”Pidän kiinni totuudesta”, Nuorten voimaksi, heinäkuu 2023.
Pidän kiinni totuudesta
Kuvitus Ben Simonsen
Kun näin ensimmäisen kerran kirkon rakennuksen, luulin sitä sairaalaksi. Se oli niin puhdas ja hiljainen. Rakastin Jeesuksen Kristuksen evankeliumia siitä hetkestä kun osallistuin kirkon kokouksiin.
Sisarlähetyssaarnaajat alkoivat opettaa minua, ja päätin mennä kasteelle. Se oli paras päivä!
Naapurini, joka on kotiin palannut lähetyssaarnaaja, kertoi minulle evankeliumista. Eräänä sunnuntaiaamuna hän soitti minulle ja pyysi minua lähtemään kirkkoon hänen ja hänen perheensä kanssa. Alkuun äitini sanoi minulle, etten voisi mennä, koska meillä ei ollut rahaa bussimatkaan. Kun kerroin siitä naapurilleni, hän sanoi ottavansa minut mukaansa, ja äiti antoi minun mennä.
Silloinkin kun kuljemme yksin
Kasteeni jälkeen minulla oli paljon vaikeita aikoja perheeni kanssa. Joskus he halusivat minun jäävän kotiin sunnuntaisin, mutta sen sijaan päätin mennä kirkkoon. Suurimman osan aikaa oli vaikeaa yrittää pysyä liittopolulla.
Jotkut sukulaisistani ovat olleet kirkkoa vastaan ja sanoneet minulle, että tein väärän valinnan liittyessäni kirkkoon. Kun he sanovat minulle niin, mieleeni tulevat nämä sanat: ”Tiedän, että taivaallinen Isä ja Jeesus Kristus elävät. Tiedän, että kirkko on tosi.” Nämä ajatukset ovat auttaneet minua pitämään kiinni totuudesta.
Tekomme voivat koskettaa muiden elämää
Kun minulla oli vaikeuksia tietää, kuinka maksaa kymmenykset, naapurini näytti minulle, kuinka ne maksetaan. Nyt kun äiti antaa minulle taskurahaa, maksan aina kymmenykseni. Perheeni ja minä olemme saaneet siitä siunauksia. Perheeni on jopa alkanut antaa minulle rahaa kymmenysten maksamiseen! Se on ollut yllätys.
Useimmiten käyn kirkossa yksin, mutta joskus äitini tulee mukaani. Äitini päätti hankkia lisää tietoa evankeliumista, ja hän huomaa sen tekevän hänet hyvin onnelliseksi, vaikka häntä ei ole vielä kastettu.
Rukous ja usko muuttavat sydämiä
Olen nähnyt Herran käden vaikutuksen perheeni elämässä, kun rukoilen heidän puolestaan ja pyydän muita rukoilemaan heidän puolestaan temppelissä. Perheeni jäsenistä on tullut kannustavampia, ja nyt he innostavat minua menemään kirkkoon ja olemaan uskollinen sille, kuka olen.
Isoisäni kuoli hiljattain, ja huomasin hänen nimensä tehdessäni sukututkimustyötä. Kysyin isältä, voisinko pyytää, että hänen toimituksensa tehdään temppelissä. Hän sanoi: ”Tee vain niin, jos se on oikein.”
Todellista iloa ja onnea
Pyhien kirjoitusten lukeminen ja tieto Jeesuksen Kristuksen sovituksesta on tuonut minulle iloa, onnellisuutta, rauhaa ja lohtua.
Tiedän, että Vapahtajan sovitusuhrin ansiosta voin olla jälleen taivaallisen Isäni luona ja että perheeni voi olla kanssani ikuisesti, jos meidät jonakin päivänä sinetöidään temppelissä.
Kirjoittaja on Vanuatusta ja asuu Fidžissä.