Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au
Te u lava fēfē ʻo maʻu ha fiemālie he taimi ʻoku pekia ai ha taha ʻoku ou ʻofa ai?


Te u lava fēfē ʻo maʻu ha fiemālie he taimi ʻoku pekia ai ha taha ʻoku ou ʻofa ai?

Ko e maté ko ha konga mahuʻinga ia ʻo e palani ʻo e fakamoʻuí. Kuo pau ke tau foua ʻa e maté mo maʻu ha sino haohaoa mo toetuʻu ka tau lava ʻo hoko ʻo tatau mo ʻetau Tamai Hēvaní. Te tau lava ʻo maʻu ha ʻamanaki lelei mo ha nonga ʻi he taimi ʻoku mate ai ha taha ʻoku tau ʻofa ai ʻi he taimi ʻoku mahino ai kiate kitautolu ko e maté ko ha konga ia ʻo e palani ʻa e Tamai Hēvaní pea naʻe ikunaʻi ʻe Sīsū Kalaisi ʻa e maté ʻo fou ʻi Heʻene Fakaleleí.

Teuteuʻi fakalaumālie koe

Kuó ke maʻu fēfē pe ko ha niʻihi ʻokú ke ʻilo, ha ʻamanaki lelei ʻi he taimi ne mate ai ha taha ne nau ʻofa ai? Ko e hā ha ngaahi potufolofola pe ngaahi tefitoʻi moʻoni ne tokoni?

ʻOku ʻi ai ha kau talavou ʻe niʻihi kuo nau ʻosi fehangahangai mo e mate ʻa ha taha ʻoku nau ʻofa ai. ʻE foua ia ʻe he tokotaha kotoa ʻi ha ʻaho. Ko e hā ʻokú ke loto ke nau ʻilo, ʻe tokoni kiate kinautolú?

Ako ʻi he faʻa lotu ʻa e ngaahi potufolofola mo e ngaahi maʻuʻanga fakamatala ko ʻení. Ko e hā haʻo ngaahi ongo mei hoʻo akó?

Mōsaia 16:7–8 (ʻOku toʻo atu ʻe he Toetuʻu ʻa Sīsū Kalaisí ʻa e huhu ʻo e maté)

Mōsaia 18:8–10; T&F 81:5 (Kuo pau ke tau fakafiemālieʻi ʻa kinautolu ʻoku fie maʻu ha fakafiemālié)

ʻAlamā 11:42–45 (Te tau toe maʻu hotau sinó koeʻuhí ko e Toetuʻu ʻa e Fakamoʻuí)

ʻAlamā 28:12; T&F 42:45–46 (ʻOku tau tēngihia ʻa kinautolu ʻoku maté, ka ʻoku melie ʻa e maté kiate kinautolu ʻoku mate ʻi he ʻEikí)

ʻAlamā 40:11–14 (ʻE kei moʻui pē hotau laumālié ʻi he hili ʻetau maté)

T&F 137:5–10 (ʻOku mamata ʻa Siosefa Sāmita ki hono tokoua ko ʻAlaviní, fānau iiki, mo ha niʻihi kehe ʻi he puleʻanga fakasilesitialé)

T&F 138 (Ko e mata meʻa-hā-mai ʻa Palesiteni Siosefa F. Sāmita ki he maama tataliʻanga ʻo e ngaahi laumālié)

Thomas S. Monson, “Mīsisi Pātoni—ko e Hoko atu ʻo e Talanoá, ” Ensign pe Liahona, Nōvema 2007, 21–24; vakai foki, vitiō “Kae ʻOua Ke Tau Toe Feʻiloaki”

Russell M. Nelson, “ Doors of Death,” Ensign, May 1992, 72–74

Shayne M. Bowen, “‘Koeʻuhí ʻOku Ou Moʻui, ʻE Moʻui mo Kimoutolu Foki,’” Ensign pe Liahona, Nōvema 2012, 15–17

Videos: “ ʻOku Tau Kei Hoko pē Ko ha Fāmili,” “Te Ne Tokoniʻi Koe”

Ko e Faiako ‘i he Founga ‘a e Fakamo‘uí

Naʻe fai ʻe he Fakamoʻuí ha ngaahi fehuʻi naʻe fakatupu fakakaukau mo ongo moʻoni ki he niʻihi kehé. Te ke fakaafeʻi fēfē ʻa e kau talavoú ke nau fakakaukau mo kumia e tataki fakalaumālié? Te ke tokoniʻi fēfē kinautolu ke nau ongoʻi malu ʻi hono vahevahe e ngaahi ongo fakatāutahá?

