2014
ʻOku ʻIkai Fie Maʻu ha Kau ʻĀngelo
Tīsema 2014


Mei he Malaʻe Ngāue Fakafaifekaú

ʻOku ʻIkai Fie Maʻu ha Kau ʻĀngelo

ʻOku nofo ʻa e tokotaha naʻá ne faʻú ʻi ʻIutā, USA.

Ne ʻikai ke mau lava ʻi he pongipongi Kilisimasi ko iá ʻi ha falemahaki ʻi Kuatemala ʻo ui e kau ʻāngeló ke nau hiva. Ka naʻe lava ke mau hiva.

ʻĪmisi
A sister missionary visiting with a woman who is lying in a hospital bed.

Tā fakatātaaʻi ʻe Craig Stapley

Ko e Kilisimasi ia ʻi Kuatemalá ko e fana ʻone, ngaahi ʻīmisi fakaʻofoʻofa ʻo e ʻaloʻí, mo e ngaahi kātoanga kai ʻoku kau ai e tamale kuo pitoí—. ʻI heʻeku hoko ko ha faifekau taimi kakató naʻá ku fakatokangaʻi naʻe kehe ʻaupito e ngaahi tukufakaholó mei hoku ngaahi tukufakaholo ʻi he ʻIunaiteti Siteití. Naʻá ku taʻelata peá u fakakaukau ʻe fakamamahi hoku Kilisimasí.

Naʻe pehē ʻe hoku hoá, Sisitā ʻAnaia, te ma fiefia ʻi he Kilisimasí ʻi hono tokoniʻi e niʻihi kehé. Naʻá ne fokotuʻu mai ke ma ʻalu ʻi he pongipongí ʻo hiva ʻi he fale mahakí, pea fakaafeʻi e kau faifekau kehé ke nau kau fakataha mo kimaua.

ʻI heʻemau aʻu atu ki he hūʻangá, ne u vakai ki he kakaí ʻoku nau tuʻu laine ke sio ki honau ngaahi ʻofaʻangá. Naʻe mamahi honau fofongá, efua honau vaʻé, pea mole mo e lanu honau valá. Ne mau tatali fakataha mo kinautolu. ʻI he taimi ne fakaʻatā mai ai ke mau hū ki lotó, naʻa mau lue hifo ʻi ha holo fāsiʻi naʻe vali lanu mata pea faliki sima. Ne lōmekina au ʻe he nanamu ʻo e faitoʻó mo e mahakí.

Naʻá ku lava ʻo sio ʻi he huelo poipoila ʻo e māmá ki he kau mahaki ʻi he mohengá ʻi ha loki lahi naʻe siʻisiʻi ai ʻa e ʻeá pe feituʻu fakatāutaha. Ne nau tākoto ai, ko e niʻihi mo e ngaahi meʻa haʻi lavea, niʻihi mo e vaisiliva, mo ha niʻihi ʻoku huka ki he ngaahi mīsini ke nau mānava. Naʻe toʻe fakalongolongo pē ha niʻihi. Naʻe mohe e niʻihi. Naʻá ku fifili pe ko e hā ne mau ō mai aí. Ko e tokolahi taha ʻi heʻemau kiʻi kulupu ʻo e kau faifekaú ne nau tuʻu pē he matapaá, ʻo ʻikai ke ʻilo e meʻa ke faí.

Ka naʻe ʻikai kau ai ʻa Sisitā ʻAnaia ia. Naʻá ne ʻalu ki he mohenga takitaha, ʻo fakafeʻiloaki ki he kau mahakí, mo ʻeke ange pe ʻoku fēfē ʻenau ongoʻí pea talamonū ange ke nau maʻu ha Kilisimasi fiefia. Naʻe fakamanatu mai ʻe heʻene loto-toʻá kiate kimautolu ʻa e ʻuhinga ne mau omi aí, pea naʻa mau kamata leva ke hiva ha ngaahi hiva Kilisimasi, leʻo siʻi ka naʻe fakaʻau ʻo leʻo lahi ange ʻi heʻemau hokohoko atú. Naʻe malimali ha niʻihi ʻo e kau mahakí, pea tākoto pē ha niʻihi ʻo hangē ʻoku ʻikai ke nau fakatokangaʻí, pea ngūngū ha niʻihi.

Naʻe lue atu ʻa Sisitā ʻAnaia, mo ha himi ʻi hono nimá, ʻo hiva ki ha fefine ʻa ia naʻe takatakai ʻaki e meʻa haʻi laveá. Naʻe kamata ke tangi fakalongolongo pē ʻa e fefiné, pea ala atu hoku hoa angaʻofá ʻo amoamohi hono louʻulú. Ne lea mai e fefiné ʻi heʻenau tangí, “Ko e kau ʻāngelo kimoutolu. Ko e kau ʻāngelo kimoutolu.”

He ʻikai ngalo ʻiate au ʻa e tali ʻa Sisitā ʻAnaiá. Naʻá ne tali ange, “ʻIkai, ʻoku ʻikai ko ha kau ʻāngelo ia ʻoku mou fanongoá. ʻOku mou fanongo kimoutolu ki he Kāingalotu ʻo e Ngaahi ʻAho Kimui Ní.”

ʻI he taimi ne ʻaloʻi ai ʻa Sīsū Kalaisí, naʻe talaki ʻe ha ʻāngelo Hono ʻaloʻí pea naʻe fakafetaʻi ha kau ʻāngelo tokolahi ki he ʻOtuá (vakai, Luke 2:8–14). ʻOku ou fakakaukau ki he kau ʻāngelo ko iá ʻi he Kilisimasi kotoa pē.

Ka ʻoku ou fakakaukau foki kia Sisitā ʻAnaia. ʻOku ou manatu ki heʻene poupouʻi kimautolu ke mau hiva ʻi he falemahakí pea mo e fiefia ne mau maʻu ʻi hono fakamafola atu ʻa e fiefiá. ʻOku ou manatu ki heʻene amoamohi e louʻulu ʻo e fefine ko ia naʻe puké. Pea ʻoku ou manatu ʻoku ʻikai fie maʻu ke u hoko ko ha ʻāngelo ke tokoniʻi e niʻihi kehé. ʻE lava ke u tokoniʻi kinautolu ʻi heʻeku hoko ko ha mēmipa ʻo e Siasí.

Paaki