Tulen ympäröiminä
Vanhin Kim B. Clark
seitsemänkymmenen koorumista
Seminaarien ja uskontoinstituuttien satelliittilähetys•4.elokuuta 2015
Veljet ja sisaret, olen kiitollinen mahdollisuudesta puhua teille tässä maailmanlaajuisessa lähetyksessä. Meitä on siunattu runsaasti, kun saamme olla täällä.
Haluan teidän tietävän, että tunnen sydämessäni suurta rakkautta teitä kohtaan, ja tiedän sen olevan lahja taivaalliselta Isältä ja Hänen Pojaltaan, Herralta Jeesukselta Kristukselta. Tiedän, että He rakastavat teitä, ja tiedän, että He haluavat minun näkevän teidät sellaisina kuin He näkevät teidät ja rakastavan teitä siten kuin He rakastavat teitä. Niinpä He ovat siunanneet minua sillä lahjalla. Rukoilen, että te tunnette tänään Heidän rakkautensa ja minun rakkauteni.
Rukoilen myös, että Pyhä Henki on meidän kanssamme, kun pohdimme yhdessä erään yksinkertaisen sanoman merkitystä. Tämä sanoma on tullut minulle henkilökohtaisesti, mutta tunnen, että minun tulee jakaa sanoma myös teidän kanssanne. Sanoma on tämä: Olipa hengellisyytemme taso elämässämme tällä hetkellä millainen tahansa, olipa meillä tällä hetkellä miten syvä usko Jeesukseen Kristukseen tahansa, olipa sitoutumisemme ja pyhittäytymisemme voima millainen tahansa, olipa kuuliaisuutemme tai toivomme tai rakkautemme aste millainen tahansa, olimmepa saavuttaneet minkä tahansa ammattitaidon ja kykyjen tason, se ei riitä edessä olevaan työhön.
Veljet ja sisaret, teidän ja minun täytyy olla paljon parempia kuin me olemme nyt. Pyhissä kirjoituksissa meille opetetaan, että maailma on levottomuuden vallassa nyt ja tulevaisuudessa. Pahuus ja pimeys lisääntyvät. Siinä synkkenevässä maailmassa on kuitenkin entistä enemmän jumalallista valoa. Herralla Jeesuksella Kristuksella on meille suuri työ tehtäväksi nousevan sukupolven parissa. Työ on suurempi kuin olemme koskaan aiemmin tehneet. Herra työskentelee voimassa vahvistaakseen opettamista ja oppimista todessa ja elävässä kirkossaan. Hän jouduttaa työtään, ja Hän valmistaa maata, valtakuntaansa ja meitä paluuseensa.
Tämä kaikki kuuluu siihen kauniiseen malliin, jonka näemme alkavan palautuksesta. Vuonna 1820 Isä Jumala ilmestyi Poikansa Jeesuksen Kristuksen kanssa nuorelle Joseph Smithille. Alkaen siitä hetkestä pyhässä lehdossa Jeesus Kristus on rakentanut kirkkoaan ja kansaansa rivi rivin päälle, käsky käskyn päälle, askel askeleelta.
Näin Hän on sanonut:
”Sillä minä nostan itselleni puhtaan kansan, joka palvelee minua vanhurskaasti.”1
”Jotta minun pyhieni yhteen kokoamisen työ voi jatkua, jotta minä voin vahvistaa heitä nimelleni pyhissä paikoissa; sillä elonkorjuun aika on tullut, ja minun sanani täytyy toteutua.”2
”Minun kansaani on koeteltava kaikessa, jotta se olisi valmis ottamaan vastaan sen kirkkauden, joka minulla on sitä varten, nimittäin Siionin kirkkauden.”3
Tämä on Herran malli: Hän nostaa, vahvistaa ja valmistaa kansaansa ja kirkkoaan. Tämä malli käy ilmi meidän aikanamme presidentti Thomas S. Monsonin kutsusta meille kaikille nousta ja rakentaa Jumalan valtakuntaa. Kuunnelkaa hänen kutsujaan meille tehdä enemmän ja toimia paremmin pelastuksen työssä. Haluan lukea teille lainauksia muutamista presidentti Monsonin puheista, joita hän on pitänyt yleiskonferensseissa sen jälkeen kun hänestä tuli kirkon presidentti.
