Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au
ʻOku ʻuhinga ki he hā ke moʻui fakafalala pē kiate kitá?


ʻOku ʻuhinga ki he hā ke moʻui fakafalala pē kiate kitá?

Ko e taimi ʻoku tau moʻui fakafalala ai pē kiate kitautolú, ʻoku tau fakaʻaongaʻi e ngaahi tāpuaki mo etufakanga kuo foaki mai ʻe he ʻOtuá ke tokangaʻi kitautolu pea mo hotau ngaahi fāmilí pea mo kumi ha ngaahi founga fakaleleiʻi ʻo ʻetau ngaahi palopalemá. ʻI heʻetau hoko ʻo moʻui fakafalala pē kiate kitautolú, ʻoku tau toe lava lelei ange ai ke tokoniʻi mo tokangaʻi ʻa e niʻihi kehé. ʻOku finangalo ʻa e ʻEikí ke tau fakatou moʻui fakafalala fakalaumālie mo fakatuʻasino pē kiate kitautolu.

Teuteuʻi fakalaumālie koe

Ko e hā ʻene ʻuhinga kiate koe ʻa e moʻui fakafala pē kiate kitá? Kuo tāpuekina fēfē koe mo ho fāmilí ʻe he moʻui fakafalala pē kiate kitá?

Ko e hā ʻoku fie maʻu ai ke ako e kau talavoú ke moʻui fakafalala pē kiate kinautolú? Ko e hā ha ngaahi ivi tākiekina te nau ala taʻofi kinautolu mei haʻanau hoko ʻo moʻui fakafalala pē kiate kinautolu? ʻE tokoni fēfē ʻa e moʻui fakafalala pē kiate kitá ke nau matuʻuaki e taimi ʻo e faingataʻá? Te ne tāpuekina fēfē honau fāmili ʻi he kahaʻú?

ʻI hoʻomou ako e ngaahi potufolofola mo e ngaahi maʻuʻanga tokoni kehé, kole ha fakahinohino mei he Laumālié ke ke ʻilo e founga hono akoʻi e kau talavoú fekauʻaki mo hono mahuʻinga ʻo e hoko ʻo moʻui fakafalala pē kiate kitá.

Mātiu 25:1–13 (Ko e talafakatātā ʻo e kau tāupoʻou ʻe toko hongofulú)

Luke 2:52 (Pea tupulaki ʻa e potó ʻia Sīsū, mo e lahí, pea naʻe ʻofeina ia ʻe he ʻOtuá mo e tangatá)

1 Tīmote 5:8 (ʻOku totonu ke tokonaki ʻe he tangatá maʻana)

T&F 83:2, 4 (ʻOku ʻi ai e totonu ʻa e kakai fefiné ke ʻekeʻi honau tauhí mei honau husepānití; mo e totonu ʻa e fānaú ke ʻekeʻi honau tauhí mei heʻenau mātuʻá)

Robert D. Hales, “Hoko ko ha Kau Tauhi Fakapotopoto Fakatuʻasino mo Fakalaumālie,” Ensign pe Liahona, Mē 2009, 7–10; vakai foki ki he foʻi vitiō “Hoko ko ha Kau Tauhi Fakapotopoto”

Ko e Fāmilí: Ko ha Fanongonongo ki Māmani,” Ensign pe Liahona, Nōvema 2010, 129.

Hoko ʻo Moʻui Fakafalala pē Kiate Kita,” Tuʻu Maʻu ʻi he Tuí (2004), 198–99

Moʻui Fakafalala Pē Kiate Kitá,” Tohi Tuʻutuʻuni Fika 2: Ko Hono Puleʻi ʻo e Siasí (2010), 6.1.1

Robert D. Hales, “Ko e Fehangahangai mo e Faingataʻa ʻo e Māmaní he ʻAho Ní,” Ensign pe Liahona, Nōvema 2015, 44 – 47

Ko e Faiako ‘i he Founga ‘a e Fakamo‘uí

Naʻe falala ʻa e Fakamoʻuí ki Heʻene kau ākongá, teuteuʻi kinautolu, mo ʻoange kiate kinautolu ʻa e ngaahi fatongia mahuʻinga ke akoʻi, tāpuakiʻi, pea mo tokoniʻi ʻa e niʻihi kehé. Ko ʻEne taumuʻá ke tokoniʻi kinautolu ke nau ului mo tupulaki ʻi heʻenau tokoni ki he niʻihi kehé. Tokoniʻi e kau talavoú ke nau fakatokangaʻi ʻe tokoni ʻenau talangofuá mo ʻenau ngāue tokoní ke nau teuteu ke moʻui fakafalala pē kiate kinautolu.

