Jumala vastaa Jobille
Luku 38
Jumalan ensimmäinen puhe
Nyt minä kysyn sinulta, Job
1 Silloin Herra vastasi Jobille. Myrskyn keskeltä hän puhui:
2 – Kuka on tämä, joka peittää minun tarkoituksenimielettömillä puheillaan?
3 Vyötä itsesi, puolustaudu kuin mies!Nyt minä kysyn sinulta, ja sinä vastaat.
Kuka on laskenut maan perustukset?
4 Missä sinä olit silloin kun minä laskin maan perustukset?Kerro, miten se tapahtui, jos osaat!
5 Kuka määräsi maan mitat? Tiedätkö sen?Kuka veti mittanuoran sen yli?
6 Mihin laskettiin sen peruspylväät?Kuka pani paikoilleen sen kulmakiven,
7 kun aamun tähdet riemuiten karkeloivatja Jumalan pojat huusivat ääneen iloaan?
Kuka sulki meren portit?
8 Kuka sulki meren portit,kun vedet syöksyivät esiin maan kohdusta?
9 Pilvenhattaroihin minä vaatetin meren,myrskypilvillä sen kapaloin.
10 Minä laadin sille lait ja rajatja asetin portit ja salvat sen tielle,
11 sanoin: ”Tähän asti, ei edemmäs!Tässä on sinun ylpeitten aaltojesi raja.”
Oletko kutsunut esiin aamun?
12 Oletko sinä kutsunut esiin aamun, edes yhden kerran?Oletko käskenyt aamuruskon paikalleen,
13 niin että se tarttuu kiinni maan liepeisiinja ravistaa pois kaikki jumalattomat?
14 Aamuruskon syttyessä maa muuttuukuin savi, johon painetaan sinetti:kaikki tulee näkyviin kuin uudelleen vaatetettuna.
15 Ne, jotka ovat luopuneet Jumalasta, jäävät vaille valoa.Röyhkeän käsivarsi murskataan.
Oletko laskeutunut syvyyden pohjaan?
16 Oletko käynyt meren lähteillä,oletko tutkinut syvyyden pohjan?
17 Nousivatko eteesi tuonelan portit,saitko nähdä kuoleman varjon ovet?
18 Oletko tutkinut maan sen ääriä myöten?Jos olet tämän kaiken tehnyt, kerro toki!
Tunnetko sinä valon ja pimeyden asuinsijan?
19 Tunnetko sinä tien valon kotipaikalle,tunnetko paikan, jossa pimeys asuu?
20 Sinäkö tuot valon maan ylle,sinäkö opastat sen takaisin majaansa?
21 Totta kai, sinähän tiedät kaiken,sinä synnyit jo ennen niitä,niin suuri on päiviesi luku!
Kuka säätää säät?
22 Oletko käynyt paikassa, jossa minä säilytän lunta,oletko nähnyt rakeiden varastot?
23 Olen täyttänyt ne ahdingon aikoja varten,sodan päiviä, taistelun päivää varten.
24 Tunnetko valon kulkutiet?Mistä nousee polttava itätuuli?
25 Kuka on uurtanut väylän rankkasateelle,kuka on avannut tien ukkosen jylinälle?
26 Kuka antaa sateen asumattomaan maahan,autioon maahan, jossa ei ole yhtään ihmistä?
27 Kuka ruokkii autiomaan, tyhjän maan,niin että se vehmaana viheriöi?
28 Kuka on sateen isä?Kenen pisarat kasteena hedelmöittävät maan?
29 Kenen kohdusta syntyy jää,kenen sylistä taivainen huurre,
30 kun vedet peittyvät kuin kivisen kannen alleja syvyyden pinta vetäytyy umpeen?
Osaatko solmia yhteen Seulasten tähdet?
31 Osaatko sinä solmia yhteen Seulasten tähdettai avata Orionin siteet?
32 Osaatko tuoda ajallaan esiin eläinradan tähdet,sinäkö talutat Leijonaa ja sen pentuja?
33 Sinäkö tunnet taivaan säännöt,määräätkö sinä, miten ne vaikuttavat maan päällä?
34 Kantaako äänesi pilviin asti,kutsutko rankkasateen virtaamaan ylitsesi?
35 Sinkoatko sinä salamoita,sanovatko ne sinulle: ”Tässä olen, käske”?
36 Kuka on antanut iibis-linnulle viisauden?Kuka on antanut kukolle ymmärryksen?*
37 Kuka viisas voi laskea pilvien luvun?Kuka kykenee kumoamaan taivaan vesiruukut,
38 kun maa on kuin valettua metalliaja multa on kovettunut kokkareiksi?
Sinäkö huolehdit villieläimistä?
39 Sinäkö metsästät leijonalle saaliin,sinäkö ruokit sen pennut,
40 kun ne kyyristelevät luolassaantai odottavat tiheikössä?
41 Sinäkö tuot ruoan korpille,kun sen poikaset huutavat apua Jumalaltaja hyppivät nälkäisinä sinne tänne?