Miksi ja mistä minun pitää tehdä tunnustus piispalleni?
Piispan kutsumuksen erityisenä osana on auttaa sinua tekemään parannus. Omatuntosi kertoo sinulle, milloin sinun pitää puhua hänen kanssaan.
Mietit ehkä, miksi sinua opetetaan tunnustamaan piispallesi tai seurakunnanjohtajallesi silloin, kun olet syyllistynyt vakaviin synteihin. Saatat kysyä itseltäsi: ”Eikö parannuksenteko ole henkilökohtainen asia minun ja Herran välillä? Jos lopetan vääränlaisen käytökseni ja olen tunnustanut sen Jumalalle, miksi minun pitää puhua piispani kanssa?”
Valokuvakuvitus Christina Smith
Miksi piispalle eikä jollekulle toiselle?
Monista nuorista tuntuu mukavammalta tunnustaa virheensä vanhemmilleen tai nuorten johtajille. Vaikka vanhempasi ja johtajasi voivat antaa tarvittavaa tukea ja neuvoja, Herra on julistanut, että piispa on yleinen tuomari Israelissa (ks. OL 107:72, 74). Hänen tehtävänään on ratkaista seurakuntansa jäsenten kelvollisuus. Asettamisen ja vanhurskaan elämän perusteella hänellä on oikeus saada Pyhältä Hengeltä ilmoitusta, joka koskee hänen seurakuntansa jäseniä, myös sinua.
Piispa voi auttaa sinua parannusprosessissa tavoilla, joita vanhempasi tai muut johtohenkilöt eivät kykene tarjoamaan. Jos synti on riittävän vakava, hän voi päättää, että etuoikeuksiasi kirkossa tulee rajoittaa. Hän voi esimerkiksi pyytää, että parannusprosessissasi olet tietyn aikaa nauttimatta sakramenttia tai käyttämättä pappeutta. Hän tekee työtä kanssasi ja ratkaisee, milloin olet jälleen kelvollinen osallistumaan noihin pyhiin toimituksiin.
Piispasi antaa sinulle neuvoja siitä, mitä voit tehdä vahvistaaksesi kykyäsi vastustaa kiusausta. Hän voi kannustaa sinua tutkimaan jotakin opillista aihetta, kuten parannus, ja sitten kertomaan hänelle, mitä olet oppinut. Hän saattaa pyytää sinua tulemaan luokseen joka viikko kertomaan, kuinka olet onnistunut pysyttelemään poissa kiusauksille alttiista tilanteista.
Milloin minun pitäisi puhua Hänelle?
Ajattelet ehkä: ”Tuo kaikki kuulostaa hyvältä, mutta mistä voin tietää, onko se, mitä olen tehnyt, niin vakavaa, että minun pitää puhua piispan kanssa?” Lyhyt vastaus: ”Omatuntosi kertoo sen sinulle.” Kun tunnet omantunnon pistoksen, toimi heti (ks. Alma 34:31–34).
Kuningas Benjamin on opettanut parannuksesta näin: ”Minä en voi sanoa teille kaikkea, missä voitte tehdä syntiä, sillä on monenlaisia keinoja ja tapoja, jopa niin monia, etten voi niitä luetella” (Moosia 4:29). Niinpä sen sijaan että antaisin sinulle yksityiskohtaisen luettelon asioista, jotka sinun täytyy tunnustaa piispallesi, saanen esittää joitakin periaatteita, jotka auttavat sinua tekemään tuon päätöksen.
Mitä minun pitää tunnustaa?
Tiedän, että olet yrittänyt olla kuuliainen, mutta ehkäpä olet tehnyt joitakin virheitä – jopa joitakin vakavia virheitä. Useimmat virheet, joita ihmiset tekevät, voidaan ratkaista niin, että ihminen rukoilee ja tekee vilpittömän parannuksen. Jotkin virheet, etenkin moraalittomuuteen liittyvät, edellyttävät tunnustamista piispalle, ennen kuin voit saada Herralta anteeksi.
Kun mietit tekemiäsi virheitä, tunnet ehkä syyllisyyttä, levottomuutta, murhetta tai jopa kurjuutta. Jos koet jotakin noista tunteista, niin sinun pitää luultavasti puhua piispasi kanssa noista virheistä.
Älä yritä keksiä selityksiä tai järkeillä, miten pääsisit tilanteesta. Ajattelet kenties: ”Olisi liian noloa kertoa piispalle, mitä olen tehnyt. Hän pitää minua parempana ihmisenä. Hän järkyttyy, jos kerron hänelle, mitä tein. Hän ei pidä minusta enää.”
Lupaan sinulle, ettei hän tuomitse sinua. Herran palvelijana hän on ystävällinen ja ymmärtävä kuunnellessaan sinua. Sitten hän auttaa sinua käymään läpi parannusprosessin. Hän on Herran armon sanansaattaja, joka auttaa sinua tulemaan puhtaaksi Jeesuksen Kristuksen sovituksen kautta.
Herra on sanonut: ”Katso, se, joka on tehnyt parannuksen synneistään, se saa anteeksi, enkä minä, Herra, muista niitä enää.
