joka kysyi Jeesuksen Kristuksen kirkon uskonkäsityksistä, Joseph Smith julisti: ”Me uskomme kaiken, mitä Jumala on ilmoittanut, kaiken, mitä hän nykyään ilmoittaa, ja me uskomme, että hän ilmoittaa vielä monia suuria ja tärkeitä Jumalan valtakuntaa koskevia asioita” (UK 1:9).
Tämä usko jatkuvaan ilmoitukseen elävien profeettojen välityksellä on selvästi erottuva oppi Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkossa. Pyhän Raamatun lisäksi me opimme keskeisiä totuuksia Mormonin kirjasta, Opista ja liitoista sekä Kallisarvoisesta helmestä, joita kaikkia me pidämme pyhinä kirjoina.
Sen lisäksi että Joseph Smithin raamatunkäännös selventää monia Raamatun kohtia, se myös palauttaa monia selkeitä ja kallisarvoisia totuuksia, jotka olivat kadonneet aikojen saatossa.
Osa 2
Kuinka Opin ja liittojen tutkiminen voi siunata elämääni?
Profeetta Joseph Smith kirjoitti: ”Näinä kirkon alkuaikoina vallitsi suuri innokkuus saada Herran sana jokaisesta aiheesta, joka jollakin tavoin koski pelastustamme” (History, 1838–1856 [Manuscript History of the Church], osa A-1, s. 146, josephsmithpapers.org). Herra vastasi näihin pyyntöihin suopeasti ja toistuvasti ilmoituksen välityksellä.
Kirkko oli ollut perustettuna vasta hieman yli puolitoista vuotta, kun profeetta ehdotti Hiramissa Ohiossa pidetyssä konferenssissa ryhmälle vanhimpia, että he kokoaisivat ja julkaisisivat Herran antamia ilmoituksia. Julkaiseminen toisi ilmoitukset kaikkien kirkon jäsenten saataville ja auttaisi lähetystyössä. Kirkon jäsenet tässä konferenssissa vakuuttivat, että ilmoitukset ovat ”koko maan rikkauksien arvoiset” (Minute Book 2, s. 18, josephsmithpapers.org). Hieman myöhemmin ilmoitukset julkaistiin teoksena nimeltä Käskyjen kirja. Myöhemmin nämä ja muita ilmoituksia julkaistiin nimellä Oppi ja liitot.
Opin ja liittojen johdanto auttaa meitä ymmärtämään, miksi ilmoitusten kokoelma on niin arvokas: ”Sanomat, varoitukset ja kehotukset ovat koko ihmiskunnan hyväksi ja sisältävät kaikille ihmisille kaikkialla kutsun kuulla Herran Jeesuksen Kristuksen ääntä, joka puhuu heille heidän ajalliseksi parhaakseen ja heidän ikuiseksi pelastuksekseen” (Opin ja liittojen johdanto; ks. myös OL 18:34–36).
Vanhinten konferenssin aikana Joseph sai ilmoituksen, joka nykyään on tallennettuna lukuun OL 1. Se on Herran oma esipuhe ilmoituksille.
Valmistaudu oppitunnille tutkimalla
Lue OL 1:17, 21–23, 37.
Valmistaudu oppitunnille pohtimalla
Mieti, kuinka Herra on puhunut sinulle, kun olet tutkinut Oppia ja liittoja. Etsi Opista ja liitoista kohta, joka on vahvistanut uskoasi Jeesukseen Kristukseen. Tule oppitunnille valmiina kertomaan tästä kohdasta.
Osa 3
Miten Joseph Smithin raamatunkäännös ja Kallisarvoinen helmi täydentävät ymmärrystäni Vapahtajasta ja Hänen evankeliumistaan?