Tuku ke taki e kau talavoú

ʻE tataki e fakataha fakakōlomú ʻe ha mēmipa ʻo e kau palesitenisī fakakōlomú (pe ko ha ʻasisiteni ki he pīsopé ʻi he kōlomu ʻa e kau taulaʻeikí). Te ne taki e kau talavoú ʻi hono aleaʻi fakataha e pisinisi ʻa e kōlomú, akoʻi kinautolu ʻi honau ngaahi fatongia ʻo e lakanga fakataulaʻeikí (mei he folofolá pea mo e tohi Fatongia ki he ʻOtuá), fakalotolahiʻi kinautolu ke vahevahe ʻenau ngaahi aʻusia ʻi hono fakahoko honau fatongia ki he ʻOtuá, pea mo fakaafeʻi ha ʻetivaisa pe mēmipa kehe ʻo e kōlomú ke ne akoʻi ha lēsoni ʻo e ongoongoleleí. ʻE lava ke ne teuteu ʻaki ʻene fakafonu e ʻasenita ʻo e fakataha fakakōlomú lolotonga e fakataha fakapalesitenisií.

Kamata ʻa e akó

Fili mei he ngaahi fakakaukau ko ʻení pe ko haʻo fakakaukau pē ʻaʻau ke fakamanatu e lēsoni he uike kuo ʻosí mo fakafeʻiloaki ʻaki e lēsoni ʻo e uike ní:

  • Fakaafeʻi ʻa e kau talavoú ke nau vahevahe, akoʻi, pea mo fakamoʻoni fekauʻaki mo e ngaahi meʻa ne nau aʻusia ʻi heʻenau fakaʻaongaʻi e meʻa ne nau ako ʻi he lēsoni ʻo e uike kimuʻá.

  • Hiki ʻa e “moʻui fakafalala pē kiate kitá” ʻi he palakipoé, pea fehuʻi ki he kau talavoú pe ʻoku nau fakakaukau ko e hā e ʻuhinga ʻo e moʻui fakafalala pē kiate kitá. Tuku ange ha taimi ke nau fakakaukauʻi mo tali ai. Lau ʻe he kōlomú ʻa e “Hoko ʻo Moʻui Fakafalala pē Kiate Kitá” ʻi he peesi 198–99 ʻo e Tuʻu Maʻu ʻi he Tuí. Ko e hā te nau toe tānaki ki heʻenau fakaʻuhingaʻi ʻo e moʻui fakafalala pē kiate kitá, makatuʻunga he meʻa ne nau laú? Fehuʻi ki he kau talavoú pe ko e hā te nau lava ʻo fai he taimí ni ke nau teuteuai ke hoko ʻo moʻui fakafalala pē kiate kinautolu ʻi he taimi te nau moʻui ai ʻiate kinautolu peé pea mo e taimi te nau hoko ai ko e husepāniti mo e tamaí.

Ako fakataha

ʻE tokoni ʻa e ngaahi ʻekitivitī takitaha ʻi laló ki he kau mēmipa ʻo e kōlomú ke nau ako ki he moʻui fakafalala pē kiate kitá. Muimui ʻi he fakahinohino ʻa e Laumālié ʻo fili ha ʻekitivitī ʻe taha pe toe lahi ange ʻe ʻaonga taha ki hoʻo kōlomú:

  • Vahevahe ʻa e kau talavoú ki ha ngaahi kulupu pea vahe ki he kulupu takitaha ha taha ʻo e ngaahi tafaʻaki ko ʻeni ʻo e moʻui fakafalala pē kiate kitá: akó, ngaahi meʻa fakapaʻangá, ngaahi vā fetuʻutakí, mo e mālohi fakalaumālié. Fakaafeʻi e kulupu takitaha ke nau vakaiʻi ʻa e ngaahi konga ʻo e lea ʻa ʻEletā Robert D. Hales “Ko e Fehangahangai mo e Faingataʻa ʻo e Māmaní he ʻAho Ní” ʻa ia ʻoku ne lea ʻi he ngaahi kaveinga ko ʻení. Fakaafeʻi e kau talavoú ke nau vahevahe e meʻa ne nau akó mo ha meʻa te nau fai ke hoko ʻo moʻui fakafalala kiate kinautolu pē ʻi he taha ʻo e ngaahi ʻēlia ko ʻení.

