Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au
Ko e hā ʻoku mahuʻinga ai ke fakafanongo mo muimui ʻi he kau palōfita moʻuí?


Ko e hā ʻoku mahuʻinga ai ke fakafanongo mo muimui ʻi he kau palōfita moʻuí?

ʻOku tau poupouʻi e kau mēmipa ʻo e Kau Palesitenisī ʻUluakí mo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá ko ha kau palōfita, kau tangata kikite, mo ha kau tangata maʻu fakahā. ʻOku fakahā mai ʻe heʻenau ngaahi akonakí e finangalo ʻo e ʻEikí. ʻOku nau fai mai kiate kitautolu ha fakahinohino, fakatokanga, mo ha faleʻi mei he ʻEikí ki hotau kuongá ni. ʻOku tāpuekina kitautolu ʻaki e malu, nonga, mo e mālohi fakalaumālie ʻi heʻetau fakafanongo mo talangofua ki heʻenau enginakí.

Teuteuʻi fakalaumālie koe

Ko e hā ha faleʻi kuo fai ʻe he kau palōfita moʻuí kuó ke ʻosi fakaʻaongaʻi ʻi hoʻo moʻuí? Kuo tāpuekina fēfē koe ʻi hoʻo muimui ʻi he faleʻi ko iá?

Ko e hā ʻoku mahuʻinga ai ki he kau talavou ʻi hoʻo kōlomú ke ʻi ai haʻanau fakamoʻoni ki he kau palōfita moʻuí? Te ke tokoniʻi fēfē kinautolu ke nau fakatokangaʻi ko ha monū hono maʻu ha kau palōfita moʻui ke tataki kinautolu he ʻahó ni?

Ako ʻi he faʻa lotu ʻa e ngaahi potufolofola mo e ngaahi maʻuʻanga fakamatala ko ʻení. Ko e hā ʻokú ke ongoʻi ʻoku ueʻi koe ke vahevahe mo e kau talavoú?

ʻĀmosi 3:7; T&F 1:4, 37–38; Mōsese 6:26–38 (ʻOku folofola mai e ʻEikí kiate kitautolu ʻi Heʻene kau palōfitá)

T&F 21:1, 4–7 (ʻOku talaʻofa ʻe he ʻEikí ha ngaahi tāpuaki maʻongoʻonga kiate kinautolu ʻoku muimui he palōfitá)

Ronald A. Rasband, “Ko e Tuʻu Fakataha mo e Kau Taki ʻo e Siasí,” Ensign pe Liahona, Mē 2016, 46–49

David A. Bednar, “Kuo Fili ke Fakamoʻoni ki Hoku Huafá,” Ensign pe Liahona, Nōvema 2015, 128-131

Vakai, M. Russell Ballard, “Nofomaʻu ʻi he Vaká pea Piki ke Maʻu!” Ensign pe Liahona, Nōvema 2014, 89-92

Carol F. McConkie, “Moʻui ʻo Fakatatau mo e Lea ʻa e Kau Palōfitá,” Ensign pe Liahona, Nōvema 2014, 77–79

Vitiō: “Tangata Leʻo he Tauá”

Ko e faiako ‘i he founga ‘a e Fakamo‘uí

Naʻe fai ʻe he Fakamoʻuí ha ngaahi fehuʻi kiate kinautolu naʻá Ne akoʻí mo Ne tuku ha ngaahi faingamālie ke fai ai haʻanau ngaahi fehuʻí. Ko e hā ha fehuʻi te ke lava ʻo fai ʻe tokoni ke fakakaukau mo ongoʻi lahi ange ai ʻe he kau talavoú e kau palōfita moʻuí? Te ke fakahaaʻi fēfē ʻokú ke mahuʻingaʻia ʻi heʻenau ngaahi talí?

Ngaahi ʻEkitivitī Felāveʻi mo e Toʻu Tupú

ʻĪmisi

Palani ha ʻekitivitī ʻa e Mutualé ʻe tokoni ki he kau talavoú ke fakaʻaongaʻi e meʻa ne nau ako he lēsoni ko ʻení.