Profeetta Joseph Smith osoitti koko elämänsä ajan suurta rakkautta Raamattua kohtaan. Hän oli kuitenkin tietoinen siitä, että kirjan tekstissä oli ongelmia. Hän sanoi:
Uskon Raamattuun sellaisena kuin se lähti alkuperäisten kirjoittajien kynästä. Tietämättömät kääntäjät, huolimattomat jäljentäjät tahi vehkeilevät ja turmeltuneet papit ovat aikaansaaneet monia erheitä. (Kirkon presidenttien opetuksia: Joseph Smith, 2007, s. 215)
Kesällä 1830 Joseph Smith aloitti Raamatun innoitetun käännöksen. Hän ei kääntänyt Raamattua kielestä toiseen, eikä hänellä ollut käytettävissään alkuperäistä Raamatun käsikirjoitusta. Sen sijaan Joseph luki ja tutki englanninkielisen kuningas Jaakon raamatunkäännöksen kohtia ja teki sitten oikaisuja ja lisäyksiä Pyhän Hengen innoituksen mukaan.
Osia profeetan innoitetuista tarkistuksista on joidenkin Raamatun laitosten alaviitteissä ja liitteissä sekä Pyhien kirjoitusten oppaassa (pyhätkirjoitukset.churchofjesuschrist.org).
Kallisarvoinen helmi on kokoelma innoitettuja tekstejä, jotka selventävät ja täydentävät evankeliumia koskevaa ymmärrystämme. Mooseksen kirja muodostuu otteista, jotka ovat Joseph Smithin kääntämistä Raamatun Ensimmäisen Mooseksen kirjan kuudesta ensimmäisestä luvusta. Joseph Smith – Matteus on osa Joseph Smithin kääntämistä Uuden testamentin luvuista Matt. 23 ja 24. Joseph Smith – historia ja Uskonkappaleet sisältävät osan Josephin todistuksesta ja hänen julistamistaan uskonkäsityksistä.
Lisäksi Kallisarvoinen helmi sisältää patriarkka Abrahamin kirjoituksia. Kesällä 1835 mies nimeltä Michael Chandler saapui Kirtlandiin Ohioon mukanaan neljä muumiota ja useita muinaisia papyruskääröjä, jotka oli löydetty Thebasta Egyptistä. Profeetta Joseph Smith tarkasteli papyruskääröjä, ja käännettyään ”joitakin kirjoitusmerkkejä eli hieroglyfejä” hän julisti, että ”yksi kääröistä sisälsi Abrahamin kirjoituksia, toinen sisälsi Egyptin Joosefin kirjoituksia” (History, 1838–1856, osa B-1 [1. syyskuuta 1834 – 2. marraskuuta 1838], s. 596). Kirkon jäsenten avulla profeetta osti muumiot, kaksi papyruskääröä ja lukuisia papyruksen palasia. Hän käänsi osan Abrahamin kirjoituksista Jumalan lahjan ja voiman avulla ja julkaisi ne myöhemmin Abrahamin kirjana ensin kirkon Times and Seasons -sanomalehdessä.
Valmistaudu oppitunnille pohtimalla
Etsi Joseph Smithin raamatunkäännöksestä tai Kallisarvoisesta helmestä kohta, joka on syventänyt ymmärrystäsi Vapahtajan evankeliumista. Ellet keksi sopivaa kohtaa, voisit valita yhden seuraavasta luettelosta. Tule oppitunnille valmiina lukemaan valitsemasi kohta ja kertomaan, miksi valitsit sen.
-
JSR Joh. 1:19 (pyhien kirjoitusten liitteissä; vrt. Joh. 1:18); JSR Joh. 4:26 (pyhien kirjoitusten liitteissä; vrt. Joh. 4:24).
-
JSR Matt. 7:1–2; JSR Luuk. 6:29–30 (pyhien kirjoitusten liitteissä; vrt. vastaaviin kohtiin Matteuksen ja Luukkaan evankeliumeissa)
Osa 4
Mikä on Abrahamin kirja?