”Esitämme jälleen sydämemme pohjasta saman kutsun: Tulkaa takaisin. Me lähestymme teitä Kristuksen puhtaassa rakkaudessa. – – Me sanomme niille, joiden rohkeus on pettänyt tai joilla on vaikeuksia tai jotka ovat peloissaan: Antakaa meidän tukea teitä, rohkaista teitä ja tyynnyttää pelkonne.”4
”Jos joku teistä on hairahtunut omahyväisyyteen, mitä tulee kotiopetuskäynteihinne, niin saanen sanoa, että juuri nyt on paras hetki omistautua uudelleen.”5
”On jalkoja, joita tukea, käsiä, joihin tarttua, mieliä, joita rohkaista, sydämiä, joita innoittaa, ja sieluja, joita pelastaa.”6
”Tästä päivästä alkaen kaikkia kelvollisia ja kykeneviä nuoria miehiä, jotka ovat päättäneet lukion tai vastaavan – –, on mahdollista suosittaa lähetystyöpalveluun 19 vuoden iän sijaan 18 vuoden iästä alkaen. – –
Kykeneviä, kelvollisia nuoria naisia, joilla on halu palvella, voidaan suosittaa lähetystyöpalveluun 21 vuoden iän sijaan 19 vuoden iästä alkaen.”7
”[Haasteenamme] on olla hyödyllisempiä palvelijoita Herran viinitarhassa. Tämä pätee meihin kaikkiin, olimmepa minkä ikäisiä tahansa, eikä yksinomaan niihin, jotka valmistautuvat palvelemaan kokoaikaisina lähetyssaarnaajina, sillä meille jokaiselle on annettu tehtävä kertoa Kristuksen evankeliumista.”8
”Nyt on aika jäsenten ja lähetyssaarnaajien liittyä yhteen, toimia yhdessä, tehdä työtä Herran viinitarhassa tuodaksemme sieluja Hänen luokseen.”9
”Mikään ei toteudu toivomalla. Herra odottaa meidän ajattelevan. Hän odottaa meidän toimivan. – – Hän odottaa meidän omistautuvan.”10
”Todistan teille, että meille luvatut siunaukset ovat mittaamattomat. Vaikka myrskypilviä kerääntyy, vaikka sade lankeaa yllemme, – – tässä maailmassa ei ole mitään, mikä voi voittaa meidät.
Rakkaat veljeni ja sisareni, älkää pelätkö. Olkaa rohkealla mielellä. Tulevaisuus on yhtä kirkas kuin uskonne.”11
Veljet ja sisaret, tämä on profeetan kutsu meille. Kirkon koululaitoksessa se tarkoittaa sitä, että me tarvitsemme luotettavia Herran palvelijoita, jotka ovat valmistautuneet työskentelemään seminaareissa ja instituuteissa, kirkon kouluissa, opistoissa ja korkeakouluissa. Kirkon koululaitoksessa jokainen työtehtävä, jokainen kutsumus, jokainen henkilö on tärkeä, ja jokaisen meistä – myös minun – on oltava parempi kuin olemme koskaan olleet.
Mielestäni siihen on kaksi syytä:
Syy numero 1: Meidän tulee kouluttaa nousevaa sukupolvea syvällisemmin ja voimallisemmin kuin me olemme kouluttaneet tai kuin kukaan on kouluttanut koskaan aikaisemmin.
