”Vastauksia kysymyksiin seksuaalisesta väkivallasta”, Liahona, elokuu 2022.

Vastauksia kysymyksiin seksuaalisesta väkivallasta

Melissa K. Goates-Jones, psykologi ja apulaisprofessori, Brigham Youngin yliopisto ja Benjamin M. Ogles, psykologi ja professori, Brigham Youngin yliopisto

Jeesuksen Kristuksen ansiosta on olemassa toivoa ja parantumista. Seuraavassa on muutamia tapoja, joilla voimme auttaa seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutuneita ilman että loukkaamme heitä.

Kuva

nainen katsoo ulos ikkunasta

Seksuaalinen väkivalta on laajalle levinnyt ongelma, joka voi aiheuttaa tuhoisaa vahinkoa Jumalan lapsille. Tarkkoja maailmanlaajuisia tilastotietoja seksuaalisen väkivallan esiintyvyydestä sekä miesten että naisten kohdalla on vaikea löytää¹, mutta Yhdysvalloissa on arvioitu, että 44 prosenttia naisista ja 25 prosenttia miehistä ovat seksuaalisen väkivallan uhreja.²

Kun saamme tietoa seksuaalisesta väkivallasta ja yhdistämme pyrkimyksemme auttaa uhreja ja edistää ihmisten kunnioittamista, me voimme osaltamme vähentää seksuaalista väkivaltaa eri puolilla maailmaa.

Mitä on seksuaalinen väkivalta?

Seksuaalinen väkivalta on sitä, kun joku pakottaa toisen henkilön minkäänlaiseen ei-toivottuun seksuaaliseen toimintaan ilman tämän lupaa tai suostumusta. Seksuaalinen väkivalta on vakava synti.³ Rikkojat kapinoivat Jumalaa vastaan, rikkovat siveyden lakia ja kohtelevat uhrejaan itsekkäiden halujen tyydyttämisen kohteina. He eivät piittaa uhriensa tahdonvapaudesta vaan loukkaavat sitä riistäen heiltä oikeuden toimia itse eikä olla toiminnan kohteena. Ne, jotka pakottavat tai painostavat jotakuta seksuaaliseen kanssakäymiseen, osallistuvat yhteen kaikkein eniten henkilöön kohdistuvista ja kajoavista väkivallan muodoista.

Kun ajattelemme seksuaalista väkivaltaa, kuvittelemme usein rikollisen, joka piileskelee pimeällä kujalla valmiina hyökkäämään. Tällöin kyse on raiskauksesta, jonka tekijä on uhrille entuudestaan tuntematon. Seksuaalista väkivaltaa tapahtuu kuitenkin useimmiten vakiintuneissa ihmissuhteissa, joissa puoliso, perheenjäsen, seurustelukumppani, ystävä tai muu tuttava ei piittaa suostumuksen käsitteestä.⁴

Joissakin kulttuureissa suostumuksen käsitettä ei valitettavasti opeteta yleisesti, ja kun mediassa kuvataan fyysistä läheisyyttä, suostumuksesta ei useinkaan piitata tai se kuvataan virheellisesti tarpeettomana tai ei-toivottuna. Suostumuksen sivuuttaminen ei ole koskaan Jumalan hyväksymää.

Mitä on suostumus ja milloin sitä on loukattu?

Suostumus on sana, joka liittyy läheisesti tahdonvapauteen. Tahdonvapaus on Jumalan antama voima toimia eikä olla toiminnan kohteena (ks. 2. Nefi 2:14, 16, 26; Moos. 7:32). Meitä opetetaan kunnioittamaan muiden tahdonvapautta eikä sivuuttamaan sitä käyttämällä pakottamista tai voimakeinoja (ks. OL 121:39–44; Moos. 4:3).

Suostumusta käytetään monissa eri asiayhteyksissä, kuten oikeustieteen, etiikan, yhteiskuntatieteen ja lääketieteen aloilla. Esimerkiksi lääkäri ei suorita leikkausta pyytämättä ensin henkilöltä selkeää lupaa.

Kun kyse on fyysisestä kiintymyksestä ja seksuaalisesta kanssakäymisestä, suostumus tarkoittaa sitä, että henkilön täytyy halukkaasti, vapaaehtoisesti ja selkeästi myöntyä koskettamiseen, suutelemiseen tai mihin tahansa muuhun intiimiin tekoon. Muussa tapauksessa hän on toiminnan kohteena eikä ole antanut suostumustaan.

