Kunnes taasen kohdataan
Matka kotiin
Kirjoittaja asuu Utahissa Yhdysvalloissa.
Kun emme tiedä, mihin suuntaan kääntyä, Jeesus Kristus osoittaa meille tien.
Linja-automatkani töistä kotiin alkoi aivan tavallisesti. Viiden minuutin kuluessa nojailin jo päätäni ikkunaa vasten. Pian linja-auton pysähtelyt ja liikkeellelähdöt alkoivat keinuttaa minua uneen. Olin vastikään solminut avioliiton enkä ollut vielä täysin sopeutunut kaikkeen sen myötä tulleeseen vastuuseen sen lisäksi, että kävin töissä ja opiskelin kokopäiväisesti. Joinakin päivinä yksinkertaisesti nukuin koko linja-automatkan töihin ja takaisin kotiin.
Unen rajamailla kuuntelin kuljettajalle huudeltuja ajo-ohjeita. Ymmärsin pian, että uutta kuljettajaa piti neuvoa joka käänteessä, jokaisella kadunpätkällä ja jokaisen pysäkin kohdalla koko 80 kilometrin matkan ajan.
Aloin heti ärsyyntyä, koska tajusin, että kotimatka kestäisi varmaankin vielä pidempään kuin tavanomaiset puolitoista tuntia. Mieleeni tulvi epäystävällisiä ajatuksia kuljettajan kyvyttömyydestä. Ajo-ohjeiden huutelu häiritsi nukahtamisyrityksiäni.
Ennen pitkää huomasin kuitenkin, että kailotus oli lakannut. Katsahdin eteenpäin ja näin erään naisen ystävällisesti neuvovan kuljettajaa paikaltaan pari riviä minusta edempänä. Seurasin, kun hän antoi miehelle ohjeita sydämellisesti ja ystävällisesti ja sitten, ennen kuin hän jäi pois omalla pysäkillään, hän kertoi kuljettajalle muutamasta seuraavasta pysäkistä matkan varrella. Vielä kauan sen jälkeen kun olin saapunut kotiin minua häiritsi oma arvosteleva reaktioni verrattuna tuon naisen lempeään opastukseen.
Tajusin, että minä olin kuin se linja-autonkuljettaja – en tunne tietäni läpi elämän yhtään sen paremmin kuin tuo kuljettaja tunsi uutta reittiään. Kumpikin meistä oli vieraalla tiellä. Olen varma, että hän oli kiitollinen siitä, että joku, joka oli kulkenut tuota tietä aiemmin, oli halukas antamaan kärsivällisesti ohjeita siitä, mitä edessäpäin oli tulossa.
Kristus tekee saman meille. Kun emme tiedä, mihin suuntaan kääntyä, Hänen esimerkkinsä osoittaa meille tien. Kun meillä on kysymyksiä, Hän antaa hellästi vastaukset. Kuinka monta kertaa Hän, uupuneena pitkästä matkastaan, pyrkisi täyttämään muiden tarpeita?
Sen päivän jälkeen meillä on ollut muutama uusi linja-autonkuljettaja. He ovat silloin tällöin tarvinneet ajo-ohjeita. Sen rakkautta osoittavan naisen ja meidän Vapahtajamme esimerkin ansiosta olen antanut niitä auliisti.