Syvällinen oppiminen on sitä, että kasvaa voimassa tietää, tehdä ja tulla paremmaksi.12 Se tarkoittaa varmasti entistä suurempaa tietoa mutta se tarkoittaa myös suurempaa sydämen ymmärrystä. Se tarkoittaa entistä suurempaa taitoa ja kykyä toimia. Se tarkoittaa entistä suurempaa luonteenlujuutta, kuten nuhteettomuutta, rohkeutta ja ystävällisyyttä.
Syvällinen oppiminen on luonnostaan hengellinen kokemus. Nouseva sukupolvi oppii syvällisesti vain siinä määrin kuin Kristuksen lunastavat ja vahvistavat voimat tekevät työtä heidän elämässään puhdistaen, pyhittäen ja tehden heidät kelvollisiksi vastaanottamaan Hänen armonsa ja ne lahjat, jotka Hän on valmistanut heitä varten. Heidän täytyy tehdä uutterasti työtä ja pyrkiä oppimaan, mutta lisäksi heidät täytyy puhdistaa Kristuksen sovitusveressä, jotta he voivat vastaanottaa enemmän valoa ja saada opetusta Pyhältä Hengeltä.
Innoitettu opettaminen, joka johtaa syvään oppimiseen, on myös hengellinen kokemus. Mekin tarvitsemme Vapahtajan sovitusta, jotta voimme työskennellä elämässämme voimallisemmin. Meidän täytyy olla kelvollisia saamaan Pyhän Hengen puhdistavia ja pyhittäviä lahjoja ja siunauksia, jotta voimme auttaa nousevaa sukupolvea oppimaan syvällisemmin.
Nouseva sukupolvi tarvitsee sitä syvällistä oppimista, koska maailma, jonka he kohtaavat, tulee olemaan sekä suurenmoinen että kauhea – tulee olemaan entistä enemmän valoa ja voimaa taivaasta, ja tulee olemaan vielä entistä enemmän pahuutta ja sekasortoa ja hämmennystä. Heidän tulee olla juurtuneita evankeliumin selkeisiin ja yksinkertaisiin totuuksiin, evankeliumin tulee olla syvällä heidän sydämessään ja he tarvitsevat sitä, mistä presidentti Russell M. Nelson on käyttänyt nimitystä lannistumaton usko Kristukseen: ”Miksi me tarvitsemme niin lannistumattoman uskon? Koska edessä on vaikeita aikoja. Tulevaisuudessa on harvoin helppoa tai suosittua olla uskollinen myöhempien aikojen pyhä. Kaikkia meitä tullaan koettelemaan. Apostoli Paavali varoitti, että myöhempinä aikoina ne, jotka uutterasti seuraavat Herraa, joutuvat vainon kohteeksi [ks. 2. Tim. 3:12]. Juuri tuo vaino voi joko murskata teidät vaitonaiseen voimattomuuteen tai kannustaa teitä olemaan esimerkillisempiä ja rohkeampia jokapäiväisessä elämässänne.”13
Syy numero 2: Uskon, että nuoret, jotka tulevat luoksemme, ovat valmiita saamaan – ja haluavat saada – paljon enemmän kuin mitä annamme heille nykyään. Sen lisäksi jotkut oppilaistamme tarvitsevat enemmän, koska heidän kodissaan ei ole annettu sitä, mitä he kaipaavat, eikä sitä, mitä he tarvitsevat.
En tarkoita, että nuorten tarvitsisi tunkeutua monimutkaisten asioiden ja arvailujen rikkaruohojen sekaan. He tarvitsevat evankeliumin selkeitä ja yksinkertaisia totuuksia, joita opetetaan entistä suuremmalla rakkaudella ja entistä suuremmalla Pyhän Hengen voimalla.
