5 Ja nyt, kahdesta pojastasi Efraimista ja Manassesta, jotka syntyivät sinulle Egyptin maassa, ennen kuin minä tulin luoksesi Egyptiin; katso, he ovat minun, ja isieni Jumala siunaa heitä; aivan kuin Ruubenia ja Simeonia heitä siunataan, sillä he ovat minun; sen vuoksi heitä kutsutaan minun nimeni mukaan. (Sen tähden heitä kutsuttiin Israeliksi.)

6 Ja lapsesi, jotka syntyvät sinulle heidän jälkeensä, ovat sinun, ja heitä kutsuttakoon veljiensä nimen mukaan perintömaassaan heimojen keskuudessa; sen tähden heitä kutsuttiin Manassen ja Efraimin heimoiksi.

7 Ja Jaakob sanoi Joosefille: Kun isieni Jumala ilmestyi minulle Lusissa Kanaaninmaassa, hän vannoi minulle, että hän antaisi minulle ja minun jälkeläisilleni maan ikuiseksi omaisuudeksi.

8 Sen tähden, oi poikani, hän on siunannut minua herättämällä sinut palvelijaksi minulle, pelastamalla huonekuntani kuolemalta;

9 pelastamalla kansani, sinun veljesi, nälänhädästä, joka oli ankarana maassa; sen vuoksi isiesi Jumala siunaa sinua ja kupeidesi hedelmää, niin että he tulevat siunatuiksi yli veljiesi ja yli isäsi huonekunnan;

10 sillä sinä olet voittanut, ja isäsi huonekunta on kumartanut sinua, aivan niin kuin sinulle näytettiin, ennen kuin veljiesi kädet myivät sinut Egyptiin; sen vuoksi veljesi kumartavat sinua polvesta polveen, kupeidesi hedelmää ikuisesti;

11 sillä sinä olet oleva valona kansalleni vapauttaaksesi sen sen vankeuden päivänä orjuudesta ja tuodaksesi sille pelastuksen, kun se on kokonaan painunut maahan synnin alla.