Tuku ke taki e kau talavoú

ʻE tataki e fakataha fakakōlomú ʻe ha mēmipa ʻo e kau palesitenisī fakakōlomú. Te ne tataki e kau talavoú ʻi he fealēleaʻaki fakataha ki he pisinisi ʻa e kōlomú, akoʻi kinautolu ʻi honau ngaahi fatongia fakataulaʻeiki (mei he folofolá pea mo e tohi Fatongia ki he ʻOtuá), pea mo fakaafeʻi ha ʻetivaisa pe mēmipa kehe ʻo e kōlomú ke ne akoʻi ha lēsoni ʻo e ongoongoleleí. ʻE lava ke ne teuteu ʻaki haʻane fakafonu e ʻasenita ʻo e fakataha fakakōlomú he lolotonga e fakataha fakapalesitenisií.

Kamata ʻa e akó

Fili mei he ngaahi fakakaukau ko ʻení pe ko haʻo fakakaukau pē ʻaʻau ke fakamanatu e lēsoni ʻo e uike kuo ʻosí mo fakafeʻiloaki ʻaki e lēsoni he uike ní:

  • Ko e hā ne fakaafeʻi ʻa e kau talavoú ke nau fakahoko tupu mei he meʻa ne nau akó? Fakaafeʻi kinautolu ke nau vahevahe e anga hono tokoniʻi ʻenau moʻuí mo e moʻui honau fāmilí mo e kaungāmeʻá ʻi heʻenau fakaʻaongaʻi e meʻa ne nau akó.

  • Vahevahe ha meʻa ne ke aʻusia, pe ʻe ha taha kehe, fekauʻaki mo e maʻu ʻo e nonga ʻi he hili ha mate siʻa taha ne nau ʻofa ai. Fakaafeʻi ʻa e kau talavoú ke nau vahevahe e ngaahi meʻa ne nau aʻusiá.

Ako fakataha

ʻE tokoni e ngaahi ʻekitivitī takitaha ʻi laló ki he ako ʻa e kau mēmipa ʻo e kōlomú ki he moʻui hili e maté. Muimui ʻi he ueʻi ʻa e Laumālié ʻo fili ha ʻekitivitī ʻe taha pe lahi ange ʻe lelei taha ki hoʻomou kōlomú:

  • Fakaafeʻi e kau talavoú ke nau hiki ʻenau ngaahi fehuʻí, fakakaukaú, pe ngaahi tailiili fekauʻaki mo e maté, pea nau kumi e talí ʻi he ngaahi potufolofola ʻoku fokotuʻu mai ʻi he fokotuʻutuʻu ko ʻení pe ʻi he lea ʻa ʻEletā Russell M. Nelson ko e “ Doors of Death.” Poupouʻi ke nau fakatokangaʻi ha ngaahi potufolofola pe ngaahi fakamatala pau ʻoku fakamahino ai e fatongia ʻo e Fakamoʻuí ʻi hono tokoniʻi kitautolu ke tau ikunaʻi ʻa e maté. Kole ke nau vahevahe ʻa e meʻa ne nau maʻú. Fakaafeʻi kinautolu ke nau vahevahe ʻenau ngaahi ongo fekauʻaki mo e meʻa ne fai ʻe he Fakamoʻuí maʻatautolú.

  • Huluʻi ʻa e vitiō “Te Ne Tokoniʻi Koe,” pea fakaafeʻi e kau talavoú ke nau vahevahe ʻa e meʻa naʻe ongo kiate kinautolú. Hili e vitioó, aleaʻi e founga ne mei makehe ai e māmaní kapau naʻe ʻilo ʻe he taha kotoa ʻa e meʻa naʻe ʻilo ʻe he talavou he vitioó.

