Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au
ʻOku ʻuhinga ki he hā ke toʻo kiate au ʻa e huafa ʻo Sīsū Kalaisí?


ʻOku ʻuhinga ki he hā ke toʻo kiate au ʻa e huafa ʻo Sīsū Kalaisí?

ʻOku tau fuakava ke toʻo kiate kitautolu ʻa e huafa ʻo Sīsū Kalaisí he taimi ʻoku tau papitaiso aí, ʻOku tau fakafoʻou ʻa e fuakava ko ʻení ʻi he taimi ʻoku tau maʻu ai ʻa e sākalamēnití (vakai, T&F 20:77). ʻOku tau fakahoko e fuakavá ni ʻaki ʻetau fakamuʻomuʻa e ʻEikí ʻi heʻetau moʻuí, ʻi heʻetau feinga ke fakakaukau mo ngāue ʻo hangē ko ia naʻá Ne mei faí, pea ʻi heʻetau tuʻu “ko e kau fakamoʻoni ʻo e ʻOtuá ʻi he taimi kotoa pē pea ʻi he meʻa kotoa pē, pea ʻi he feituʻu kotoa pē” (Mōsaia 18:9).

Teuteuʻi fakalaumālie koe

ʻOkú ke pehē ʻoku ʻuhinga ki he hā ke toʻo kiate koe ʻa e huafa ʻo Kalaisí? Ko e hā ʻokú ke fai ke tauhi e fuakava ko ʻení?

Ko e hā ha ngaahi palopalema mo ha ngaahi tāpuaki ʻoku maʻu ʻi he taimi ʻoku toʻo ai ʻe he kau talavoú kiate kinautolu ʻa e huafa ʻo Kalaisí? Ko e hā ha founga te ke lava ʻo tokoni ai ki he kau talavoú ke nau fakamuʻomuʻa ʻa e ʻOtuá ʻi heʻenau moʻuí?

Ko e hā ha ngaahi potu-folofola mo ha ngaahi maʻuʻanga tokoni ʻe tokoni ke mahino ki he kau talavoú ʻa e fuakava ne nau fai ke toʻo kiate kinautolu ʻa e huafa ʻo Kalaisí?

Mōsaia 5 (Ko e hā ʻoku mahuʻinga ai ke toʻo kiate kitautolu ʻa e huafa ʻo Kalaisí)

3 Nīfai 27:27 (ʻOku totonu ke tau feinga ke hangē ko Sīsū Kalaisí)

T&F 20:37, 77 (Ko hono toʻo ko ia kiate kitautolu ʻa e huafa ʻo Kalaisí ko ha konga ia ʻo ʻetau fuakava ʻi he papitaisó pea mo e ouau ʻo e sākalamēnití)

Robert D. Hales, “Hoko ko ha Kalisitiane ʻOku Anga Faka-Kalaisi Ange,Ensign pe Liahona, Nōvema 2012, 90–92

Mervyn B. Arnold, “Ko e hā Kuó ke Fai ʻAki Hoku Hingoá?Ensign pe Liahona, Nōvema 2010, 105–7

Vitiō: “Pole ke Tuʻu Toko Taha”

Ko e faiako ‘i he founga ‘a e Fakamo‘uí

Naʻe ʻafioʻi ʻe he Fakamoʻuí kinautolu naʻá Ne akoʻí, pea naʻá Ne ʻafioʻi ʻa e tuʻunga te nau aʻusiá. ʻI heʻenau faingataʻaʻiá, naʻe ʻikai ke Ne tukuange kinautolu ka naʻe kei ʻofa pē mo tokoniʻi kinautolu. Te ke fakahaaʻi fēfē hoʻo ʻofá mo e poupoú ki he kau talavou ʻokú ke akoʻí?

Tuku ke taki e kau talavoú

ʻE hanga ʻe ha mēmipa ʻo e kau palesitenisī ʻo e kōlomú (pe ko ha ʻasisiteni ki he pīsopé ʻi he kōlomu ʻa e kau taulaʻeikí) ʻo tataki e fakataha fakakōlomú. ʻOkú ne tataki e kau talavoú ʻi he fealeaʻaki fakataha kau ki he ngaahi meʻa ʻa e kōlomú, akoʻi kinautolu ʻi honau ngaahi fatongia fakataulaʻeikí (mei he folofolá mo e tohi Fatongia ki he ʻOtuá), fakalotolahiʻi kinautolu ke vahevahe ʻenau ngaahi aʻusia ʻi hono fakahoko honau fatongia ki he ʻOtuá, pea fakaafeʻi ha ʻetivaisa pe mēmipa kehe ʻo e kōlomú ke akoʻi ha lēsoni ʻo e ongoongoleleí. Te ne lava ʻo teuteu ʻaki hano fakafonu ha ʻasenita ʻo e fakataha ʻa e kōlomú lolotonga ha fakataha fakapalesitenisī.