Saanen antaa teille esimerkin yhdestä selkeästä ja yksinkertaisesta opista, joka oppilaidemme tulee oppia paljon syvällisemmin. Seitsemän viime vuoden aikana BYU–Idahossa on vaadittu perhettä käsittelevä oppikurssi osana oppilaitoksen Foundations-ohjelmaa. (Vastaava oppikurssi sisältyy nyt uuteen kulmakivisarjaan, joka vaaditaan kaikilta instituutti-, ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoilta kirkon koululaitoksessa). Koska kaikki BYU–Idahon opiskelijat suorittavat tämän oppikurssin, opettajakunta on pystynyt näkemään, mitä opiskelijoiden mielessä ja sydämessä on koskien oppia avioliitosta, kuten se esitetään perhejulistuksessa.
Se, mitä opettajat ovat saaneet selville, on ollut huolestuttavaa. Monilla opiskelijoilla – kenties 40–50 prosentilla – on parhaimmillaankin puutteellinen ja pahimmillaan väärä ymmärrys tästä ratkaisevan tärkeästä opista. Nämä ovat hyviä, aktiivisia myöhempien aikojen pyhiin kuuluvia nuoria, jotka ovat saaneet seminaarin päättötodistuksen ja jotka eivät ole oppineet riittävässä määrin avioliittoa koskevaa oppia joko kotona tai seminaarissa tai pyhäkoulussa tai Nuorten Naisten luokassaan tai pappeuskoorumiluokassaan ja joissakin tapauksissa edes lähetystyönsä aikana.
Sen lisäksi että oppilaat tarvitsevat paremman tietämyksen avioliittoa koskevasta opista, heidän täytyy ymmärtää se sydämessään. He tarvitsevat sen totuudesta hengellisen todistuksen, ja heidän tulee toimia sen todistuksen pohjalta siinä, kuinka he valmistautuvat olemaan aviomies tai vaimo ja äiti tai isä iankaikkisessa perheessä.
Heidän täytyy myös tietää, kuinka puhua avioliittoa koskevasta opista niiden ystäviensä ja muiden kanssa, jotka eivät kenties usko samalla tavalla. Ja heidän on vahvistuttava kyvyssään erottaa totuus erheestä. He tarvitsevat entistä vahvempaa uskoa Jeesukseen Kristukseen, ja he tarvitsevat entistä suurempaa toivoa Hänessä.
Tätä nouseva sukupolvi tarvitsee. Mitä meidän siis on tehtävä?
Meidän jokaisen on tehtävä se, mitä Herra haluaa meidän tekevän omassa elämässämme. Toivon, että seuraavasta kokemuksesta on teille hyötyä, kun pohdiskelette ja rukoilette, mitä Herra haluaa teidän tekevän:
Monia vuosia sitten eräänä hyvin vaikeana aikana elämässämme tunsin olevani vastustajan hyökkäyksen kohteena. Sen kokemuksen kautta Herra teki minulle hyvin selväksi, että minun täytyi tehdä entistä enemmän ja olla entistä parempi. Saanen antaa teille hieman taustaa.
Sue ja minä olimme olleet naimisissa yli 30 vuotta. Olimme olleet aktiivisia ja mukana kirkossa koko ikämme. Me palvelimme kirkossa, kävimme temppelissä joka viikko, rukoilimme lastemme kanssa, tutkimme heidän kanssaan pyhiä kirjoituksia, ja pidimme perheiltoja. Pyrimme olemaan hyviä myöhempien aikojen pyhiä. Ja silti Herra sanoi minulle: ”Sinun täytyy tehdä enemmän.”
Eräänä yönä näin kauhean painajaisen. Heräsin hyvin levottomana ja huolestuneena, ja polvistuin rukoilemaan apua taivaalliselta Isältäni. Kun rukoilin, mieleeni tuli eräs jae Efesolaiskirjeen 6. luvusta: ”Emmehän me taistele ihmisiä vastaan vaan henkivaltoja ja voimia vastaan, tämän pimeyden maailman hallitsijoita ja avaruuden pahoja henkiä vastaan.”14
Aamulla etsin tuon kohdan esiin ja luin nämä sanat:
”Lopuksi: vahvistukaa Herrassa, ottakaa voimaksenne hänen väkevyytensä.
