Olkaamme omavaraisia ja riippumattomia
Kun myöhempien aikojen pyhät kaikkialla maailmassa omaksuvat kirkon omavaraisuushankkeen periaatteet ja opit, heitä siunataan ”suuremmalla toivolla, rauhalla ja edistymisellä”.
Ennen kuin Peter tuli kirkon jäsen, hän oli tavoitellut suurimman osan aikuiselämästään taloudellista menestystä. Kaikista ulkoisista merkeistä päätellen hän näytti saavuttaneen sen. Olihan hän omistanut ja johtanut useita liikeyrityksiä.
Kun eräs paikallinen kirkon johtaja West Midlandsissa Englannissa pyysi Peteriä kirkon omavaraisuushankkeen tarjoamaan henkilökohtaisten raha-asioiden ryhmään, Peter arveli, ettei kurssi pystyisi opettamaan hänelle mitään. Kun hän kuitenkin alkoi käydä ryhmässä, hän ymmärsi pian, kuinka paljon hänellä oli yhä opittavaa.
”Kurssilla ei ole kyse pelkästään raha-asioista, sillä se on vain asian toinen puoli”, hän sanoo. ”Tärkein asia minulle oli oppia uskomaan taivaalliseen Isään – kuinka Hän antaa meille kaikki ajalliset siunaukset ja avaa mahdollisuuden todelliseen omavaraisuuteen, jos noudatamme Hänen hengellistä johdatustaan.”
Henkilökohtaisten raha-asioiden ryhmässä Peter oppi käytännön taitoja kuten seuraamaan perheen rahankulutusta, laatimaan talousarvion ja elämään sen mukaan, vähentämään velkaa ja säästämään tulevaisuuden varalle. Näitä taitoja käyttämällä sekä osoittamalla uskoa Jeesukseen Kristukseen ja tekemällä ahkerasti työtä Peter ja hänen vaimonsa maksoivat takaisin suuren lainan.
”Oloni on merkittävästi kevyempi ja vapaampi ilman velkaan ja taloudelliseen epäjärjestykseen liittyvää pelkoa”, hän sanoo. ”Tunnen taivaallisen Isän runsaita siunauksia aivan uudenlaisella tavalla. Olen oppinut, kuinka voin rukoilla Häntä ja kuunnella Hänen vastauksiaan, kun tarvitsen apua ajallisissa asioissani.”
Omavaraisuushanke
Omavaraisuus on muutakin kuin sitä, että on hyvä työpaikka, ruokavarasto tai rahaa pankissa. Sen sijaan se on ”kyky, sitoumus ja pyrkimys huolehtia omista ja perheen hengellisistä ja ajallisista elämän perustarpeista. Kun [kirkon] jäsenistä tulee omavaraisia, he kykenevät paremmin myös palvelemaan muita ja pitämään heistä huolta”1 kohottaessaan työn hallitsevaksi periaatteeksi elämässään.
Presidentti Thomas S. Monson on opettanut: ”Omavaraisuus on työmme tulosta, ja se on yhdistävä tekijä kaikille muille huoltotyön menetelmille. Se on olennaisen tärkeä osa niin hengellistä kuin ajallistakin hyvinvointiamme. – – ’Tehkäämme työtä saadaksemme sen, mitä tarvitsemme. Olkaamme omavaraisia ja riippumattomia. Pelastusta ei voi saavuttaa minkään muun periaatteen nojalla. Pelastus on henkilökohtainen asia, ja meidän on tehtävä työtä oman pelastuksemme eteen sekä ajallisissa että hengellisissä asioissa.’”2
Vuodesta 2014 lähtien omavaraisuushankkeeseen on osallistunut paikallisten pappeusjohtajien johdolla yli 500 000 myöhempien aikojen pyhää yli 100 maassa. Kirkko on nyt aloittamassa hankkeen kaikkialla Pohjois-Amerikassa.
Hankkeeseen sisältyy kursseja ja lähdeaineistoa, jotka auttavat ”kirkon jäseniä oppimaan uskon, koulutuksen, ahkeran työnteon ja Herraan turvaamisen periaatteita ja toteuttamaan niitä käytännössä”. Ensimmäinen presidenttikunta sanoo, että ”näiden periaatteiden omaksuminen ja niiden mukaan eläminen mahdollistaa sen, että [voimme] saada enemmän Herran lupaamia ajallisia siunauksia”.3
Onnellinen ja toiveikas
Maria Edilene Romão oli menettänyt toivon. Hän ei löytänyt työpaikkaa ja hän oli yksinhuoltajaäiti, jolla oli monta lasta ruokittavana.
Siinä vaiheessa kaksi hänen seurakuntansa jäsentä Santa Catarinassa Brasiliassa kutsuivat hänet omavaraisuusaiheiseen hartaustilaisuuteen. Tilaisuuden päätteeksi Maria liittyi yhteen ryhmään saadakseen apua työpaikan löytämiseksi.