Kamata ʻa e akó

Fili mei he ngaahi fakakaukau ko ʻení pe ko haʻo fakakaukau pē ʻaʻau ke fakamanatu e lēsoni he uike kuo ʻosí mo fakafeʻiloaki ʻaki e lēsoni ʻo e uike ní:

  • Fakaafeʻi e kau talavoú ke nau fakamatalaʻi ha faʻahinga aʻusia kimuí ni naʻá ne fakamanatu kiate kinautolu pe naʻá ne pouaki ha faʻahinga meʻa ne nau ako ki ai ʻi he ngaahi fakataha fakakōlomú pe ʻi ha ngaahi kalasi kehe ʻa e Siasí.

  • Fakaafeʻi ha taha ʻo e kau mēmipa e kōlomú ke ne lau maʻuloto ʻa e tāpuaki ʻo e maá (pe lau ia mei he T&F 20:77). ʻOku nau pehē ko e hā nai e ʻuhinga ʻo e “toʻo kiate [kitautolu] ʻa e huafa ʻo [Sīsū Kalaisí]”?

Ako fakataha

ʻE tokoni ʻa e ngaahi ʻekitivitī takitaha ʻi laló ke mahino ki he kau mēmipa ʻo e kōlomú ʻa e ʻuhinga ʻo e toʻo kiate kinautolu ʻa e huafa ʻo Sīsū Kalaisí. Muimui ʻi he ueʻi ʻa e Laumālié ʻo fili ha taha pe toe lahi ange ʻe ngāue lelei taha ki hoʻo kōlomú:

  • Huluʻi ʻa e foʻi vitiō “Pole ke Tuʻu Toko Taha.” ʻOku pehē ʻe he kau talavoú ko e hā ʻa e tefitoʻi pōpoaki ʻa Palesiteni Monisoni ʻi he foʻi vitioó? Naʻe fakahaaʻi fēfē ʻe he toʻu tupu ʻoku hā he foʻi vitioó kuo nau toʻo kiate kinautolu ʻa e huafa ʻo e Fakamoʻuí? Fakaafeʻi ʻa e kau talavoú ke nau fakamatalaʻi haʻanau ngaahi aʻusia tatau mo ia.

  • Vahevahe ange ʻa e fakamatala ko ʻeni meia Palesiteni Henelī B. ʻAealingí: “ʻOku tau palōmesi ke toʻo kiate kitautolu Hono huafá. ʻOku ʻuhinga ia kuo pau ke tau lau ko kitautolu Ia. Te tau fakamuʻomuʻa Ia ʻi heʻetau moʻuí. Te tau fie maʻu ʻa ia ʻokú Ne fie maʻú kae ʻikai ko e meʻa ʻoku tau fie maʻú pe ko e meʻa ʻoku akoʻi mai ʻe māmani ke tau fie maʻú” (“That We May Be One,” Ensign pe Liahona, May 1998). Vahevahe ʻa e kōlomú ki ha kulupu ʻe tolu, pea kole ki he ngaahi kulupú takitaha ke nau aleaʻi ha taha ʻo e ngaahi fehuʻi ko ʻení: ʻOku ʻuhinga ki he hā ke tau lau ʻoku ʻa Kalaisi kitautolu? ʻOku tau fakamuʻomuʻa fēfē ʻa e Fakamoʻuí ʻi heʻetau moʻuí? ʻOku ʻuhinga ki he hā ke tau fie maʻu ʻa e meʻa ʻoku fie maʻu ʻe he Fakamoʻuí? Kole ki ha tokotaha mei he kulupu takitaha ke ne fakamatalaʻi ki he toenga ʻo e kōlomú ʻa e meʻa ne aleaʻi ʻe heʻene kulupú.

  • Fakaafeʻi ʻa e kau talavoú ke nau lau ʻa e Mōsaia 5, mo kumi ha ngaahi tali ki he ngaahi fehuʻi hangē ko e “ʻOku ʻuhinga ki he hā ke toʻo kiate kitautolu ʻa e huafa ʻo Kalaisí?” mo e Ko e hā ʻoku mahuʻinga ai ke toʻo kiate kitautolu ʻa e huafa ʻo Kalaisí?” Kole ange ke nau fakamatalaʻi e meʻa ʻoku nau maʻú mo hiki ha ngaahi meʻa pau te nau lava ʻo fai ke fakahaaʻi kuo nau toʻo kiate kinautolu ʻa e huafa ʻo e Fakamoʻuí.