Tästä te voitte tietää, tekeekö ihminen parannuksen synneistänsä – katso, hän tunnustaa ne ja hylkää ne.” (OL 58:42–43.)
Kun tunnustat ja hylkäät syntisi, Herra antaa sinulle anteeksi. Sinun ei tarvitse tehdä tiliä Hänelle noista synneistä, kun tuomitsemisesi hetki koittaa.
Mitä jos en tunnusta?
Joskus ihminen lakkaa tekemästä väärin mutta ei tunnusta syntiään piispalleen silloin kun se on tarpeen. Sen johdosta ihminen kantaa edelleen yksinään synnin taakkaa sen sijaan että antaisi Vapahtajan ottaa taakan pois.
Saanen esittää sinulle esimerkin. Eräänä iltana muutama vuosi sitten puhuttelin aikuisia heidän temppelisuosituksensa uusimiseksi. Puhutteluun tuli eräs keski-ikäinen nainen. Hän oli solminut temppeliavioliiton ja oli ollut aktiivinen kirkossa koko elämänsä ajan.
Tunsin hänen sielussaan syvää surua. Puhuttelun edetessä sain hengellisen vaikutelman. Sanoin hänelle: ”Sisar, minulla on tunne, että olet tehnyt vakavan virheen, kun olit teini-ikäinen, mutta et ole tunnustanut sitä pappeusjohtajalle. Olisitko halukas kertomaan minulle siitä?”
Hän alkoi heti itkeä. Hän kertoi minulle, että se oli totta, mutta hän oli aina ollut liian häpeissään tunnustaakseen sitä piispalle. Kun hän tunnusti, mitä hän oli tehnyt, hän kertoi minulle riittävästi yksityiskohtia voidakseni ratkaista hänen kelvollisuutensa.
Se, että hän tunnusti syntinsä pappeusjohtajalle, merkitsi hänen parannusprosessinsa päätöspistettä eikä sen alkua. Hän oli turhaan kantanut tuon synnin aiheuttamaa taakkaa ja surua yli 30 vuoden ajan.
Koska hän oli suorittanut parannuksensa viimeisen vaiheen, hänen syyllisyytensä pyyhittiin pois. Näin hänet silloin tällöin tuon puhutteluillan jälkeen. Hänen kasvonsa kirkastuivat, ja hän oli onnellinen.
Haluan sinun tietävän, että en muista hänen nimeään. Herra voi viedä sellaiset muistot piispoilta. Sen sijaan muistan, että tekemällä tunnustuksen pappeusjohtajalleen eräs keski-ikäinen nainen vapautui syyllisyyden tunteista, joita hän oli kantanut aivan liian monta vuotta.
Älä sinä tee samaa virhettä. Jos sinulla on syyllisyyden tunteita mutta et ole varma, pitääkö sinun tunnustaa piispallesi, mene tapaamaan häntä. Anna hänen auttaa sinua. Älä ota sitä riskiä, että kannat tarpeetonta taakkaa koko elämäsi, mikä saa sinut tuntemaan olosi kurjaksi. Kun tunnustat syntisi piispalle ja teet parannuksen, Herra nostaa tuon taakan sielustasi (ks. Jes. 1:18).
Miksi minun pitää tehdä parannus?
Jeesus Kristus maksoi koko ihmiskunnan synnit sovitusuhrillaan. Hän kutsuu sinua tekemään parannuksen ja välttämään ylimääräisen surun ja kärsimyksen. ”Tee parannus, – – etteivät kärsimyksesi olisi ankaria – kuinka ankaria, et tiedäkään; kuinka suuria, et tiedäkään; niin, kuinka kovia kestää, et tiedäkään.
Sillä katso, minä, Jumala, olen kärsinyt tämän kaikkien puolesta, jottei heidän tarvitse kärsiä, jos he tekevät parannuksen;
mutta elleivät he tee parannusta, heidän täytyy kärsiä samoin kuin minä – –.
Ja nyt, minä jälleen käsken sinua tekemään parannuksen – – ja tunnustamaan syntisi, jottei sinun tarvitse kärsiä näitä rangaistuksia, joista olen puhunut.” (OL 19:15–17, 20.)
Todistan, että kärsimyksellään Jeesus Kristus on jo lunastanut syntisi. Sinä voit saada anteeksi, mikäli teet parannuksen. Älä yritä lunastaa syntejäsi. Mikään oman kärsimyksesi määrä ei lunasta sinua. Vain sovituksen kautta voit saada anteeksiannon.
Osoita siis uskoa Jeesukseen Kristukseen ja Hänen sovitukseensa. Todistan Jeesuksen Kristuksen nimessä, että kun teet parannuksen, johon kuuluu tarpeen vaatiessa tunnustuksen tekeminen piispallesi, sinusta tulee puhdas. Lisäksi voit Vapahtajan armosta – Hänen kaiken mahdollistavasta voimastaan – vahvistua kyvyssäsi vastustaa kiusausta tulevaisuudessa. Siten saat mielenrauhan ja onnen tässä elämässä ja perit iankaikkisen elämän tulevassa maailmassa.