”Ensimmäisen kerran elämässäni uskoin tulevaisuuteen, jossa voisin pitää huolta perheestäni”, hän muistelee. ”Uskoin, että omavaraisuusryhmä auttaisi minua muuttamaan elämäni.”
Niin kävikin.
Seuraavien kolmen kuukauden aikana Maria omistautui ryhmälleen, opinnoilleen ja sitoumuksilleen. Hän työskenteli uudenlaisella tarmolla kohti tavoitteitaan. Hän harjoitteli työhaastattelutilanteita. Kahden viikon kuluessa hän pääsi lupaavaan työhaastatteluun. Tuo työhaastattelu toi hänelle työpaikan.
”Elämäni on muuttunut ainaisesti”, sanoo Maria, jolla ei ole enää vaikeuksia ruokkia perhettään. ”Nyt olen onnellinen, innoissani, kärsivällinen ja toiveikas. Uskon, että taivaallinen Isä elää ja rakastaa minua. Tiedän, että kun osoitan uskovani Jeesukseen Kristukseen, minua siunataan.”
”Mahtavin työväline”
Kahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhin Robert D. Halesin mukaan omavaraisuus on keino päästä korkeampaan päämäärään: ”Perimmäinen tavoitteemme on tulla Vapahtajan kaltaisiksi, ja pääsemme lähemmäksi tuota tavoitetta palvelemalla epäitsekkäästi muita. Kykymme palvella lisääntyy ja vähenee sen mukaan, miten omavaraisia olemme.”
Vasta kun meistä tulee omavaraisia, vanhin Hales lisäsi, ”voimme todella jäljitellä Vapahtajaa palvelemalla muita ja olemalla heille siunaukseksi”.4
Sergio Galbuchi oppi itse tuon totuuden perustaessaan oman yrityksensä pian sen jälkeen kun vaarnan johtokunta oli kutsunut hänet vaarnan omavaraisuusasiantuntijaksi. Saatuaan komitean jäsenenä uskoa, taitoja ja tietoa Sergio avasi vaimonsa Silvian kanssa Buenos Airesissa Brasiliassa myymälän, joka on erikoistunut argentiinalaisiin ”käsitöihin ja makuihin”.
”Uskon, että omavaraiseksi tuleminen on tapa soveltaa uskoa käytäntöön”, Sergio sanoo. Alussa hän ja Silvia menestyivät huonommin kuin olivat toivoneet, joten usko pysyi keskeisellä sijalla heidän ponnisteluissaan. Mutta odottaessaan taloudellista menestystä he tekivät ahkerasti työtä ja siunasivat asiakkaitaan tuotteillaan sekä lähetystyöponnisteluillaan.
”Tutustumme moniin ihmisiin”, Sergio sanoo. ”Ja meillä on ollut tilaisuus lahjoittaa Mormonin kirjoja.”
Alkujaan vaarnan omavaraisuuskomitea määritti Sergion vaarnassa kymmenen jäsentä, jotka tarvitsivat apua omavaraisuudessa. Mutta sitten piispat tulivat mukaan.
”Tiedossamme on nyt 35 apua tarvitsevaa ihmistä”, Sergio sanoi hankkeen kasvaessa. ”Heidän piispansa kutsuivat heidät henkilökohtaisesti osallistumaan ryhmiin.”
Osallistujien usko kukoisti, he tekivät tarvittavia muutoksia ja ottivat käyttöön uusia taitoja.
”Joka kerta puhuessani pappeusjohtajien kanssa pyrin ilmaisemaan heille, että tämä on mahtavin työväline, mitä olemme ikinä saaneet ensimmäiseltä presidenttikunnalta”, Sergio lisää. ”Tämä hanke on parempi kuin mikään rahamäärä, jonka voisimme antaa jonkun avuksi, ja sen opetukset ovat selkeämpiä kuin suuri osa siitä aineistosta, jota opiskelin ollessani yliopisto-opiskelija.”
Mikä tärkeintä – niistä, jotka suorittavat valitsemansa 12 viikon omavaraisuuskurssin, tulee parempia Jeesuksen Kristuksen opetuslapsia ja he oppivat käyttämään taitojaan Jumalan valtakunnan rakentamiseen.
”Tämä [omavaraisuus]ryhmä ei keskity pelkästään liikeyrityksiimme vaan se keskittyy suhteeseemme Jumalaan ja muihin”, Sergio sanoo. ”Meistä tulee parempia Jeesuksen Kristuksen opetuslapsia niiden kolmen kuukauden kuluessa, jotka olemme tässä ryhmässä. Ehkä liikeyritys auttaa meitä tulemaan omavaraisemmiksi, mutta loppujen lopuksi perimmäinen tarkoitus on palvella.”