  • Fehuʻi ki he kau talavoú pe ʻoku nau ʻilo e ʻuhinga naʻe fili ai heʻenau mātuʻá honau hingoá. ʻOku takiekina fēfē kinautolu ʻe honau hingoá ki honau tuʻungá mo e tōʻonga moʻui ʻoku nau feinga ki aí? Fakaafeʻi ha kau talavou ke nau lau ʻa e Hilamani 5:6–8, pea fakaafeʻi ʻa e toengá ke nau lau ʻa e ʻuluaki palakalafi ʻe tolu ʻo e malanga ʻa ʻEletā Mēvini B. ʻĀnolo ko e “Ko e hā Kuó ke Fai ʻAki Hoku Hingoá?” Kole ange ke nau fefakamatalaʻaki nounou ʻa e meʻa ʻoku nau laú. Naʻe tokoniʻi fēfē ʻe he ngaahi hingoa Nīfai, Līhai, mo e Siaosi ʻAlipate Sāmitá ʻa e kakaí ni ke nau moʻui māʻoniʻoni? ʻOku tokoniʻi fēfē kitautolu ʻe he ʻetau fuakava ke toʻo kiate kitautolu ʻa e huafa ʻo Kalaisí? Lau mo e kōlomúʻa e ongo palakalafi fakaʻosi ʻo e malangá, pea fakaafeʻi ʻa e kau talavoú ke nau aleaʻi e founga te nau fakaʻaongaʻi ai e tukupā ʻa ʻEletā ʻĀnoló.

  • Vahevahe ʻa e fakamatala ko ʻeni meia ʻEletā Lōpeti D. Heilí: “ʻOku ʻuhinga e foʻi lea Kalisitiané ki hono ʻai kiate kitautolu ʻa e huafa ʻo Kalaisí.” Vahevahe ʻa e malanga ʻa ʻEletā Heili ko e “Hoko ko ha Kalisitiane ʻOku Anga Faka-Kalaisi Angé” ʻo tufa ki he kau talavoú. Kole ki he talavou takitaha ke lau ʻene kongá, mo kumi e ngaahi tali ki he fehuʻi “ʻOku ʻuhinga ki he hā ke te hoko ko ha Kalisitiane?” Kole ange ke ne fakamatalaʻi e meʻa ʻokú ne maʻú pea ʻomi ha sīpinga ʻo ha kakai ʻokú ne ʻilo ko ha kau Kalisitiane moʻoni.

Kole ki he kau talavoú ke nau vahevahe e meʻa ne nau ako he ʻaho ní. ʻOku mahino nai kiate kinautolu hono ʻuhinga ke toʻo kiate kinautolu ʻa e huafa ʻo Sīsū Kalaisí? Ko e hā ha faʻahinga ongo pe ngaahi fakakaukau ʻoku nau maʻu? ʻOku ʻi ai haʻanau toe ngaahi fehuʻi kehe? ʻE ʻaonga ke fakamoleki ha toe taimi lahi ange ʻi he tokāteline ko ʻení?

Tokoni fakafaiako

“Kole ki he kau akó ke nau toe fakamatalaʻi atu ha ngaahi tefitoʻi moʻoni ʻi he lea pē ʻanautolu. ʻE tokoni ke ke ʻiloʻi ki muʻa he lēsoní pe ʻoku mahino [kiate] kinautolu ha ngaahi foʻi lea pe fakakaukau pau. Kapau ʻoku ʻikai mahino, te ke lava ʻo fai ha ngaahi fakamatala te ne ʻai ke mahuʻinga mālie ange ai e lēsoní [kiate] kinautolu” (ʻOku ʻIkai ha Ui ʻe Mahuʻinga Ange ʻi he Faiakó [1999], 81).

ʻĪmisi

Vitioó: “Mamataʻi ha Vitiō”

Mamata kahi ange

Fakaafeʻi ke ngāue

ʻE fakaʻosi ʻa e fakatahá ʻe he talavou ʻokú ne tatakí. ʻE lava ke ne:

  • Vahevahe ʻa ʻene ongo ki hono ʻuhinga ke toʻo kiate ia ʻa e huafa ʻo e Fakamoʻuí.

  • Fakaafeʻi ʻa e kau mēmipa kehe ʻo e kōlomú ke nau fakakaukau pe ʻoku ʻi ai ha ngaahi liliu ʻoku fie maʻu ke nau fai ʻi heʻenau moʻuí tuʻunga ʻi he ngaahi meʻa kuo nau ako he ʻaho ní.

Paaki