Pukekaa yllenne Jumalan taisteluvarustus, jotta voisitte pitää puolianne Paholaisen juonia vastaan.”15
Kun luin sanat ”pukekaa yllenne Jumalan taisteluvarustus”, tunsin Hengen todistavan voimallisesti, että tämä oli vastaus rukouksiini. Minun täytyi pukea ylleni Jumalan taisteluvarustus kokonaan, sen jokainen osa.
Ja niinpä Sue ja minä puhuimme siitä, mitä se saattaisi tarkoittaa, ja rukoilimme johdatusta. Sain tietää, että meidän täytyi esittää itsellemme kaksi kysymystä. Uskon, että näiden kysymysten vastaukset johdattavat meidät tekemään sen, mitä meidän on tehtävä, valmistautuaksemme siihen, mitä on edessäpäin. Kysymykset ovat: 1) Mitä sellaista teen, mitä minun pitäisi lakata tekemästä? ja 2) Mitä sellaista en tee, mitä minun pitäisi alkaa tehdä?
Kun esitimme nuo kysymykset rukouksessa, saimme hyvin täsmällisiä vastauksia. Muutimme sitä, miten käytimme aikaamme, mitä mediaa päästimme kotiimme, kuinka palvelimme temppelissä, kuinka tutkimme pyhiä kirjoituksia, kuinka palvelimme Herraa ja monia, monia muita asioita. Meidän täytyi vahvistaa hengellisyyttämme. Tämän parannuksenteon kautta Herra Jeesus Kristus ojensi kätensä ja muutti meidän elämäämme. Tunsimme Hänen armonsa, Hänen armeliaisuutensa, Hänen rakkautensa ja Hänen voimansa. Verrattomalla voimallaan Hän muutti meidän sydämemme ja mielemme, ja Hän kohotti meitä lähemmäksi luokseen. Tiedän, että ellemme olisi kuunnelleet ja toimineet sen pohjalta, mitä sain tietää, minua ei olisi kutsuttu palvelemaan BYU–Idahossa enkä seisoisi tässä edessänne tänään. Se oli käännekohta elämässämme.
Veljet ja sisaret, tiedän, että puhun uskollisille, liittonsa pitäville myöhempien aikojen pyhille. Tiedän teidän olevan oikein, oikein hyviä ja erittäin, erittäin hyviä siinä, mitä te teette. Silti omasta kokemuksestani tiedän, että meidän tulee säännöllisesti esittää itsellemme nämä kaksi kysymystä. Meidän tulee muuttua ja tehdä parannusta niin että Kristuksen sovitus voi toimia meidän elämässämme entistäkin voimallisemmin. Jos teemme niin, meidän taivaallinen Isämme siunaa meitä entistä suuremmalla hengellisellä voimalla. Tiedän, että tämä on totta.
Ja uskon, että siinä on koko ratkaisu edessämme olevien suurten mahdollisuuksien ja vastuiden kohtaamiseen. On monia käytännön asioita, joita meidän täytyy tehdä. Meidän täytyy miettiä kunnolla ja suunnitella ja työskennellä ja pitää neuvoa ja valmistautua tekemään parhaamme. Mutta Pyhän Hengen voima on se, joka saa aikaan syvällisen oppimisen ja paremman arvostelukyvyn sekä Kristuksen lunastavan ja vahvistavan voiman meidän oppilaidemme elämässä.