Abrahamin kirja on pyhä kirja, jossa kerrotaan tämän profeetan varhaisesta elämästä hänen omilla sanoillaan. Se kertoo hänen halustaan ”pyrkiä noudattamaan yhä paremmin vanhurskautta” (Abr. 1:2) ja luottamuksesta, jota hän osoitti Herraa kohtaan, joka pelasti hänet ihmeellisellä tavalla, kun hänen isänsä olivat antaneet hänet Faraon papille uhrattavaksi (ks. Abr. 1:5–7, 30). Tässä kirjassa opetetaan myös syvällisiä totuuksia, jotka liittyvät Abrahamin liittoon, kuolevaisuutta edeltävään elämään, henkien iankaikkiseen luonteeseen, ennalta asettamiseen, taivaan neuvonpitoon ja elämän tarkoitukseen sekä maapallon suunnittelemiseen ja luomiseen. Mikä merkittävintä, se todistaa Jeesuksesta Kristuksesta – Hänen kuolevaisuutta edeltävästä suuruudestaan, Hänen armostaan ja voimastaan pelastaa Jumalan lapset sekä Hänen keskeisestä roolistaan taivaallisen Isän suunnitelmassa.
Seuraavat aiheet käsittelevät sitä, mitä me tiedämme ja emme tiedä Abrahamin kirjan esiintulosta.
Abrahamin kirja ja muinainen maailma
Abrahamin kirja on merkittävän yhtäpitävä sen kanssa, mitä alan tutkijat ovat saaneet selville muinaisesta maailmasta. Osaa tästä tiedosta ei ollut vielä saatu selville Joseph Smithin aikaan tai se ei ollut vielä yleisesti tiedossa. Esimerkiksi aiemmin luultiin, etteivät egyptiläiset harjoittaneet ihmisuhreja, vaikka sitä kuvaillaan Abrahamin kirjassa (ks. Abr. 1:8–15; ”Kuvajäljennös Abrahamin kirjasta”, nro 1). Viimeaikaiset historialliset löydöt vahvistavat nykyään, että he käyttivät ihmisuhreja ja että uhreina käytettiin niitä, jotka kyseenalaistivat egyptiläisten uskonnolliset tavat, kuten jakeessa Abr. 1:11 mainitut Onitahin tyttäret tekivät.
Tieteilijät ovat myös saaneet selville, että uhraamista tapahtui paitsi Egyptissä myös Egyptin vaikutuksen alaisuudessa olevilla alueilla (ks. Abr. 1:1, 5–11). Abrahamin kirjassa mainitaan ”Olisemin tasanko” lähellä Urin ja Harranin maata (ks. Abr. 1:10). Tämä paikannimi oli tuntematon kaikille Joseph Smithin aikaan. Sittemmin löydetyissä muinaisissa kirjoituksissa kuitenkin mainitaan lähellä Harrania sijaitseva paikka nimeltä Ulisem. Se saattaa olla sama kaupunki, joka mainitaan Abrahamin kirjassa. Monissa muinaisissa kirjoituksissa mainitaan myös, että Abraham opetti egyptiläisiä käyttäen tähtitiedettä (ks. Abr. 3:1–15; ”Kuvajäljennös”, nro 3). Toisissa muinaisissa teksteissä kerrotaan, että Abraham sai luomisesta kertovan näyn, ja niissä kuvaillaan taivaan neuvostoa, missä ihmiskunnan luomisesta keskusteltiin ja sitä suunniteltiin (ks. Abr. 3:23–25; 4:26–27). Nämä yhtäpitävyydet ovat osoituksia Abrahamin kirjan aitoudesta.
Lisää tietoa: ”Abrahamin kirjan kääntäminen ja historiallisuus”, Evankeliumiaiheisia tutkielmia, churchofjesuschrist.org; Daniel C. Peterson, ”News from Antiquity”, Ensign, tammikuu 1994, s. 16–21; ja Kerry Muhlestein, ”Egyptian Papyri and the Book of Abraham: A Faithful, Egyptological Point of View”, julkaisussa No Weapon Shall Prosper: New Light on Sensitive Issues, toim. Robert L. Millet, 2011, rsc.byu.edu.
Egyptiläinen papyrus
Joseph Smithin kuoleman jälkeen hänen perheensä myi muumiot ja papyrukset. Useimpien papyrusten oletetaan tuhoutuneen suuressa Chicagon tulipalossa vuonna 1871. Vuonna 1967 Metropolitan Museum of Art -taidemuseo New Yorkissa kuitenkin luovutti kirkolle papyruksen palasia, jotka olivat kerran kuuluneet profeetta Joseph Smithille. Nämä löydetyt palaset ovat peräisin ajalta muutama vuosisata ennen Kristusta, kauan sen jälkeen kun Abraham eli.