  • Vahevahe ʻa e talanoa fekauʻaki mo Mīsisi Pātoní mei he lea ʻa Palesiteni Thomas S. Monson ko e “Mīsisi Pātoni—ko e Hoko atu ʻo e Talanoá,” pe huluʻi e vitiō “Kae ʻOua ke Tau Toe Feʻiloaki.” ʻEke ki he kau talavoú pe te nau tali fēfē ʻa e fehuʻi naʻe fai ʻe Mīsisi Pātoni kia Tōmasi Monisoni heʻene kei siʻí. Lau fakakōlomu ʻa e Mōsaia 18:8–10 mo e Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 81:5. Aleaʻi e fatongia ʻo e kau maʻu lakanga fakataulaʻeikí ki hono fai ha fakafiemālie, tokoni, mo ha ngaahi tokoni fakataulaʻeiki kehe ki he ngaahi fāmili ʻoku mate hanau ngaahi ʻofaʻanga. Te ke lava ʻo fakaafeʻi ha taha ʻo e kau pīsopelikí ke kau ʻi he fealēleaʻaki ko ʻení.

  • Fakaafeʻi ha vaheua ʻe taha ʻo e kōlomú ke nau lau ʻa e talanoa fekauʻaki mo Sisitā Lamelasi ʻi he lea ʻa ʻEletā Shayne M. Bowen ko e “‘Koeʻuhí ʻOku Ou Moʻui, ʻE Moʻui mo Kimoutolu Foki,’” pea fakaafeʻi ʻa e vaheua ʻe tahá ke nau lau ʻa e talanoa fekauʻaki mo e foha ʻo ʻEletā Poueni ko Taisoní. Kole ange ke nau vahevahe ʻa e meʻa ne nau ako fekauʻaki mo e founga te nau maʻu ai ha fakafiemālie ʻi he taimi ʻoku mate ai ha taha ʻoku nau ʻofa aí pea mo e founga ke fakafiemālieʻi ai e niʻihi kehé. Fakaafeʻi e kau talavoú ke nau vahevahe haʻanau faʻahinga aʻusia ʻa ia ne mate ai ha taha ne nau ʻofa ai. Naʻe tokoniʻi fēfē kinautolu ʻe heʻenau ʻilo ki he Fakaleleí mo e palani ʻo e fakamoʻuí ke nau maʻu ai ha fakafiemālié? Kapau ʻoku taau, vahevahe ange haʻo aʻusia.

  • Vahevahe e kalasí ki ha kulupu ʻe ua. ʻAi ke lau ʻe he kulupu ʻe tahá e Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 137:5–10 pea lau ʻe he kulupu ʻe tahá e Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 138:57–58. Fakaafeʻi e kau talavoú ke nau aleaʻi ʻi heʻenau kulupú e meʻa ʻoku akoʻi ʻe he ngaahi potufolofola ko ʻení ʻo kau ki he meʻa ʻoku hoko hili ʻetau maté. Pea aleaʻi fakakōlomu e anga e tokoni ʻa e ʻilo ko ʻení ki ha taha ne mole ha taha ʻoku ʻofa ai. ʻOku fekauʻaki fēfē e ʻilo ko ʻení mo hotau fatongia ki he ngāue fakatemipalé mo e hisitōlia fakafāmilí?

Kole ki he kau talavoú ke nau vahevahe ʻa e meʻa ne nau ako he ʻaho ní. ʻOku mahino nai kiate kinautolu ʻa e founga ke maʻu ai ha fakafiemālie ʻi he taimi ʻoku mate ai ha taha ʻoku nau ʻofa aí? Ko e hā haʻanau ngaahi ongo pe fakakaukau? ʻOku toe ʻi ai nai haʻanau ngaahi fehuʻi kehe? ʻE ʻaonga ke tuku ha toe taimi lahi ange ʻi he tokāteline ko ʻení?

Tokoni Fakafaiako

“ʻE tokoni hono hiki e ngaahi fehuʻí ʻi he palakipoé kimuʻa pea toki kamata e kalasí ke kamata fakakaukau e kau akó ki he ngaahi taumuʻá ʻoku teʻeki ai kamata e lēsoní” (ʻOku ʻIkai ha Ui ʻe Mahuʻinga Ange ʻi he Faiakó, [1999], 109–110).

Fakaafeʻi ke ngāue

ʻE fakaʻosi e fakatahá ʻe he mēmipa ʻo e kau palesitenisī fakakōlomú ʻoku tatakí. Te ne lava ʻo kamataʻi ha fealēleaʻaki fekauʻaki mo e meʻa ʻe lava ke fai ʻe he kau mēmipa ʻo e kōlomú ke tokoni ai ki ha taha ne toki maté ni ha taha ne ʻofa ai. ʻOku ʻi ai ha kau uitou pe ha niʻihi ʻi he uōtí pe koló ʻe lava ke fai ki ai ha tokoni?

Paaki