Kasvu ja toiminta
Presidentti Joseph F. Smith (1838–1918) on sanonut: ”Myöhempien aikojen pyhien tärkeimpiä opetuksia on aina ollut, että uskonnon, jolla ei ole voimaa pelastaa ihmisiä ajallisesti ja tehdä heistä menestyviä ja onnellisia täällä, ei voida luottaa voivan pelastaa heitä hengellisesti, korottaa heitä tulevassa elämässä.”5
Meidän ei pitäisi siis yllättyä siitä, että vahvistamalla sitä, mikä on ajallista, me vahvistamme myös sitä, mikä on hengellistä. Vanhin David ja sisar Theresa Nish, jotka palvelivat omavaraisuuslähetyssaarnaajina Salomonsaarilla, näkivät omakohtaisesti tuon yhteyden siellä olevien kirkon jäsenten keskuudessa.
”Hengellisen kasvun ja temppelissä käymisen voi selvästi lukea Perustukseni-kirjasen opettamien periaatteiden, taitojen ja tapojen sekä Polkuni kohti omavaraisuutta -kirjasen kattavan selvityksen ansioksi”, he sanovat näistä hankkeen kirjasista. ”[Ne] auttavat ihmisiä edistymään sekä hengellisesti että ajallisesti ja johtavat hengelliseen ja ajalliseen omavaraisuuteen.”
Cheryl Redd, omavaraisuusryhmän avustaja Utahissa Yhdysvalloissa, selittää, kuinka hankkeen hengelliset periaatteet ovat auttaneet häntä edistymään ajallisesti: ”Oivalsin, että voimme soveltaa näitä periaatteita ja perustuksia elämämme kaikkiin osa-alueisiin. Nämä työkokoukset ovat auttaneet minua keskittymään enemmän tehtäviini vaimona ja äitinä. Minulla on nyt välineitä, joiden avulla ymmärrän paremmin perheemme raha-asioita. Näen, kuinka raha-asioiden hoitaminen yhdessä puolisomme kanssa on tavallaan liikeyritys. Tarvitsemme näitä välineitä, jotta perheemme voi menestyä.”
Kaikkialla kirkossa tämä laajentunut näkemys on muuttumassa lisääntyneeksi uskollisuudeksi ja hengelliseksi voimaksi. Sen seurauksena jäsenet ovat suuremmassa määrin sitoutuneet kirkossa käymiseen, kymmenysten maksamiseen ja pysymiseen temppelikelpoisina.
”Se kiinnitti huomioni”, sanoo uusi jäsen George Echevarría omavaraisuushankkeesta. George, joka ajaa taksia Perussa, sanoo hankkeen auttaneen häntä saamaan todistuksen evankeliumista ja täyttäneen hänet halulla kehittää itseään. Nyt hänen toiveenaan on kouluttautua sähköasentajaksi ja korjata mopotakseja, joita hän on ajanut vuosien ajan.
”Meidän ei pitäisi vain istua odottamassa, mitä meille tapahtuu”, hän sanoo. ”Meidän tulisi olla aloitteellisia.”
”Elämäänne siunataan”
Myöhempien aikojen pyhät kaikkialla maailmassa saavat Herran lupaamia siunauksia, kun he uutterasti opiskelevat hengellisen ja ajallisen omavaraisuuden periaatteita, elävät niiden mukaan ja soveltavat niitä käytäntöön. Vaikka hankkeesta voi olla hyötyä jokaiselle, se on siunannut erityisesti niitä, jotka eivät ole ajallisesti ja hengellisesti omavaraisia tai jotka tarvitsevat vahvistusta näissä asioissa. Jatkuva koulutusrahasto tukee omavaraisuushanketta auttamalla niitä, joilla on suunnitelma ammatillista koulutusta varten, saamaan siihen tarvittavia varoja.
Pyhissä kirjoituksissa luvataan Herran auttavan, kun teemme työtä tullaksemme omavaraisiksi. Hän on sanonut: ”Minun tarkoitukseni on huolehtia pyhistäni” (OL 104:15).
Puhuessaan tästä tarkoituksesta ensimmäinen presidenttikunta on julistanut: ”Tämä ilmoitus on Herran lupaus siitä, että Hän antaa ajallisia siunauksia ja avaa tien omavaraisuuteen, millä tarkoitetaan kykyämme huolehtia omasta ja perheenjäsentemme toimeentulosta.”
Kun tutkimme, toteutamme ja opetamme näitä periaatteita perheenjäsenille, niin ensimmäinen presidenttikunta lupaa: ”Saatte siunauksia elämässänne. Opitte, kuinka toimia polullanne kohti suurempaa omavaraisuutta. Teitä siunataan suuremmalla toivolla, rauhalla ja edistymisellä.”6