Varmoja naisia
Varmat naiset ovat opetuslapsia, jotka keskittyvät Vapahtajaan Jeesukseen Kristukseen ja tuntevat toivoa Hänen sovitusuhrinsa lupauksen ansiosta.
Rakkaat sisareni, kuinka rakastammekaan teitä ja kiitämme teitä helläsydämisestä ja innokkaasta suhtautumisestanne ensimmäisen presidenttikunnan kutsuun ja #IWasAStranger-hankkeeseen. Jatkattehan rukoilemista, Hengen kuiskausten kuuntelemista ja toimimista saamienne kehotusten mukaan.
Kun matkustan kotimaassa tai ympäri maailman, on aika tavallista kuulla jonkun kysyvän: ”Muistatko minut?” Koska olen tuskallisen epätäydellinen, minun täytyy myöntää, etten useinkaan muista nimiä. Muistan kuitenkin sen hyvin todellisen rakkauden, jota taivaallinen Isä on sallinut minun tuntea, kun tapaan Hänen kallisarvoisia tyttäriään ja poikiaan.
Hiljattain minulla oli tilaisuus käydä eräiden rakkaiden naisten luona, jotka ovat vankilassa. Kun jätimme sydämelliset jäähyväiset, yksi suloinen sisar pyysi: ”Sisar Burton, ethän unohda meitä.” Toivon, että hän ja muut, jotka haluavat tulla muistetuiksi, tuntevat siten, kun kerron teille muutamia ajatuksia.
Varmat naiset Vapahtajan aikaan keskittyivät Vapahtajaan Jeesukseen Kristukseen
Sisaremme kautta vuosien ovat osoittaneet uskollista opetuslapseuden mallia, johon mekin pyrimme. ”Uudessa testamentissa on kertomuksia [varmoista] naisista, joista toiset mainitaan nimeltä ja toisia ei, mutta jotka osoittivat uskoa Jeesukseen Kristukseen [ja Hänen sovitukseensa], oppivat Hänen opetuksiaan ja elivät niiden mukaan sekä todistivat Hänen palvelutyöstään, ihmeistään ja majesteettisuudestaan. Näistä naisista tuli esimerkillisiä opetuslapsia ja tärkeitä todistajia pelastuksen työssä.”
Kiinnittäkää huomio näihin Luukkaan evankeliumin kertomuksiin. Ensimmäinen on Vapahtajan palvelutyön ajalta:
”Jeesus kulki kaupungista kaupunkiin ja kylästä kylään julistaen ilosanomaa Jumalan valtakunnasta. Hänellä oli seurassaan kaksitoista opetuslastaan
sekä muutamia naisia – – Magdalan Maria – – [ja] Johanna – – sekä Susanna. Lisäksi oli monia muita naisia, ja kaikki nämä avustivat heitä.”
Seuraava on Hänen ylösnousemuksensa jälkeen:
”Ja – – muutamat naiset – – kävivät varhain aamulla haudalla
mutta eivät löytäneet hänen ruumistaan. Sieltä tultuaan he – – kertoivat nähneensä näyn: enkeleitä, jotka sanoivat, että Jeesus elää.”
Olen lukenut ja sivuuttanut näennäisen merkityksettömän ilmauksen ”muutamat naiset” lukuisia kertoja aiemmin, mutta kun hiljattain pohdin tarkemmin, nuo sanat tuntuivat hyppäävän sivulta. Englanninkielisen käännöksen sana certain, ’muutama’, voi tarkoittaa myös varmaa: uskollista, vakuuttunutta, lujaa, empimätöntä, ehdotonta ja luotettavaa.
Kun pohdin näitä voimallisia kuvauksia, mieleeni tuli kaksi niistä Uuden testamentin varmoista naisista, jotka antoivat myönteisen, luotettavan, lujan, ehdottoman todistuksen Vapahtajasta. Vaikka he meidän laillamme olivat epätäydellisiä naisia, heidän todistuksensa on innoittava.
Muistatteko sen nimeltä mainitsemattoman naisen kaivolla, joka kutsui muita tulemaan ja katsomaan, mitä hän oli oppinut Vapahtajasta? Nainen lausui varman todistuksensa kysymyksen muodossa: ”Eikö hän olekin Messias?” Naisen todistus ja kutsu olivat niin vakuuttavia, että ”monet – – uskoivat Jeesukseen”.
Kun Martan veli Lasarus oli kuollut, niin Martta – Herran rakas opetuslapsi ja ystävä – julisti varmaankin hyvin syvin tuntein: ”Herra, jos olisit ollut täällä, veljeni ei olisi kuollut.” Pankaa merkille hänen varmuutensa, kun hän jatkoi: ”Mutta nytkin tiedän, että Jumala antaa sinulle kaiken mitä häneltä pyydät.” Martta todisti vielä: ”Minä uskon, että sinä olet Messias, Jumalan Poika, jonka oli määrä tulla maailmaan.”
