Melbournessa Australiassa

Hei! Nimeni on Benjamin H. Olen 18-vuotias ja asun Glen Irisissa, joka on kaupunginosa Melbournessa Australiassa. Melbourne on Victorian osavaltion pääkaupunki, ja se on nimetty ”maailman parhaaksi paikaksi asua”. Sää Melbournessa on usein arvaamaton, ja on mahdollista kokea kaikki neljä vuodenaikaa yhden päivän aikana!

Elämää Melbournessa

Asun äidin, isän ja neljän nuoremman sisarukseni kanssa. Muutimme Melbournen alueelle isän työn vuoksi.

Itse asiassa käyn uskonnollista koulua, ja käytämme koulupukua – violetti takki, mustat housut, paita ja solmio. Vaikka koulu on uskonnollinen, siellä ei ole monia uskovia, eivätkä uskovatkaan ihmiset juuri näytä uskoaan ulospäin. Pidän kaikista saamistani lähetystyötilaisuuksista, koska olen ainoa Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäsen koulussani.

Puhelimeni taustakuvana on kuva Jeesuksesta, koska ihmiset näkevät minun avaavan puhelimeni usein, ja he näkevät kuvan ja kysyvät siitä. Se antaa hienon tilaisuuden kertoa evankeliumista! Minulla on myös ranneke, jossa lukee ”Minä olen Jumalan lapsi”. Käytän sitä niin usein, että olen saanut siitä rusketusrajat, mutta päätin jatkaa sen pitämistä, koska ihmiset aina kysyvät siitä. Usein he kysyvät, voivatko hekin olla Jumalan lapsia. Kerron heille, että kyllä he ovatkin!

Urheilu

Koripallon pelaaminen on ollut todella hyvä asia, ja se on auttanut minua saamaan ystäviä. Kotimme lähellä on puisto. Siksi minun on helppo lähteä ulos heittämään koreja, jotta voin tulla tosi hyväksi koripallon pelaajaksi. Pelaan koulun joukkueessa, ja kerran pelasin tosi hyvin erästä joukkuetta vastaan. Kaksi päivää myöhemmin sain kuulla, että minulle tarjottiin paikkaa osavaltion joukkueessa, mikä on tosi iso juttu. Tutkimme asiaa ja huomasimme, että joukkue pelaa sunnuntaisin, minkä jälkeen minulle oli ilmiselvää, etten pelaisi siinä.

Kirkko

Seurakunnassamme ei ole paljon nuoria. Nuoria miehiä ovat itseni lisäksi kaksi muuta pappia ja noin viisi diakonia. Joka kuukausi johtajamme vievät meidät mielellään niiden nuorten luokse, jotka eivät käy kirkossa, ja kutsumme heidät nuorten toimintoihin. On hienoa nähdä, kuinka paljon johtohenkilöt ajattelevat muita.

Meidän seurakuntamme on todella keskittynyt tavoitteisiin uuden Lasten ja nuorten ohjelman ansiosta. Meillä oli yhdistetty nuorten toiminta, jossa olivat mukana kaikki neljä osa-aluetta! Kuhunkin osa-alueeseen liittyi erilainen toiminta. Minun vastuullani oli keskittyminen fyysisen tavoitteen toimintaan, joten pelasimme lentopalloa.

Olemme todella pyrkineet korostamaan näitä neljää elämämme osa-aluetta. Se on myös auttanut minua ymmärtämään, kuinka tärkeää tavoitteiden asettaminen on. Ilman tavoitteita on vaikea nähdä, että edistyy elämässä.

Mielestäni kirkon ihmisten on tärkeä ymmärtää, kuinka mahtavaa on tietää siitä, mitä me tiedämme, kuten pelastussuunnitelmasta.