Kirkastuu kirkastumistaan täyteen päivään saakka
Vaikeimpina ja synkimpinäkin hetkinä kaikkialla ympärillämme on valoa ja hyvyyttä.
Paavali esitti korinttilaisille suurenmoisen toivon sanoman:
”Me olemme kaikin tavoin ahtaalla mutta emme umpikujassa, neuvottomia mutta emme toivottomia,
vainottuja mutta emme hylättyjä, maahan lyötyjä mutta emme tuhottuja.”
Mikä oli Paavalin toivon lähteenä? Kuunnelkaa hänen selityksensä: ”Jumala, joka sanoi: ’Tulkoon pimeyteen valo’, valaisi itse meidän sydämemme. Näin Jumalan kirkkaus, joka säteilee Kristuksen kasvoilta, opitaan tuntemaan, ja se levittää valoaan.”
Vaikeimpina ja synkimpinäkin hetkinä kaikkialla ympärillämme on valoa ja hyvyyttä. Viime lokakuussa presidentti Dieter F. Uchtdorf muistutti meille: ”Meitä ympäröi sellainen hämmästyttävä valon ja totuuden runsaus, että mietin, arvostammeko me todella sitä, mitä meillä on.”
Vastustaja haluaisi meidän kuitenkin keskittyvän mieluummin pimeyden sumuihin, jotka sokaisevat silmät, paaduttavat sydämen ja eksyttävät pois.
Ymmärtäen täydellisesti meidän aikamme haasteet Herra kuitenkin lupaa: ”Se, mikä on Jumalasta, on valoa; ja se, joka ottaa vastaan valoa ja pysyy Jumalassa, saa lisää valoa; ja se valo kirkastuu kirkastumistaan täyteen päivään saakka.”
Me olemme Jumalan lapsia. Meidät on nimenomaan luotu ottamaan vastaan valoa, pysymään Jumalassa ja saamaan lisää valoa. Aivan alusta lähtien olemme seuranneet valoa. Olemme seuranneet taivaallista Isäämme ja Hänen suunnitelmaansa. Valon tavoitteleminen on hengellisessä DNA:ssamme.
Kuulin tätä iankaikkista totuutta opetettavan kauniisti eräässä odottamattomassa paikassa. Työskennellessäni eräässä isossa pankissa sain kutsun osallistua johtohenkilöiden koulutukseen Michiganin yliopistossa. Koulutuksen aikana professori Kim Cameron opetti myönteisen johtamisen käsitettä ja sen heliotrooppista vaikutusta. Hän selitti: ”Tämä tarkoittaa kaikkien elävien organismien pyrkimystä kohti myönteistä energiaa [valoa] ja pois kielteisestä energiasta [pimeydestä]. Yksisoluisista organismeista monimutkaisiin ihmisorganismeihin kaikella elollisella on luontainen taipumus kohti myönteistä ja pois kielteisestä.”
Moniin tutkimuksiin nojautuen hän kohdisti huomion myös menestyksekkään työpaikkakulttuurin kolmeen ratkaisevaan osatekijään: myötätuntoon, anteeksiantoon ja kiitollisuuteen. On täysin järkeenkäypää, että kun ihmiset kääntyvät kohti myönteistä (valoa), heihin vaikuttavat maailman valon, Jeesuksen Kristuksen, täydellisesti ilmentämät ominaisuudet!
Veljet ja sisaret, saakaamme lohtua siitä, että ulottuvillamme on valoa. Saanen ehdottaa kolmea lähdettä, joista saamme valoa aina:
1. Kirkon valo
Kirkko on valon majakka yhä synkkenevässä maailmassa. Tämä on suurenmoista aikaa olla Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäsen! Kirkko on vahvempi kuin se on koskaan ollut, ja se kasvaa aivan kirjaimellisesti vahvemmaksi joka päivä, kun uusia jäseniä liittyy joukkoomme, uusia seurakuntia muodostetaan, uusia lähetyssaarnaajia kutsutaan ja uusia alueita avataan evankeliumille. Näemme, kuinka ne, jotka eivät ole olleet aktiivisia kirkossa vähään aikaan, palaavat, kun presidentti Thomas S. Monsonin mielessään näkemä pelastaminen saa aikaan päivittäisiä ihmeitä.
Tapasin hiljattain paraguaylaisia, uruguaylaisia, chileläisiä ja argentiinalaisia nuoria heidän Nuorten voimaksi -konferensseissaan. Monet tuhannet nuoret miehet ja naiset viettivät viikon vahvistaen rakkauttaan Vapahtajaansa ja palasivat sitten kotiin perheensä ja ystäviensä luo säteillen Kristuksen valoa ja rakkautta.
Kirkko tulee aina saamaan osakseen arvostelua. Niin on ollut alusta lähtien, ja niin tulee olemaan loppuun asti. Mutta emme saa antaa tämän arvostelun turruttaa herkkyyttämme vastaanottaa valoa, jota meille on tarjolla. Se, että tunnistamme valon ja hakeudumme sen luo, tekee meistä kelvollisia vastaanottamaan vielä enemmän valoa.
Yhä synkkenevässä maailmassa kirkon valo loistaa entistä kirkkaampana täyteen päivään saakka.
2. Evankeliumin valo
Evankeliumin valo on tie, joka ”kirkastuu kirkastumistaan täyteen päivään saakka”, ja se loistaa kirkkaimmin perheissämme ja temppeleissä kaikkialla maailmassa.