Nouseva sukupolvi tarvitsee sitä, että heille opetetaan ja että he oppivat evankeliumin selkeitä ja yksinkertaisia totuuksia entistä suuremmalla rakkaudella, entistä suuremmalla hengellisellä voimalla ja siten, että se vaikuttaa entistä syvemmin heidän elämäänsä. Uskon, että se tapahtuu, koska Jeesuksen Kristuksen evankeliumi on juurtunut voimallisemmin meidän sydämeemme ja mieleemme ja koska Pyhä Henki on jatkuva kumppanimme. Vapahtajan opetukset kuvastuvat elämästämme täydemmin ja täydellisemmin. Silloin – kun me hallinnoimme ohjelmia tai laadimme opetussuunnitelmia tai otamme käyttöön uusia menetelmiä tai palkkaamme tai kutsumme ja koulutamme uusia opettajia tai neuvomme oppilaita tai suunnittelemme uusia rakennuksia tai avaamme uutta aluetta tai astumme luokkahuoneeseen opettamaan Jumalan lapsia – me saamme tarvitsemaamme innoitusta ja teemme työtä osoittaen Kristuksen puhdasta rakkautta Pyhän Hengen voimalla. Nouseva sukupolvi oppii syvällisesti, ja he nousevat!
Tiedämme, että näin tapahtuu. Tiedämme, kuinka lopulta käy. Herra Jeesus Kristus tulee, ja Hänen kansansa ja Hänen kirkkonsa ovat valmiina vastaanottamaan Hänet.
Kun ajattelen teitä ja sitä, mitä te teette Jumalan valtakunnassa, ajattelen luvun 3. Nefin 17 ihmeellistä kokemusta, jolloin Vapahtaja kokosi lapset ympärilleen. Haluan teidän näkevän tuon näkymän mielessänne, koska te olette mukana siinä näkymässä. Vanhemmat tuovat kallisarvoiset lapsensa Vapahtajan luo. Hän kokoaa heidät ympärilleen. Hän on heidän keskellään. Hän rukoilee heidän ja heidän vanhempiensa puolesta ihmeellisellä tavalla, ja Hän siunaa lapset yksitellen. Sitten enkeleitä laskeutuu taivaasta ”ikään kuin tulen keskellä”16 ja palvelevat lapsia, ja tuo pyhä tuli ympäröi lapset.
Hyvin voimallisessa mielessä tätä me teemme seminaarissa ja instituutissa. Tämä on todellakin kirkon koululaitos. Vanhemmat tuovat lapsensa meidän luoksemme. Vapahtaja on keskellä, kaiken sen ytimessä, mitä lapsille tapahtuu. Hän rukoilee heidän puolestaan ja meidän puolestamme. Hän on meidän Puolustajamme Isän luona. Me olemme niitä enkeleitä – te olette enkeleitä – jotka tulevat palvelemaan niitä lapsia pyhän tulen keskellä. Sellaisia, rakkaat veljeni ja sisareni, meidän tulee olla.
Ja sellaisia me tulemme olemaan, koska taivaassa on Jumala. Hän on meidän Isämme. Hänen Poikansa Herra Jeesus Kristus on koko ihmiskunnan Vapahtaja ja Lunastaja. Hän elää! Todistan Hänen pyhästä nimestään. Olen nähnyt Hänen tekevän työtä, tunnen Hänen armonsa ja Hänen armeliaisuutensa, ja olen tuntenut Hänen rakkautensa. Hänellä on kaikki voima puhdistaa meidät synnistä, muuttaa sydämemme ja kohottaa meitä ja vahvistaa meitä tulemaan juuri sellaisiksi, jollaisia Hän haluaa meidän olevan. Tiedän, että jos me käännymme Kristuksen puoleen, jonka käsivarret ovat aina ojennettuina meitä kohti, Hän on siunaava meitä niin että voimme olla parempia ja tehdä enemmän tässä Hänen pyhässä työssään. Todistan siitä Jeesuksen Kristuksen pyhässä nimessä. Aamen.
© 2015 Intellectual Reserve, Inc. Kaikki oikeudet pidätetään. Hyväksytty englanniksi: 6/15 Hyväksytty käännettäväksi: 6/15. Alkuperäisjulkaisun nimi: ”Encircled About with Fire.” Finnish. PD10054335 130