On tärkeää ymmärtää, ettei suostumusta voi antaa, kun

henkilö nukkuu, on tajuton tai alkoholin, huumeiden tai lääkkeiden vaikutuksen alainen
henkilöllä ei ole älyllistä kykyä suostua seksuaaliseen kanssakäymiseen
henkilö on laillista suostumusikärajaa nuorempi
joku huijaa, pakottaa tai ohjailee toista henkilöä.

On myös tärkeää ymmärtää, että vastustuksen puuttuminen ei ole suostumus. Jos henkilö ei vastusta fyysistä kosketusta tai lakkaa vastustamasta sitä, se ei tarkoita, että henkilö on antanut suostumuksensa. Psykologit huomauttavat, että ”jähmettyminen” tai pelon aiheuttama lamaantuminen ovat yleisiä reaktioita ei-toivottuun fyysiseen kosketukseen.⁵

Lisäksi suostumuksen täytyy olla jatkuvaa. Suostuminen tietynlaiseen fyysiseen kanssakäymiseen kerran ei tarkoita suostumusta samaan käyttäytymiseen tulevaisuudessa.

Kuinka seksuaalinen väkivalta vaikuttaa uhreihin?

Kun joku rikkoo toisen rajoja ei-toivotulla seksuaalisella kanssakäymisellä, uhri saattaa kärsiä monin tavoin.

”Vaikka tietyntyyppinen väkivalta voi aiheuttaa fyysistä vahinkoa, niin kaikenlainen väkivalta vaikuttaa mieleen ja henkeen. Väkivallan uhrit kamppailevat usein hämmennyksen, epäilyksen, syyllisyyden, häpeän, epäluottamuksen ja pelon tunteiden kanssa. He saattavat tuntea avuttomuutta, voimattomuutta, yksinäisyyttä ja eristyneisyyttä. He saattavat jopa kyseenalaistaa taivaallisen Isän rakkauden ja oman jumalallisen arvonsa.”⁶

Mitä teen, jos olen kokenut väkivaltaa?

Kuva

lähikuva henkilöistä, jotka pitävät toisiaan kädestä

Tiedä, ettet ole yksin. Muista, että taivaallinen Isä rakastaa sinua. Sen lisäksi, että sinulla on mahdollisuus rukoilla ja tavoitella lohtua ja ilmoitusta Häneltä, Hän on antanut myös monia muita tapoja tukea sinua.

Käänny muiden puoleen. Puhu luotettavien ystävien, perheen, kirkon johtohenkilöiden tai muiden henkilöiden kanssa, jotka voivat tarjota turvaa ja tukea. Saatat löytää rauhaa ja parantumisen nopeammin, kun keskustelet kokemuksestasi luotettavien ihmisten kanssa, joilla on samat uskonkäsitykset kuin sinulla, ja pyydät heitä tukemaan sinua matkallasi eteenpäin.

Tiedosta, että syy ei ole sinun. Saatat tuntea olevasi hämmentynyt, peloissasi tai häpeissäsi, mutta rikkojan teot eivät ole sinun syytäsi.

Hae apua. Parantumistasi voidaan helpottaa lisäresurssien avulla kuten

asiaankuuluvalla terveydenhoidolla
ammattiterapialla
lainopillisilla neuvoilla
kirkon aineiston avulla, jota on sivustolla topics.churchofjesuschrist.org kohdassa ”Abuse” [Väkivalta].

Etsi toivoa ja parantumista Jeesuksen Kristuksen avulla. Kuten vanhin Richard G. Scott (1928–2015) kahdentoista apostolin koorumista opetti: ”[Taivaallinen] Isämme varasi keinon parantaa sellaisten tekojen seuraukset, jotka voiman, aseman väärinkäytön tai pelon vuoksi riistävät hyväksikäytetyltä tilapäisesti tahdonvapauden.” Hän selitti: ”Usko Jeesukseen Kristukseen ja Hänen parantavaan voimaansa antaa hyväksikäytetylle keinot selviytyä toisen ihmisen väärien tekojen kauheista seurauksista.”⁷ Voisit lukea lisää Jeesuksen Kristuksen elämästä ja opetuksista, jotta ymmärrät, kuinka Hän voi auttaa sinua parantumaan.