Opimme näiltä sisarilta, että varmat naiset ovat opetuslapsia, jotka keskittyvät Vapahtajaan Jeesukseen Kristukseen ja tuntevat toivoa Hänen sovitusuhrinsa lupauksen ansiosta.
Palautuksen ajan varmat liittonsa pitävät naiset olivat halukkaita uhrauksiin
Muinoin varmat naiset tekivät uhrauksia todistaessaan Jeesuksesta ja eläessään Hänen opetustensa mukaan. Varmat naiset palautuksen varhaisina aikoina tekivät samoin. Drusilla Hendricks ja hänen perheensä olivat niiden joukossa, jotka olivat uusia käännynnäisiä ja kärsivät pyhiin kohdistuvia vainoja Clayn piirikunnassa Missourissa. Drusillan mies oli halvaantunut pysyvästi Crooked Riverin taistelussa. Drusillan tehtäväksi jäi huolehtia miehestään sekä elättää perheensä.
”Eräänä erityisen koettelevana aikana, kun perhe oli ilman ruokaa, hän muisti äänen sanoneen hänelle: ’Odota vain, sillä Herra huolehtii teistä.’
Kun hänen poikaansa tarvittiin vapaaehtoiseksi mormonipataljoonaan, hän vastusteli aluksi ja kamppaili rukouksessa taivaallisen Isän kanssa, kunnes ”oli kuin ääni olisi sanonut hänelle: ’Etkö halua korkeinta kirkkautta?’ Hän vastasi tietenkin: ’Kyllä’, ja ääni jatkoi: ’Kuinka luulet saavuttavasi sen muuten kuin tekemällä suurimpia uhrauksia?’”
Opimme tältä varmalta naiselta, että liitot pitävä opetuslapseus vaatii meiltä halukkuutta tehdä uhrauksia.
Varmat naiset nykyään muistavat Hänen paluunsa ja valmistautuvat juhlimaan sitä
Olen maininnut varmoja naisia Vapahtajan ajalta sekä evankeliumin palautuksen varhaisilta ajoilta, mutta entäpä varmojen naisten esimerkki opetuslapseudesta ja todistuksesta meidän omana aikanamme?
Äskettäisessä tehtävässäni Aasiassa minua innoittivat jälleen kerran monet varmat naiset, joita tapasin. Erityisen suuren vaikutuksen minuun tekivät ne ensimmäisen sukupolven kirkon jäsenet Intiassa, Malesiassa ja Indonesiassa, jotka pyrkivät elämään evankeliumin kulttuurin mukaan omassa kodissaan joskus suurin uhrauksin, sillä evankeliumin mukainen elämä törmää usein yhteen perheen ja maan kulttuurin kanssa. Sukupolvien ajan kirkossa olleiden perheiden varmat naiset, joita tapasin Hongkongissa ja Taiwanissa, siunaavat jatkuvasti perheensä, kirkon jäsenten ja yhteisöjensä elämää pysymällä keskittyneinä Vapahtajaan ja tekemällä auliisti uhrauksia liittojen pitämiseksi. Samankaltaisia varmoja naisia on kaikkialla kirkossa.
Eräs varma nainen, joka on siunannut omaa elämääni vuosikymmenten ajan, on taistellut viimeiset 15 vuotta inkluusiokappalemyosiitti (IBM) -nimistä heikentävää, vaikeaa ja etenevää sairautta vastaan. Vaikka hän joutuu olemaan pyörätuolissa, hän pyrkii olemaan kiitollinen ja pitämään yllä ”Pystyn-luetteloaan” – jatkuvaa luetteloa asioista, joita hän pystyy tekemään, kuten pystyn hengittämään, pystyn nielemään, pystyn rukoilemaan ja pystyn tuntemaan Vapahtajani rakkautta. Hän lausuu Kristukseen keskittyvän varman todistuksensa melkein päivittäin perheelle ja ystäville.
Kuulin hiljattain Jennyn tarinan. Hän on kotiin palannut lähetyssaarnaaja, jonka vanhemmat erosivat hänen palvellessaan lähetystyössä. Hän kertoi, kuinka hän ”pelkäsi kuollakseen” ajatusta kotiin palaamisesta. Mutta kun hänen lähetystyönsä Italiassa oli päättymässä ja hän kävi lähetyskodissa matkalla kotiin Yhdysvaltoihin, eräs varma nainen, lähetysjohtajan vaimo, palveli häntä lempeästi pelkästään harjaamalla hänen hiuksensa.
