Aikooko kirkko koskaan muuttaa oppiaan ja hyväksyä samaa sukupuolta olevien avioliiton?

Avioliittoa koskeva oppi on iankaikkinen

Oppi avioliitosta miehen ja naisen välillä on keskeinen Jumalan suunnitelmassa ja olennaisen tärkeä opetus Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkossa eikä se muutu:

”Kirkko vahvistaa, että pyhiin kirjoituksiin perustuvana opillisena periaatteena avioliitto miehen ja naisen välillä on keskeisellä sijalla Luojan suunnitelmassa Hänen lastensa iankaikkiseksi päämääräksi. Lisäksi kirkko vahvistaa, että Jumalan laki määrittelee avioliiton miehen ja naisen väliseksi lailliseksi liitoksi.

Sukupuolisuhde on sopiva ainoastaan miehen ja naisen välillä, jotka on laillisesti vihitty aviomieheksi ja vaimoksi. Kaikki muut sukupuolisuhteet, mukaan lukien sukupuolisuhteet samaa sukupuolta olevien kesken, ovat syntiä ja heikentävät jumalallisesti luodun perheinstituution perustaa.” (”Samaa sukupuolta olevien välinen avioliitto”, Yleiskäsikirja: Palveleminen Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkossa, 38.6.13.)

Puhu opista rakkautta osoittaen

Kirkon kanta siihen, mikä on moraalisesti oikein, ei ole muuttunut. Mutta se, mikä on muuttumassa – ja mitä on muutettava – on se, että kirkon jäseniä autetaan suhtautumaan hienotunteisesti ja huomaavaisesti, kun he kohtaavat samaan sukupuoleen kohdistuvaa viehtymystä omassa perheessään, muiden kirkon jäsenten keskuudessa tai muualla (ks. Dallin H. Oaks, ”What Needs to Change”, churchofjesuschrist.org).

Avioliitto on tärkeä osa Jumalan suunnitelmaa meidän onneamme varten. Iankaikkinen avioliitto miehen ja naisen välillä on välttämätön (jossakin vaiheessa), kun edistymme saavuttaaksemme korotuksen – tilan, joka tarkoittaa elämistä samalla tavoin kuin taivaalliset vanhempamme tällä hetkellä elävät.

”Selestisessä kirkkaudessa on kolme taivasta eli astetta; ja päästäkseen korkeimpaan ihmisen on astuttava tähän pappeuden järjestykseen [mikä tarkoittaa uutta ja ikuista avioliittoa]. Ja ellei hän astu, hän ei voi päästä siihen. Hän voi päästä toisiin, mutta se on hänen valtakuntansa loppu; hän ei voi enentyä.” (OL 131:1–4.)