Julkaisussa Saarnatkaa minun evankeliumiani sanotaan: ”Evankeliumin valossa perheet voivat ratkaista väärinymmärryksiä, riitoja ja haasteita. Erimielisyyksien repimät perheet voivat parantua tekemällä parannusta, antamalla anteeksi ja uskomalla Jeesuksen Kristuksen sovituksen voimaan.” Nykyään enemmän kuin koskaan meidän perheidemme tulee olla suuren valon lähteinä kaikille ympärillämme. Perheet kasvavat valossa, kun ne kasvavat rakkaudessa ja ystävällisyydessä. Kun kasvatamme perheemme ”uskon – –, parannuksen, anteeksiannon, kunnioituksen, rakkauden [ja] myötätunnon” perustalle, me tunnemme entistä suurempaa rakkautta Vapahtajaa ja toinen toistamme kohtaan. Perhe kasvaa vahvemmaksi, ja meissä jokaisessa oleva valo muuttuu kirkkaammaksi.
[Englanninkielisen] Raamatun sanastossa sanotaan, että ”vain koti on verrattavissa temppeliin pyhyydessä”. Nykyään meillä on 155 toiminnassa olevaa temppeliä, ja pian on tulossa lisää. Yhä useampia perheitä sinetöidään ajaksi ja koko iankaikkisuudeksi. Jäsenet lähettävät entistä enemmän esivanhempien nimiä temppeliin suorittaakseen näiden pelastavat toimitukset. Me todellakin koemme suurta iloa ja juhlaa verhon kummallakin puolella!
Yhä synkkenevässä maailmassa evankeliumin valo loistaa entistä kirkkaampana täyteen päivään saakka.
3. Kristuksen valo
Ei voi puhua valosta maailmassa ilman että puhuu maailman valosta, Jeesuksesta Kristuksesta. Yksi osoitus rakastavasta taivaallisesta Isästä on se, että jokainen tähän elämään tuleva saa siunauksekseen Kristuksen valon, joka auttaa häntä palaamaan kotiin. Presidentti Boyd K. Packer on opettanut: ”Kristuksen Henki on aina läsnä. – – Kristuksen valo on yhtä maailmanlaajuinen kuin auringonvalo itse. Missä vain on ihmiselämää, siellä vaikuttaa Kristuksen Henki.” Kristuksen valo ”kutsuu ja kannustaa tekemään hyvää jatkuvasti”, ja se valmistaa kaikkia hyvyyttä ja totuutta etsiviä vastaanottamaan Pyhän Hengen.
Vapahtaja opettaa, että Hän on valo, joka ”valaisee teidän silmänne”, ”elävöittää teidän ymmärryksenne” ja ”antaa elämän kaikelle”. Kristuksen valo auttaa meitä näkemään muut Vapahtajan silmin. Suhtaudumme rakastavammin ja ymmärtävämmin muiden vaikeuksiin. Se auttaa meitä olemaan kärsivällisempiä niitä kohtaan, jotka eivät palvele Jumalaa samoin kuin me tai eivät palvele lähimmäisiä samoin kuin me. Se auttaa meitä ymmärtämään suurta onnensuunnitelmaa täydemmin ja näkemään, kuinka me kaikki sovimme siihen suurenmoiseen, rakastavaan suunnitelmaan. Se antaa elämän, merkityksen ja tarkoituksen kaikelle, mitä teemme. Edes kaikki se onnellisuus, jota koemme ymmärtäessämme täydellisemmin Kristuksen valon, ei vastaa sitä iloa, jota tunnemme nähdessämme Kristuksen valon vaikuttavan muissa: perheessä, ystävissä ja jopa täysin tuntemattomissa ihmisissä.
Tunsin sitä iloa, kun kuulin erään urhean palomiesryhmän ponnisteluista heidän yrittäessään pelastaa palavan vaarnakeskuksen Etelä-Kaliforniassa vuonna 2015. Tulen raivotessa paloesimies soitti yhdelle kirkkoon kuuluvalle ystävälleen kysyäkseen, missä pidettiin pyhiä muistoesineitä ja ehtoollismaljoja, jotta ne voitaisiin pelastaa. Hänen ystävänsä vakuutti hänelle, ettei mitään pyhäinjäännöksiä ollut ja että sakramenttikupit olivat itse asiassa aivan hyvin korvattavissa. Mutta tästä paloesimiehestä tuntui, että hänen pitäisi tehdä enemmän, joten hän lähetti palomiehet takaisin palavaan rakennukseen hakemaan seiniltä kaikki Kristusta esittävät maalaukset, jotta ne säästyisivät. He jopa asettivat yhden maalauksen paloautoon siinä toivossa, että palomiehiä varjeltaisiin. Tämän paloesimiehen ystävällisyys, hyvyys ja herkkyys Kristuksen valoa kohtaan vaarallisena ja vaikeana hetkenä kosketti minua todella paljon.
Yhä synkkenevässä maailmassa Kristuksen valo loistaa entistä kirkkaampana täyteen päivään saakka!
Toistan jälleen Paavalin sanat: ”Varustautukaamme valon asein.” Todistan Kristuksesta. Hän on maailman valo. Toivon, että voimme vahvistua siitä valosta, jota on saatavillamme, kun osallistumme enemmän kirkon toimintaan ja kun toteutamme evankeliumin periaatteita enemmän omassa perheessämme. Toivon, että näemme Kristuksen valon muissa jatkuvasti ja autamme heitä näkemään sen itsessään. Kun saamme sitä valoa, meitä siunataan suuremmalla valolla, jopa täyteen päivään saakka, kunnes näemme jälleen valojen Isän, taivaallisen Isämme. Tästä todistan maailman valon, Jeesuksen Kristuksen, pyhässä nimessä. Aamen.