Kriitikot ovat yrittäneet papyruksen palasten määritetyn iän avulla langettaa epäilyksiä Abrahamin kirjan aitoutta kohtaan. Papyruksen palasten ei kuitenkaan tarvitse olla peräisin Abrahamin ajoilta, jotta Abrahamin kirja olisi aito. Muinaisia kirjoituksia välitettiin usein eteenpäin jäljennöksinä tai niiden jäljennöksinä. Esimerkiksi Raamatun kirjojen vanhimmat tallessa olevat käsikirjoitukset ovat peräisin ajalta, joka on vuosisatoja sen jälkeen kun ne alun perin kirjoitettiin (ks. John Gee, A Guide to the Joseph Smith Papyri, 2000, s. 23–25, scholarsarchive.byu.edu; Kerry Muhlestein, ”Egyptian Papyri and the Book of Abraham: Some Questions and Answers”, Religious Educator, vsk. 11, nro 1, 2010, s. 91–108).
Jotkut kritisoivat Abrahamin kirjaa myös siksi, että nykypäivän käännökset papyruksen palasista, jotka sisältävät muinaisia egyptiläisiä hautajaiskirjoituksia, eivät vastaa Abrahamin kirjan tekstiä. Tähän saattaa olla muutamia mahdollisia syitä.
Yhdessä papyruksen palasessa on osa kuvasta, joka nykyään on Abrahamin kirjan kuvajäljennös 1. Jotkut ovat olettaneet, että tämän kuvan vieressä olevan tekstin on täytynyt olla lähteenä, josta Joseph Smith käänsi Abrahamin kirjan. On kuitenkin tavallista, että egyptiläisissä papyruksissa kuvat ovat etäällä niitä kuvailevista kirjoituksista. Silminnäkijät ovat kuvailleet ”lukuisia papyrukselle kirjoitettuja aikakirjoja”, kuten ”pitkä käärö” tai useita ”papyruskääröjä” (ks. John Gee, An Introduction to the Book of Abraham, 2017, s. 5). Kääntäessään profeetta Joseph Smith on saattanut työskennellä sellaisten papyruskääröjen osien parissa, jotka ovat sittemmin tuhoutuneet. Siten emme tiedä, mitä papyrusten osia Joseph käytti kääntämisprosessissa.
Toiset ovat esittäneet, että kenties Abrahamin kirja tai osa siitä ei olekaan tullut kirjaimellisena käännöksenä papyruksista. Tämän näkemyksen mukaan se, että Joseph tutki egyptiläisiä hieroglyfejä, on saattanut johtaa ilmoitukseen Abrahamin elämän tärkeistä tapahtumista ja opetuksista – samalla tavoin kuin profeetta sai Mooseksen kirjan tutkiessaan Raamattua. Sen paremmin Herra kuin myöskään Joseph Smith ei ole selittänyt sitä, millä tavoin Abrahamin kirja on käännetty.
Todistus Jumalalta
Abrahamin kirja on lahja Jumalalta. Kuten kaikkien muidenkin pyhien kirjoitusten kohdalla, uskominen Abrahamin kirjan sisällön totuudellisuuteen on ennen kaikkea uskon asia. Jumalallinen todistus, joka tulee tutkimalla kirjan opetuksia rukoillen ja Pyhän Hengen ilmoituksen kautta, on suurin todiste siitä, että kirja on totta. Palvellessaan ensimmäisessä presidenttikunnassa presidentti Dieter F. Uchtdorf todisti: ”On olemassa yksi totuuden lähde, joka on täydellinen, oikea ja häviämätön. Tuo lähde on meidän loputtoman viisas ja kaikkitietävä taivaallinen Isämme.” (”Mitä on totuus?”, Brigham Youngin yliopiston hartaustilaisuus, 13. tammikuuta 2013, s. 5; churchofjesuschrist.org.)