Vuosia myöhemmin eräs toinen varma nainen, Terry – vaarnan Apuyhdistyksen johtaja ja Jeesuksen Kristuksen opetuslapsi – siunasi Jennyn elämää, kun Jenny kutsuttiin seurakunnan Apuyhdistyksen johtajaksi. Tuossa vaiheessa Jenny teki väitöskirjaansa tohtorintutkintoa varten. Terry palveli johtajan tehtävässään Jennyn opastajana, ja lisäksi hän istui Jennyn kanssa kymmenen tuntia sairaalassa, kun Jenny sai hälyttävän leukemiadiagnoosin. Terry kävi vierailuilla sairaalassa ja kuljetti Jennyä hoitoihin. Jenny tunnusti: ”Olen varmaan oksentanut useita kertoja hänen autoonsa.”
Sairaudestaan huolimatta Jenny palveli edelleen uskollisesti seurakunnan Apuyhdistyksen johtajana. Jopa ollessaan heikoimmillaan hän soitti ja lähetti tekstiviestejä ja sähköposteja vuoteestaan ja kutsui sisaria tulemaan katsomaan häntä. Hän postitti kortteja ja viestejä ihmisille rakastaen sisariaan etäältä. Kun seurakunta pyysi valokuvaa Jennyn johtokunnasta seurakunnan historiaan, se sai tällaisen kuvan. Koska Jenny itse on varma nainen, hän kutsui kaikkia kantamaan muiden kuormia, myös omaansa.
Koska Jenny on varma nainen, hän todisti: ”Emme ole täällä pelkästään pelastamassa muita vaan pelastamassa myös itsemme. Ja tuo pelastus tulee ryhtymällä Jeesuksen Kristuksen toveriksi, ymmärtämällä Hänen armoaan ja Hänen sovitustaan sekä Hänen rakkauttaan kirkon naisia kohtaan. Näin tapahtuu tekemällä niinkin yksinkertaisia asioita kuin harjaamalla jonkun hiukset, lähettämällä viestin, jossa on innoitettu, selkeä, ilmoituksen tuoma toivon ja armon sanoma, tai antamalla naisten palvella meitä.”
Sisaret, kun meistä on tullut empiviä, epäileviä, eksyneitä, syntisiä, surullisia tai kun sielumme sietokyky on viety äärimmilleen, ottakaamme vastaan Herran kutsu juoda Hänen elävää vettään, kuten teki se varma nainen kaivolla, ja kutsukaamme me muita tekemään samoin lausumalla oman varman todistuksemme: ”Eikö hän olekin Messias?”
Kun elämä tuntuu epäreilulta, kuten se on varmasti tuntunut Martasta hänen veljensä kuoltua – kun koemme sydämen murhetta, jota tuovat yksinäisyys, lapsettomuus, rakkaan ihmisen menetys, puuttuvat tilaisuudet solmia avioliitto ja saada perhe, särkynyt koti, heikentävä masennus, fyysinen tai henkinen sairaus, tukehduttava stressi, ahdistuneisuus, riippuvuus, taloudelliset vastoinkäymiset tai yletön määrä muita mahdollisia olosuhteita – muistakaamme Martta ja julistakaamme oma samankaltainen varma todistuksemme: ”Mutta – – tiedän [ja] uskon, että sinä olet Messias, Jumalan Poika.”
Muistakaamme ne monet varmat naiset, jotka kieltäytyivät hylkäämästä kallisarvoista Vapahtajaamme sen tuskallisen kokemuksen aikana, jolloin Hän kärsi ristillä, ja jotka vielä tunteja myöhemmin saivat etuoikeuden olla Hänen loistavan ylösnousemuksensa varmojen todistajien joukossa. Olkaamme niitä, joiden havaitaan pysyvän lähellä Häntä rukouksessa ja pyhien kirjoitusten tutkimisessa. Lähestykäämme Häntä valmistautumalla nauttimaan ja nauttimalla Hänen sovitusuhrinsa pyhät vertauskuvat viikoittain sakramenttitoimituksen aikana ja pitämällä liitot palvelemalla muita heidän hädänhetkinään. Ehkäpä silloin me voisimme kuulua niihin varmoihin naisiin, Jeesuksen Kristuksen opetuslapsiin, jotka juhlivat Hänen loistavaa paluutaan, kun Hän tulee jälleen.
Sisaret, minä todistan rakastavista taivaallisista vanhemmista, Vapahtajastamme Jeesuksesta Kristuksesta ja Hänen äärettömästä sovituksestaan meidän puolestamme. Tiedän, että profeetta Joseph Smith asetettiin ennalta palautuksen profeetaksi. Tiedän, että Mormonin kirja on totta ja että se käännettiin Jumalan voimalla. Meitä on siunattu oman aikamme elävällä profeetalla, presidentti Thomas S. Monsonilla. Näistä totuuksista minä olen varma! Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.
Huom. Lauantaina 1. huhtikuuta 2017 sisar Burton vapautettiin Apuyhdistyksen ylijohtajan tehtävästä.