  • Hiki ʻi ha ngaahi laʻipepa kehe ʻa e ngaahi kaveinga ko ʻeni fekauʻaki mo e moʻui fakafalala pē kiate kitá: Moʻui Leleí, Akó, Ngāue Maʻuʻanga Moʻuí, Meʻakai Fakatolonga ʻi ʻApí, Meʻa Fakapaʻangá, mo e Ivi Fakalaumālié.Tuku ange ki he talavou takitaha ke ne fili ha kaveinga ʻoku mahuʻingaʻia ai, pea fakaafeʻi ia ke lautohi kau ki he kaveingá he konga 6.1.1 ʻo e Tohi Tuʻutuʻuni Fika 2 (peesi 40–41). Kole ki he talavou takitaha ke ne akoʻi nounou e kalasí he meʻa naʻá ne ako fekauʻaki mo ʻene kaveingá, anga ʻene fekauʻaki mo e moʻui fakafalala pē kiate kitá, mo e meʻa te ne lava ʻo fai ke teuteu ai ke moʻui fakafalala pē kiate ia ʻi he ngaahi tafaʻaki ko ʻení. ʻE lava fēfē ʻe he ngaahi ngāue ʻa e kau talavoú ʻi heʻenau kei tupu haké ʻo tāpuekina honau fāmilí ʻi heʻenau hoko ko ha husepāniti mo ha tamaí?

  • Fakaafeʻi ha mēmipa pe kau mēmipa tokolahi ange ʻo e kōlomú kimuʻa he fakataha fakakōlomú, ke nau teuteu ke akoʻi e anga hono teuteuʻi ʻe he ʻEikitau ko Molonaí ʻene kau taú ke fehangahangai mo e kau Leimaná ʻi he taú (vakai, ʻAlamā 46–49). ʻE lava ke kau ʻi he ngaahi fakakaukaú ʻa e teuteu fakatuʻasinó (vakai, ʻAlamā 43:18–21, 37–39; 48:8–9), mo e teuteu fakalaumālié (vakai, ʻAlamā 46:11–21, 48:7, 11–13). Ko e hā ha meʻa naʻe fakahoko ʻe he teuteu ko ʻení ʻi hono maluʻi ʻe he kakai Nīfaí ʻenau moʻuí, tauʻatāiná, mo e fāmilí? Ko e hā ʻoku akoʻi ʻe he sīpinga ko ʻení ki he kau talavoú fekauʻaki mo e moʻui fakafalala pē kiate kitá? Ko e hā ʻe lava ke fakahoko ʻe he kau talavoú he taimí ni ke nau mateuteu ki he ngaahi faingataʻa te nau ala fehangahangai mo iá?

  • Hiki ʻi he tafaʻaki toʻohema ʻo e palakipoé ʻa e foʻi lea ko e “Fakafalala” pea ʻi he tafaʻaki toʻomataʻú ʻa e foʻi lea ko e “Moʻui fakafalala pē kiate kitá.” Kole ki he kau talavoú ke nau fakaʻuhingaʻi ʻa e ongo foʻi leá (kapau ʻoku nau fie maʻu ha tokoni, fakahinohino ange ʻa e peesi 198–99 ʻo e Tuʻu Maʻu ʻi he Tuí). Kole ange ke nau lisi ha ngaahi founga ʻoku nau fakafalala ai ki he niʻihi kehé mo e ngaahi founga ʻoku nau moʻui fakafalala ai pē kiate kinautolu. Ko e hā ʻoku finangalo ai ʻa e ʻEikí ke nau moʻui fakafalala ai pē kiate kinautolú? Huluʻi ʻa e vitiō “Hoko ko ha Kau Tauhi Fakapotopoto” (pe fakaafeʻi ʻa e kau talavoú ke nau lau e talanoa ʻi he lea ʻa ʻEletā Lōpeti D. Heili ko e “Hoko ko ha Kau Tauhi Fakapotopoto Fakatuʻasino mo Fakalaumālie”). Kole ki he kau talavoú ke nau kumi e meʻa ʻoku akoʻi mai ʻe ʻEletā Heili fekauʻaki mo e hoko ʻo moʻui fakafalala pē kiate kitá, pea hiki ʻenau ngaahi talí ʻi he palakipoé. Fehuʻi ki he kau talavoú pe ko e hā ha ngaahi ʻulungaanga mo ha ngaahi sīpinga ʻoku fie maʻu ke nau fokotuʻu ka nau lava ʻo tokonaki maʻa honau fāmili ʻi he kahaʻú. Ko e hā ha ngaahi tōʻonga ʻoku fie maʻu ke nau fakaʻehiʻehi mei ai? Te ke lava ʻo fakaafeʻi kinautolu ke nau lau ʻa e palakalafi hono tolu ʻo e lea ʻa ʻEletā Heili, ke hoko ko ha konga ʻo e fealēleaʻaki ko ʻení.