Tuku ke taki e kau talavoú

ʻE tataki e fakataha fakakōlomú ʻe ha mēmipa ʻo e kau palesitenisī fakakōlomú. Te ne tataki e kau talavoú ʻi he fealēleaʻaki fakataha ʻo kau ki he pisinisi ʻa e kōlomú, akoʻi kinautolu ʻi honau ngaahi fatongia ʻo e lakanga fakataulaʻeikí (mei he folofolá pea mo e tohi Fatongia ki he ʻOtuá), pea mo fakaafeʻi ha ʻetivaisa pe mēmipa kehe ʻo e kōlomú ke ne akoʻi ha lēsoni ʻo e ongoongoleleí. ʻE lava ke ne teuteu ʻaki haʻane fakafonu ha ʻasenita ʻo e fakataha ʻa e kōlomú he lolotonga e fakataha fakapalesitenisií.

Kamata e aʻusia fakaakó

Filifili mei he ngaahi fakakaukau ko ʻení pe ko haʻo fakakaukau pē ʻaʻau ke fakamanatu ʻaki e lēsoni ʻo e uike kuo ʻosí pea fakafeʻiloaki e lēsoni ʻo e uike ní:

  • Fili ha foʻi lea mahuʻinga mei he lēsoni ʻo e uike kuo ʻosí, pea fakaafeʻi ha mēmipa ʻo e kōlomú ke ne tā ha fakatātā ʻo e meʻa ko iá kae feinga e kau mēmipa kehe ʻo e kōlomú ke nau mateʻi e foʻi leá. ʻEke ki he kōlomú ke nau fakamatalaʻi e ʻuhinga ʻoku mahuʻinga ai e foʻi lea ko iá ʻi he lēsoni ʻo e uike kuo ʻosí.

  • Fakaʻaliʻali ha ngaahi fakatātā ʻo e Kau Palesitenisī ʻUluakí mo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá (hangē ko ia ʻoku ʻi he makasini konifelenisi ʻo e Ensign pe Liahoná). Fai hoʻo fakamoʻoní ko e kau tangata kotoa ko ʻení ko e kau palōfita, kau tangata kikite, mo e kau tangata maʻu fakahā. Ko e hā e ngaahi pōpoaki ʻoku manatuʻi ʻe he kau talavoú ne nau fanongo ai mei he Kau Palesitenisī ʻUluakí pe Kōlomu ʻo e Toko Hongofulu Mā Uá?

Ako fakataha

ʻE tokoni e ngaahi ʻekitivitī takitaha ʻi laló ke mahino ki he kau mēmipa ʻo e kōlomú e mahuʻinga ʻo e muimui ki he kau palōfita moʻuí. Muimui ʻi he fakahinohino ʻa e Laumālié, pea fili ha [ʻekitivitī] ʻe taha pe toe lahi ange ʻe ʻaonga taha ki hoʻo kōlomú:

  • Vahe ki he talavou takitaha ha potufolofola ʻoku fokotuʻu atu ʻi he fokotuʻutuʻu ko ʻení pea kole ki ai ke ne kumi e ngaahi ʻuhinga ʻoku tau fie maʻu ai ha palōfitá mo e tāpuaki ʻoku maʻu ʻi he muimui ki he palōfitá. Fakaafeʻi ke ne vahevahe ʻene fakakaukaú.

  • Lau ha konga ʻo e lea ʻa ʻEletā Pālati, naʻá ne fakatatau ai ʻa e palōfita moʻui ki ha tangata faifakahinohino ʻaʻalo he vaitafé, pea lisi ha ngaahi founga ʻoku faitatau ai ha taha faifakahinohino heka vaka he vaitafé pea mo ha palōfita. Fakaafeʻi ʻa e kalasí ke nau fakakaukauʻi pea vahevahe atu ha ngaahi talanoa fakatātā kehe ʻe lava ke nau akoʻi ai ki he niʻihi kehé ʻa e ʻuhinga ʻoku mahuʻinga ai ke muimui he kau palōfitá mo e kau ʻaposetoló .

