Neljä totuutta, jotka olen oppinut tutkimalla Joseph Smithin elämää työssäni kirkon historioitsijana
Nuorten aikuisten ei tarvitse pelätä kirkon historiaa. Itse asiassa teidän pitäisi ottaa siitä selvää.
Kun olin pieni, minusta oli ihanaa kuunnella kertomuksia, joita äidilläni oli tapana kertoa Joseph Smithistä ja Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon historiasta. Vartuin läntisessä Oregonissa Yhdysvalloissa – maanviljelysseudulla, jota ympäröivät pähkinäpuutarhat. Heinäsirkkojen sirittäessä vienosti taustalla perheellämme oli kesäisin tapana kerääntyä takakuistillemme kuuntelemaan, kun äitini kertoi näitä kertomuksia.
Kenties siksi, että olin itsekin nuori, minua kiehtoivat etenkin kertomukset profeetta Joseph Smithin nuoruudesta, kuten säärileikkauksesta, johon hän joutui tulehtuneen luunosan poistamiseksi, kun hän oli vasta seitsenvuotias. Tai kun Smithin perhe kolme vuotta myöhemmin muutti New Yorkin osavaltioon nuoren Josephin käyttäessä yhä kainalosauvoja. Opin todella paljon Joseph Smithistä, joten tunsin jotkin historialliset seikat paremmin kuin vieläpä pyhäkoulun tai Alkeisyhdistyksen opettajani!
Evankeliumin periaatteiden ymmärtämistä historian avulla
Jatkaessani koulunkäyntiä aloin tutkia vakavissani Amerikan ja kirkon historiaa. Opin paljon kulttuurista, jossa Joseph Smith eli, sekä niistä olosuhteista, joissa kirkko perustettiin. Tämä tieto kasvatti lapsena oppimieni kertomusten merkitystä. Koulutukseni auttoi minua näkemään, että palautetun evankeliumin historian tutkiminen voi johtaa syvällisempään ymmärrykseen tärkeistä evankeliumin periaatteista. Opin, että tätä prosessia tulee ennemminkin edistää kuin pelätä.
Heinäkuussa 2018 pystyin yhdistämään intohimoni kirkon historiaan ja historiaan liittyvän koulutukseni, kun liityin mukaan Joseph Smith Papers -hankkeeseen kirkon historiaosaston julkaisutoimittajana. Tehtävässäni tarkistan historiallisten asiakirjojen puhtaaksikirjoitettuja tekstejä ja annan lukijoille tietoja, jotka auttavat ymmärtämään tekstiä paremmin.
Toisin sanoen tehtävänäni on ajatella Joseph Smithin elämää joka päivä.
Historian tutkimista uskon silmin
Se Joseph Smith, jonka tunnen historioitsijana parhaiten, on ainutlaatuinen ja monisyinen amerikkalainen henkilö, joka pyrki luomaan Siionin kaltaisen yhteisön seudulla, joka tunnettiin joskus Yhdysvaltain läntisenä rajaseutuna. Joseph Smithin elämässä on joitakin puolia, joista historioitsijoilla ei ole juurikaan näkemystä, koska Joseph Smith ei kirjoittanut muistiin kokemuksiaan tai saarnojaan.
Mutta riippumatta siitä, mitä me tiedämme tai emme tiedä, uskon täytyy olla mukana tutkiessamme historiaa myöhempien aikojen pyhinä. Uskominen Jumalaan ja jatkuvan ilmoituksen periaatteeseen – ettei Jumala ole lakannut puhumasta lapsilleen ja ohjaamasta heitä – pysyy oman uskoni perustuksena ja pitää minut juurtuneena evankeliumiin, jota rakastan hyvin paljon.
Syvälliset, päivittäiset kokemukseni tutkiessani Joseph Smithin elämää ja kirkon historiaa yleisemmin ovat opettaneet minulle monta asiaa:
-
Profeetta Joseph Smith oli Jumalan kutsuma. Joseph Smithistä todella tuli väline Herran käsissä Herran evankeliumin palauttamiseksi jälleen maan päälle. Ja meidän tehtävämme on pitää tuo palautus jatkuvana.
-
Jumala käyttää epätäydellisiä välikappaleita – kuten Joseph Smith – suuren työn toteuttamiseen. Meistä jokainen tekee virheitä, ja totuus on, ettemme me ole yksin, sillä aivan kuten me, profeetatkin käyttävät Jeesuksen Kristuksen sovitusta tehdessään parannusta.
-
Taivaallinen Isämme on tietoinen meistä jokaisesta henkilökohtaisesti – myös kaikkine kamppailuinemme ja kysymyksinemme. Oppi, jonka Jumala palautti Joseph Smithin välityksellä, opettaa meille, että jokaisella maailmaan syntyneellä on suunnaton yksilöllinen arvo ja loputtomat iankaikkiset mahdollisuudet tulla taivaallisten vanhempiensa kaltaiseksi.
-
Henkilökohtaista kasvua ja ilmoitusta voi tapahtua koko elämän ajan. Joseph Smith ymmärsi todennäköisesti ensimmäisen näkynsä paremmin tullessaan vanhemmaksi niiden ilmoitusta tuoneiden kokemusten vuoksi, joita hän sai koko loppuelämänsä ajan. Samalla tavoin me voimme tarkastella kokemuksia, joita meillä on elämässämme, tietäen, että mekin voimme tavoitella ilmoitusta jatkuvasti rakentaessamme oppimamme totuuden perustalle.
Nuorille aikuisille vastausten löytäminen kysymyksiin kirkon historiasta voi tuntua toisinaan pelottavalta, mutta se on prosessi, johon kannattaa ryhtyä. Uskonne vahvistuu, kun saatte tietää niiden henkilöiden kertomuksista, jotka ovat auttaneet kirkkoa kasvamaan ympäri maailman. Tiedän, että minulle on käynyt niin.