Mitä temppeli merkitsee minulle
Kirjoittaja asuu Tasmaniassa Australiassa.
Voimassa oleva temppelisuositus auttaa sen varmistamisessa, että intoni elää Jeesuksen Kristuksen evankeliumin mukaan pysyy voimassa.
Melbournen temppeli Australiassa
Vasemmalla: valokuva Karen Larsen
Mieheni ja minä asumme Tasmaniassa, Australian mantereen eteläpuolella olevassa saariosavaltiossa. ”Paikallinen” temppelimme on Melbournen temppeli Australiassa noin 480 kilometrin päässä.
Olimme onnekkaita saadessamme käydä Melbournen temppelissä muutamana päivänä marraskuussa 2019. Vähänpä tajusimme, että se olisi viimeinen matkamme merkittävän pitkään aikaan. Ennen pandemiaa mieheni ja minä kävimme temppelissä yleensä 1–4 kertaa vuodessa. Sinne päästäksemme meidän piti matkustaa joko lentäen tai laivalla. Joinakin vuosina se on ollut taloudellisesti vaikeaa, joten olemme tehneet matkan harvemmin. Jotkin matkoista ovat olleet päivän matkoja. Toiset ovat kestäneet muutamia päiviä.
Olen temppelitoimitustyöntekijä, joten ne muutamat päivät, jotka olin temppelissä, olivat kallisarvoinen tilaisuus päästä jälleen toimimaan tehtävässäni, oppia lisää taivaallisen Isän suunnitelmasta sekä palvella muita ja nähdä heidän kokevan iloa ja onnea temppelissä.
Kun temppeli ja osavaltiomme rajat suljettiin koronapandemian aikana, mietin, kuinka pitäisin temppelin merkityksellisenä osana elämääni. Tunsin Pyhän Hengen antamien tunteiden vahvistavan, että vaikka temppeli oli suljettu, niin temppeliliittojeni tuomat siunaukset olivat yhä saatavillani. Tunsin suurempaa läheisyyttä Herraa kohtaan varsinkin kun keskityin palvelemaan muita, kuuluivatpa he omaan perheeseeni tai palvelutyöpiiriini.
Käytin aikaa siihen, että kävin mielessäni läpi tekemiäni liittoja, temppelissä kokemiani tunteita ja saamaani tietoa. Kävin mielessäni läpi toimitusten sanamuotoa. Jatkoin sukuni tutkimista kirjoittaen nimiä ja lähteitä FamilySearchiin ja jakaen niitä nimiä temppelin kanssa. Odotan innolla, että näen, kuinka antamieni nimien kohdalla toimitukset alkavat tulla suoritetuiksi, kun temppelit avautuvat uudelleen.
Vuosia sitten eräs hyvä sisar seurakunnassamme kertoi minulle, että koska endaumentti-istunto kestää noin kaksi tuntia ja koska hän asuu niin kaukana temppelistä, hän oli päättänyt tehdä sukututkimustyötä vähintään kaksi tuntia viikossa. Hän halusi osoittaa Herralle, että hän oli sitoutunut temppelityöhön, vaikka hänen olikin haasteellista päästä temppeliin. Hänen tavoitteensa todella kosketti minua, ja niinpä asetin saman tavoitteen itselleni.
Lokakuun 2020 yleiskonferenssipuhe, jonka piti vanhin Ronald A. Rasband kahdentoista apostolin koorumista, muistutti minua tuosta pitkäaikaisesta tavoitteesta. Hän sanoi: ”Me teemme temppelityötä, kun etsimme esivanhempiamme ja lähetämme heidän nimensä toimituksia varten. Vaikka temppelimme ovat suljettuina, me voimme silti tutkia sukuamme. Jumalan Henki sydämessämme me seisomme sijaisina heidän puolestaan ’Herralle suositettuina’.”1
Melbournen temppelin vihkimisen 20. vuosipäivä oli vuonna 2020, ja se toi tulvimalla mieleen suloisia muistoja siunauksista, joita perheemme on saanut käydessään tässä ja muissa temppeleissä sen vihkimisen jälkeen vuonna 2000. Temppeli on ollut perheemme voiman ja todistuksen perustus. Neljän lapsemme kanssa olemme käyneet useissa temppeleissä eri puolilla Australian mannerta ja nähneet, kun lapsemme ovat olleet kasteilla, saaneet oman endaumenttinsa ja heidät on sinetöity puolisoonsa.
Veli ja sisar Prebble lastensa ja näiden puolisojen kanssa Sydneyn temppelin edustalla Australiassa nuorimman tyttärensä sinetöimisen yhteydessä.
Yllä: valokuva Sally Crosbie
Voimassa oleva temppelisuositus auttaa sen varmistamisessa, että intoni elää Jeesuksen Kristuksen evankeliumin mukaan pysyy voimassa. Suosituksen uudistamiseen liittyvät puhuttelut ovat olleet pohdinnan aikoja. Ne ovat antaneet minulle tilaisuuden lausua todistukseni. Niiden ansiosta olen voinut vahvistaa vakaumustani pysyä luotettavana ja uskollisena Herran lupaamille lukuisille siunauksille (ks. OL 104:2), joita minä ja perheeni olemme saaneet ja jotka ovat vahvistaneet meitä.
Temppelisuosituksen voimassa pitämisessä on kyse uskostani, sitoutumisestani Jeesuksen Kristuksen evankeliumiin, ilostani, toivostani, kiitollisuudestani, kuuliaisuudestani ja rakkaudestani Vapahtajaa Jeesusta Kristusta ja taivaallista Isääni kohtaan.