Rauhan ja parantumisen löytäminen voi olla pitkä, vaikea prosessi, mutta se on mahdollista Jeesuksen Kristuksen avulla. Hän kärsi ”kaikenlaisia kipuja ja ahdinkoja ja koetuksia”, ja Hän otti päälleen ”[meidän heikkoutemme], jotta hänen sisimpänsä täyttyisi armolla – –, jotta hän osaisi – – auttaa kansaansa sen heikkouksien mukaisesti” (Alma 7:11–12).

Kuinka voin auttaa jotakuta, johon on kohdistunut väkivaltaa?

Vaikka jokaisen seksuaalisen väkivallan uhrin kokemus saattaa vaihdella, tässä on muutamia tapoja, joilla voit auttaa.

Kuuntele osoittaen rakkautta ja myötätuntoa. Ilmaise huolesi ja halusi auttaa häntä. Ota selville, onko hän välittömässä vaarassa, ja auta häntä saamaan turvaa ja suojaa.

Auta saamaan apua. Auta häntä saamaan lääketieteellistä hoitoa, ammatillista terapiaa tai muita yhteiskunnan palveluja, kuten ottamaan yhteys raiskauskriisikeskukseen, joka auttaa uhreja.

Kannusta. Kannusta häntä ilmoittamaan väkivallasta asiaankuuluville viranomaisille. Väkivallasta tai hyväksikäytöstä ilmoittaminen saattaa olla lain vaatimus maassanne, etenkin jos olet kirkon johtohenkilö. Joissakin maissa kirkko on perustanut luottamuksellisen väkivaltatapausten neuvontapuhelimen, joka voi auttaa vaarnanjohtajia ja piispoja ilmoittamaan väkivallasta ja tukemaan uhreja.⁸

Anna tukea. Toisinaan uhrit ajattelevat, että väkivalta tai hyväksikäyttö oli heidän syytään. Koska uhrit saattavat uskoa rikkoneensa siveyden lakia ja tarvitsevansa parannusta, piispojen, vanhempien, opettajien, nuorten johtohenkilöiden ja muiden on tärkeää tunnistaa väkivallan tai hyväksikäytön merkit, jotta he voivat antaa tukea ja kannustaa parantumiseen.

Muista, että koska uhrin tahdonvapautta on loukattu, parannusta ei tarvita. Yleiskäsikirjassa sanotaan: ”Joskus uhrit tuntevat häpeää tai syyllisyyttä. Uhrit eivät ole syyllistyneet syntiin. Johtohenkilöt eivät syyttele uhria. He auttavat uhria ja hänen perhettään ymmärtämään Jumalan rakkautta ja parantumista, joka tulee Jeesuksen Kristuksen ja Hänen sovituksensa kautta (ks. Alma 15:8; 3. Nefi 17:9).”⁹

Huomioi tarpeet. Fyysinen kosketus, kuten kättelyt tai halaukset, saattaa tuntua uhrista epämukavalta. Hänestä saattaa tuntua epämukavalta tavata johtohenkilö yksin. Hän voi myös tuntea olevansa ansassa, jos huone on liian pieni tai jos istut hänen ja oven välissä. Yksinkertaisilla seikoilla voi olla merkitystä henkilölle, joka pyrkii parantumaan väkivallan kaltaisesta traumaattisesta kokemuksesta.

Mitä suosituksia annetaan rikkojille?

Jotkut, jotka lukevat tämän artikkelin, saattavat käsittää, että he ovat loukanneet jonkun toisen tahdonvapautta. He ovat saattaneet käyttää voimaa tai painostusta, olla tietoisesti piittaamatta rajoista tai tehneet virheellisiä olettamuksia jonkun toisen fyysiseen kanssakäymiseen liittyvistä toiveista.

Jos olet syyllistynyt tähän syntiin, tarpeellisiin toimiin sisältyy se, että otat siitä vastuun, menet tapaamaan piispaasi, teet parannuksen sekä tarvittaessa teet yhteistyötä viranomaisten kanssa ja pyydät ammattiapua. ”Tekojesi vakavuus saattaa vaatia sinua kohtaamaan yhteiskunnan ja kirkon kurinpitotoimet. Mutta täydellinen parannus tuo anteeksiantoa seuraavan suloisen huojennuksen, omantunnonrauhan ja uuden elämän.”¹⁰