  • Vahevahe ʻa e kau talavoú ke nau tauhoa pe ki ha fanga kiʻi kulupu. Vahe ki he kulupú takitaha ha potufolofola fekauʻaki mo e moʻui fakafalala pē kiate kitá, hangē ko ia ʻoku ʻi he fokotuʻutuʻu ko ʻení. Fakaafeʻi ʻa e kau talavoú ke nau lau ʻa e fakamatala fakafolofolá pea faʻu ha Pousitā Tuʻuaki Faka-Māmonga fekauʻaki mo e moʻui fakafalala pē kiate kitá. Te ke lava ʻo fakaʻaliʻali ha sīpinga ʻo ha Pousitā Tuʻuaki Faka-Māmonga mei he New Era pe Liahoná. ʻOange ha faingamālie ki he kau talavoú ke nau vahevahe ai ʻenau Pousitā Tuʻuaki Faka-Māmongá mo e kōlomú.

Kole ki he kau talavoú ke nau vahevahe ha meʻa naʻa nau ako ‘i he ‘ahó ni.Ko e hā haʻanau ngaahi ongo pe fakakaukau?ʻOku mahino feʻunga nai kiate kinautolu e moʻui fakafalala pē kiate kitá ke nau lava ʻo fakamatalaʻi ia ki ha taha kehe? ʻOku toe ʻi ai nai haʻanau ngaahi fehuʻi kehe?ʻE ʻaonga nai ke tuku ha taimi lahi ange ʻi he kaveinga ko ʻení?

Tokoni fakafaiako

“ʻOku ʻikai maʻu ʻe he kau faiako tuʻukimuʻá ha fakahīkihiki koeʻuhí ko e ʻilo mo e tupulaki ʻa kinautolu ʻoku nau akoʻí. ʻOku nau hangē ko e kau tauhi ngoue ʻoku nau tō mo tokangaʻi e ngoué, ʻoku nau feinga ke ngaohi e ʻātakai lelei taha ʻe lavá ki he akó. Pea nau fakafetaʻi leva ki he ʻOtuá ʻi he taimi ʻoku nau mamata ai ki he fakalakalaka ʻa kinautolu ʻoku nau akoʻí” (ʻOku ʻIkai ha Ui ʻe Mahuʻinga Ange ʻi he Faiakó [2000], 68).

ʻĪmisi

Vitiō: “Fakaafeʻi Kimautolu Ke Ngāue”

Mamata kahi ange

Fakaafeʻi ke ngāue

ʻE fakaʻosi ʻa e fakatahá ʻe he talavou ʻokú ne tatakí. ʻE lava ke ne:

  • Vahevahe mo e kōlomú ʻene fakamoʻoní fekauʻaki mo e mahuʻinga ʻo e fakafalala pē kiate kitá mo e meʻa kuó ne ueʻi ia ke fai ko e tupu mei he lēsoni ko ʻení.

  • Fakatukupaaʻi e kau talavou ʻi he kōlomú ke nau ngāue ʻo fakatatau mo e ongo ʻoku ne nau ongoʻi lolotonga e fakataha fakakōlomú ke moʻui fakafalala lahi ange.

Paaki