Huolehtiva ja rohkea profeetta
Presidentti Henry B. Eyring
ensimmäinen neuvonantaja ensimmäisessä presidenttikunnassa
Minulle on ilo ja kunnia, että minua on pyydetty puhumaan Jumalan voimallisen profeetan, presidentti Thomas S. Monsonin hautajaisissa. Sydämeni kääntyy hänen perheensä puoleen ja kaikkien niiden puoleen, jotka surevat hänen poismenoaan. Miljoonat eri puolilla maailmaa tuntevat menetyksen. Häntä rakastivat ne, jotka tunsivat hänet hänen kannustavista ja innoittavista puheistaan ja hänen johtajuudestaan. Niiden ihmisten määrän, jotka rakastivat häntä hänen ystävällisten tekojensa vuoksi, tuntee vain Jumala, joka lähetti hänet pitämään heistä huolta.
Palvelutyönsä aikana presidentti Monson huolehti usein muista. Hänellä oli tapana vierailla jonkun apua tarvitsevan luona ja siellä ollessaan tuntea kehotus mennä jonkun toisen henkilön luokse, ja sitten kolmannen. Useammin kuin kerran tämä henkilö sanoi: ”Minä tiesin, että sinä tulisit.” Tämä henkilö oli saattanut tietää, Herra oli saattanut tietää, mutta presidentti Monson ei matkaan lähtiessään tiennyt. Kuitenkin ne, jotka tiesivät, että hän tulisi, tiesivät myös, että Jumala rakasti heitä niin paljon, että Hän lähettäisi palvelijansa. Presidentti Monsonin heille osoittaman ystävällisyyden välityksellä he tunsivat Jumalan rakkauden. Jumalan rakkaus ja rakkaus Jumalan lapsia kohtaan täyttivät hänen elämänsä.
Tuo rakkaus alkoi varhain ja kesti hänessä loppuun asti. Henkilökohtaisessa palvelutyössään ja johtaessaan Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkossa hän piti näitä profeetta Jesajan sanoja Jumalan sanana. Jesaja kirjoitti paaston laista, joka keskittyy avun tarpeessa olevista huolehtimiseen:
Laki on, että ”murrat leipää nälkäiselle, avaat kotisi kodittomalle, vaatetat alastoman, kun hänet näet, etkä karttele apua tarvitsevaa veljeäsi.
Silloin sinun valosi puhkeaa näkyviin kuin aamunkoi ja hetkessä sinun haavasi kasvavat umpeen. Vanhurskaus itse kulkee sinun edelläsi ja Herran kirkkaus seuraa suojanasi.
Ja Herra vastaa, kun kutsut häntä, kun huudat apua, hän sanoo: ’Tässä minä olen.’ – –
Ja Herra on alati ohjaava sinua. Aavikon paahteessakin hän elvyttää voimasi ja vahvistaa jäsenesi. Sinä olet kuin vehmas puutarha, kuin lähde, jonka vesi ei ehdy.” (Jes. 58:7–9, 11.)
Elinikäisessä Herran palvelutyössä presidentti Monson huolehti ihmisistä, joilla oli ajallisia ja hengellisiä tarpeita, ja hän sai nuo luvatut siunaukset. Kun hän kääntyi Herran puoleen rukouksessa, Herra vastasi. Ja Thomas Monson sai vahvistuksen, että Herra oli läsnä.
Presidentti Monson lainasi usein lupausta, että Herra olisi kanssamme palvellessamme Häntä uskollisesti. Hän itse koki, että nämä lupaukset täyttyivät.
OL 84:88 oli yksi lempikohdista: ”Ja sen luona, joka ottaa teidät vastaan, minäkin olen, sillä minä käyn teidän kasvojenne edellä. Minä olen teidän oikealla puolellanne ja vasemmalla, ja minun Henkeni on teidän sydämessänne ja minun enkelini teidän ympärillänne tukeakseen teitä.”
Koska presidentti Monson tiesi tuon lupauksen todeksi, hän oli myönteinen. Se teki hänet myös rohkeaksi. Kun hänen täytyi tehdä vaikeita ja tärkeitä päätöksiä, hän odotti Herran vastaavan rukoukseensa ja osoittavan hänelle tien, jota kulkea. Kun hänet pyydettiin tilanteisiin, jotka näyttivät vaarallisilta tai uhkaavilta, muut pelkäsivät, mutta hän ei tuntenut pelkoa. Hän uskoi, että Herra kulki hänen edellään ja että enkelit olivat hänen ympärillään tukemassa häntä. Se osoittautui todeksi. Hänen tyttärensä Ann, joka on puhunut hyvin liikuttavasti tänään, oli hänen lähellään tuntikaudet ennen hänen kuolemaansa. Minua siunattiin niin, että sain olla siellä. Katsoessani presidentti Monsonin kasvoja ajattelin, että Herran lupaus oli täyttymässä. Häntä ympäröivät ja tukivat ihmisenkelit – ja ehkä muutkin.
Tunsin varmuutta siitä, että ylösnoussut Herra, joka oli mennyt ennen häntä henkimaailmaan, odotti ojennetuin käsivarsin. Tunsin palavan todistuksen, jonka lausun nyt teille, että presidentti Monson tunsi Herran, että sovitus oli puhdistanut hänet, kun hän antoi kaikkensa Herran ja Isän lasten palvelukseen. Hän oli oppinut tuntemaan Herran. Hän rakasti Herraa. Ja hän sanoi tietävänsä, että Herra rakasti häntä.
Presidentti Monson eli elämänsä kuningas Benjaminin meille antaman neuvon mukaan:
”Minä sanon teille: Minä tahdon, että te muistatte pitää nimen aina sydämiinne kirjoitettuna, jottei teidän havaita olevan Jumalan vasemmalla puolella, vaan te kuulette ja tunnette äänen, jolla teitä kutsutaan, ja myös nimen, jolla hän teitä kutsuu.
Sillä kuinka ihminen tuntee isännän, jota hän ei ole palvellut ja joka on hänelle vieras ja on kaukana hänen sydämensä ajatuksista ja aikeista? – –
Sen tähden minä tahdon teidän olevan lujia ja järkkymättömiä, tekevän aina runsaasti hyviä tekoja, jotta Kristus, Herra Jumala Kaikkivaltias, voi sinetöidä teidät omikseen, niin että teidät voitaisiin johdattaa taivaaseen, jotta saisitte ikuisen pelastuksen ja iankaikkisen elämän.” (Moosia 5:12–13, 15.)
Todistan, että Jeesus on Kristus. Todistan juhlallisesti, että Hänen synnittömän elämänsä ja Hänen äärettömän sovituksensa kautta kaikki taivaallisen Isän lapset, jotka tulevat kuolevaisuuteen, nousevat ylös. Pappeuden avaimet täyteydessään palautettiin enkelien palveluksen kautta Joseph Smithille, palautuksen profeetalle. Nämä avaimet ovat siirtyneet katkeamattomana ketjuna presidentti Monsonille. Niihin sisältyy voima sinetöidä perheitä yhteen koko iankaikkisuudeksi. Presidentti Monson tiesi sen ja todisti siitä. Tuo pappeuden voima pysyy Vapahtajan kirkossa maan päällä, kunnes Hän tulee jälleen.
Presidentti ja sisar Monson sinetöitiin tuolla voimalla. Rukoilen siunausta kaikille heidän jälkeläisilleen, että he voisivat olla vakuuttuneita siitä, että Herra varjelee heitä ja että he voivat odottaa perheen loistavaa ja iankaikkista jälleennäkemistä. Jeesuksen Kristuksen pyhässä nimessä. Aamen.