Kuinka voin tuntea Jumalan rakkautta, kun kamppailen masennuksen kanssa?
Kamppailen kliinisen masennuksen kanssa, mutta tieto siitä, kuinka taivaallinen Isä ja Jeesus Kristus rakastavat minua, antaa minulle iloa ja toivoa.
Varttuessani tajusin, että koen viehtymystä samaan sukupuoleen, mikä johti aluksi moniin kielteisiin ajatuksiin itsestäni. Tämä kokemus sekä monet haasteet elämässäni ovat olleet osallisina tällä hetkellä käymääni kamppailuun kliinisen masennuksen kanssa.
Rakastan Vapahtajaani, ja minulla on aina ollut vahva todistus Jeesuksen Kristuksen evankeliumista. Tiedän, että meidän on mahdollista löytää rauhaa, iloa ja lepoa elämällä evankeliumin mukaan. Mutta koska minulla on haasteita mielenterveyden kanssa, minun voi olla vaikea tuntea tätä luvattua rauhaa ja iloa kaikissa olosuhteissa.
Olen sitoutunut Jeesukseen Kristukseen ja liittoihini, mutta elämäni tarkasteleminen masennuksen linssin läpi voi saada kaiken näyttämään toivottomalta. Mietin usein itsekseni:
”Kuinka voin tuntea evankeliumin mukaisen elämän tuomaa iloa ja nähdä itseni siten kuin taivaallinen Isä ja Vapahtaja näkevät minut?”
Päätin etsiä vastauksia ja parantumista Vapahtajan esimerkistä.
Vapahtaja ensimmäiselle sijalle
Tutkin löytääkseni vastauksia ja ajattelin niitä hetkiä elämässäni, jolloin olen tuntenut masennuksen synkkyyden. Tajusin, että Vapahtajan muistaminen ja Hänen tavallaan eläminen ovat se turva, josta pidän kiinni, kun minulla on vaikeinta.
Vanhin Quentin L. Cook kahdentoista apostolin koorumista on opettanut: ”On selvää, että meillä on taivaallinen Isä, joka tuntee meidät henkilökohtaisesti ja rakastaa meitä kutakin ja ymmärtää täysin kärsimyksemme. Hänen Poikansa Jeesus Kristus on Vapahtajamme ja Lunastajamme.”
Mikään ei tuo minulle suurempaa toivoa kuin se, että yksinkertaisesti muistan Vapahtajan ja sen, että Hän ja taivaallinen Isä ymmärtävät kaiken, mitä koen. Joten kun tunnen itseni surulliseksi, yritän ajatella Heitä ensimmäiseksi ja viimeiseksi joka päivä. Yritän varmistaa, että pyrin saamaan yhteyden Heihin, varsinkin vaikeina hetkinä.
Hänen luonteensa pohtimista
Kun tutkin pyhiä kirjoituksia, luen mielelläni Kristuksen luonteesta. Se auttaa minua syventämään suhdettani Häneen ja taivaalliseen Isään. Mormonin kirjassa Kristusta kuvataan myötätuntoiseksi (ks. 3. Nefi 17:6), tukea antavaksi (ks. 2. Nefi 4:20) sekä todelliseksi valoksi ja elämäksi (ks. 3. Nefi 11:11).
Yksi Vapahtajan suosikkinimityksistäni on puolustaja. Koska uskon Häneen ja Hänen sovitukseensa, Hän voi ajaa asiaani Isän edessä ja puhua puolestani (ks. Moroni 7:28).
Pyhät kirjoitukset opettavat minulle edelleen, kuinka taivaallinen Isä ja Jeesus Kristus rakastavat minua, ja se antaa minulle rauhaa, jota kaipaan kipeästi vaikeimpina hetkinäni.
Jumalallisen identiteettini tunteminen
Presidentti Russell M. Nelson on muistuttanut meitä kolmesta tärkeästä totuudesta, jotka koskevat itseämme: ensimmäiseksi, että me olemme Jumalan lapsia, toiseksi, että me olemme liiton lapsia, ja kolmanneksi, että me olemme Jeesuksen Kristuksen opetuslapsia.
Näiden totuuksien tunteminen on auttanut minua löytämään oman paikkani kirkossa ja tuntemaan Jumalan täydellistä rakkautta.
Koska koen viehtymystä samaan sukupuoleen, olin pitkään epävarma siitä, kuinka löytäisin paikkani Jeesuksen Kristuksen kirkossa. En tiedä, millä tavoin monet asiat elämässäni tulevat järjestymään.
Keskittyminen jumalalliseen identiteettiini täyttää minut kuitenkin hyvin suurella rauhalla. Minua muistutetaan siitä, kuinka suuresti ja täydellisesti taivaallinen Isä rakastaa minua, ja se muuttaa kohdallani kaiken.
Jumalallisen identiteettini ansiosta tiedän, etten ole koskaan yksin.
Muutin sitä, mihin keskityn
Pyrin voittamaan masennukseni yrittämällä oppia tuntemaan Vapahtajani. Kun keskityn Hänen rakkauteensa, löydän onnen, jonka Hän lupaa minulle. Vaikka jokainen päivä ei olekaan kirkas, voin silti pitää kiinni Hänen ikuisesta valostaan joka päivä toivoen, että huominen on parempi.
Kuten vanhin Dieter F. Uchtdorf kahdentoista apostolin koorumista on hiljattain opettanut:
”Jos kuitenkin tavoittelemme iloa – jos etsimme syitä riemuita ja seurata onnellisina Vapahtajaa, me löydämme niitä.
Löydämme harvoin jotakin, mitä emme etsi.
Etsittekö iloa?
Me voimme olla onnellisia, ja Jeesuksen Kristuksen evankeliumi on jokaista varten, vaikka kamppailisimmekin masennuksen tai minkä tahansa muun haasteen kanssa. Sitä Kristuksen luokse tuleminen tekee meidän hyväksemme. Kun opimme Hänestä ja seuraamme Häntä, me voimme tuntea Hänen lupauksensa ilosta, rauhasta ja levosta.
Jeesus Kristus on minun todellinen onneni, ja Hän voi olla sinunkin onnesi.