Kunnes taasen kohdataan

Auttakaa jotakuta tänään

Presidentti Thomas S. Monson

”Mitä minä olen tehnyt jonkun hyväksi tänään?”, Liahona, marraskuu 2009, s. 84–87.

Me olemme Herran kädet. Hän on riippuvainen meistä.

Yksityiskohta Carl Heinrich Blochin teoksesta Kristus parantaa sairaan Betesdan altaalla, Brigham Youngin yliopiston taidemuseon luvalla

Olen varma siitä, että jokaisen kirkon jäsenen aikomuksena on palvella ja auttaa avuntarpeessa olevia. Kasteessa me teimme liiton kantaa toistemme kuormia, ”jotta ne olisivat keveitä” [Moosia 18:8]. Kuinka monta kertaa sydäntänne on kosketettu, kun olette nähneet toisen ihmisen tarpeen? Kuinka usein te olette aikoneet olla se, joka auttaa? Ja silti kuinka usein arki on astunut kuvaan ja olette jättäneet auttamisen muiden tehtäväksi ajatellen, että ”no varmastikin joku huolehtii tuosta tarpeesta”.

Tempaudumme niin täysin kiireiseen elämäämme. Jos kuitenkin ottaisimme askelen taaksepäin ja katsoisimme tarkoin sitä, mitä olemme tekemässä, saattaisimme huomata, että – – käytämme liian usein suurimman osan ajastamme huolehtimalla asioista, joilla ei todellisuudessa ole kokonaisuuden kannalta juuri lainkaan merkitystä, ja laiminlyömme tärkeämmät asiat. – –

Ympärillämme on ihmisiä, jotka tarvitsevat huomiotamme, rohkaisuamme, tukeamme, lohdutustamme ja ystävällisyyttämme – ovat he sitten perheenjäseniä, ystäviä, tuttavia tai tuntemattomia. Me olemme Herran kädet täällä maan päällä, ja tehtävämme on palvella ja kohottaa Hänen lapsiaan. Hän on riippuvainen meistä jokaisesta. – –

Tunkeutukoot tutun kirkon laulun sanat sielumme syvyyksiin – –:

Tänään olenko hyvää mä tehnyt lain,

Ketään toimissaan auttanut,

Tielle murheellisen tuonut lohdutuksen,

Vai päiväni tuhlannut?

Onko kenenkään kuorma keveämpi,

Kun kanssani jakaa sen sai?

Saiko heikot ja sairaat mun apuani?

Heidät matkallain huomasin kai?

[”Tänään olenko hyvää mä tehnyt lain”, MAP-lauluja, 144.]

– – Esittäkäämme itsellemme kysymys – –: ”Mitä minä olen tehnyt jonkun hyväksi tänään?” Neuvoni jäsenille kautta maailman olisi etsiä joku, jolla on vaikeaa tai joka on sairas tai yksinäinen, ja tehdä jotakin hänen hyväkseen tänään.