  • Vahevahe ki he kalasí e lea ko ʻeni mei he lea ʻa Sisitā Carol F. McConkie ko e “Moʻui ʻo Fakatatau mo e Lea ʻa e Kau Palōfitá”: “Fakatatau ki he ngaahi tuʻunga moʻui ʻa e māmaní, ʻe malava ke ʻikai ongoongoa, hala fakapolitikale pe taʻe tali fakasōsiale ʻa e muimui ia ki he palōfitá. Ka ʻoku tonu maʻu pē ʻa e muimui ʻi he palōfitá” (Ensign pe Liahona, Nōv. 2014, 78). Ko e hā ha ngaahi ʻuhinga ʻoku ʻomi ʻe he kakaí ki he ʻikai ke nau muimui he palōfitá?  Fakaafeʻi ʻa e kalasí ke nau kumi he toenga e lea ʻa Sisitā Makongikií ke ʻilo ai e ngaahi lea ʻe lava ke nau fai ki ha taha ʻokú ne fakatupu fakalotosiʻi ke ʻoua te nau muimui he palōfitá. Kole ange ke nau vahevahe ʻa e meʻa ʻoku nau maʻú.

  • Fakaafeʻi e kau mēmipa ʻo e kōlomú ke nau fakakaukau ʻoku fehuʻi ange kiate kinautolu ʻe hano kaungāmeʻa taʻe siasi, “Ko e hā ʻoku ʻi ai ai haʻamou palōfitá?” “Ko e tangata fēfē homou palōfitá?” pe “Ko e hā ha meʻa kuo lea ʻaki ʻe he palōfitá kiate kimoutolu?” ʻE anga fēfē ha tali ki ai ʻa e kau talavoú?

  • Huluʻi ʻa e vitiō“Kau Tangataleʻo ʻi he Tauá” pe lau fakataha ʻa e ngaahi konga ʻo e lea ʻa ʻEletā Tēvita A. Petinaá “Kuo Fili ke Fakamoʻoni ki Hoku Huafá” pe ko e lea ʻa ʻEletā Lōnati A. Lasipení “Ko e Tuʻu Fakataha mo e Kau Taki ʻo e Siasí.”  Fakaafeʻi e kau talavoú ke nau vahevahe e meʻa ʻoku nau ako kau ki hono mahuʻinga ʻo e muimui ʻi he palōfitá. Toe fakamanatu mo kinautolu e tefito ʻo e ngaahi lea ʻa Palesiteni Tōmasi S. Monisoní  ʻi he konifelenisi lahi fakamuimuitahá pea aleaʻi e meʻa ʻoku fakatokanga mai ki ai e palōfitá kiate kitautolu he ʻaho ní.

Kole ki he kau talavoú ke nau vahevahe ʻa e meʻa naʻa nau ako ‘i he ‘aho ní. ʻOku mahino nai kiate kinautolu e ʻuhinga ʻoku mahuʻinga ai ke fakafanongo mo muimui ʻi he kau palōfita moʻuí? Ko e hā haʻanau ngaahi ongo pe fakakaukau? ʻOku toe ʻi ai nai haʻanau ngaahi fehuʻi kehe? ʻE ʻaonga nai ke toe tuku ha taimi lahi ange ʻi he tokāteline ko ʻení?

Tokoni fakafaiakó

“ʻOku totonu ke tau mātuʻaki ako fakalelei e folofolá, ngaahi akonaki ʻa e kau palōfita he ngaahi ʻaho kimui ní, mo e ngaahi nāunau fakalēsoní ke fakapapauʻi ʻoku mahino totonu kiate kitautolu ʻa e tokāteliné kimuʻa pea tau akoʻi iá” (ʻOku ʻIkai ha Ui ʻe Mahuʻinga Ange ʻi he Faiakó [2000], 57).

ʻĪmisi

Vitioó: “Aleaʻi e Ngaahi Fehuʻí”

Mamata lahi ange

Fakaafeʻi ke ngāue

ʻE fakaʻosi ʻa e fakatahá ʻe he talavou ʻokú ne tatakí. ʻE lava ke ne:

  • Vahevahe ʻene ongo kau ki he faingamālie ke ʻilo mo muimui ʻi he kau palōfita moʻuí.

  • Kole ki he kau mēmipa ʻo e kōlomú ke nau vahevahe ha meʻa ne nau aʻusia ʻi heʻenau muimui ai he palōfitá mo e anga ʻene tākiekina ʻenau moʻuí.

Paaki