2023
ʻOku ʻIkai Fakafiemālie ʻa e Moʻuí—pea ʻoku SAI pē ia
Fēpueli 2023


Fakaʻilekitulōnika Pē: Kakai Lalahi Kei Talavoú

ʻOku ʻIkai Fakafiemālie ʻa e Moʻuí—pea ʻoku SAI pē ia

Ko e taimi ʻoku ngali taʻe-fakafiemālie ai ʻa e moʻuí, manatuʻi naʻe kātekina ʻe he Fakamoʻuí ʻa e taʻe-fakafiemālie taupotu tahá.

ʻĪmisi
meʻafua ʻikai potupotu-tatau ʻo e fakamaau totonú

ʻOku ou tui naʻe tuʻo lauiafe ʻeku lāunga ki heʻeku ongomātuʻá he lolotonga ʻeku tupu haké fekauʻaki mo ha meʻa naʻe ʻikai fakafiemālie. Naʻe ʻikai totonu ko e taimi ʻeni ke u fufulu ai e ʻū peletí. Naʻe ʻikai totonu ke lahi ange ʻeku ngāué ʻi he niʻihi ne siʻisiʻi angé.

Ko e tali ʻa ʻeku ongomātuʻá naʻe tatau maʻu pē. Ko e tali mo e ongo maheni ai pē, “ʻOku ʻikai fakafiemālie ʻa e moʻuí!”

Ka ko hono moʻoní naʻe ʻikai teitei hū ia ki heʻeku fakakaukaú.

Ko au ʻeni, ʻi he vaeuaʻanga hoku taʻu uofulu tupú, ʻoku ou kei fakakaukau pē ʻoku totonu ke fakafiemālie e moʻuí. ʻI he taimi naʻe aʻu mai ai ki hono moʻui ʻaki e ongoongoleleí, naʻá ku ʻamanaki ki ha ngaahi tāpuaki hoko vave mai ki hono tauhi ʻo e ngaahi fekaú. Pea naʻá ku fakakaukau ʻe hanga ʻe he taʻe-tauhi ʻo e ngaahi fekaú ʻo ʻomai maʻu pē ʻa e loto-mamahí mo e mamahí.

Naʻe kamata ke liliu ʻeku fakakaukaú ʻi he taimi naʻe fili ai ʻe hoku tokouá ke mavahe mei he Siasí. Ko hono moʻoní naʻe tui mo ia ʻoku totonu ke ʻomi ʻe he moʻui ʻaki e ongoongoleleí ha ngaahi tāpuaki ʻi he taimi pē ko iá. Pea ʻi he taimi naʻe ʻikai mamata ai ki he ngaahi tāpuaki naʻá ne ʻamanaki ki aí, naʻe kamata ke ne veiveiua ʻi he meʻa naʻá ne tui ki aí.

Ke toe fakafihi angé, ʻi he hili ʻene mavahe mei he Siasí, ne kamata leva ke hoko ha niʻihi ʻo e ngaahi meʻa naʻá ne ʻamanaki ki aí. Naʻe ʻikai ke ne foua moʻoni ʻe ia e loto-mamahi naʻá ku fakakaukau ʻe hoko ʻi he taimi ne ʻikai ke ke fili ai ke muimui kia Sīsū Kalaisí.

Naʻá ku fiefia ʻi heʻene fiefiá, ka naʻá ku toe hohaʻa foki naʻa hanga ʻe hono ngaahi tūkunga leleí ʻo ʻai ia ke tui lahi ange ʻoku ʻikai moʻoni ʻa e Siasí.

Ka ko aú, naʻá ku kei moʻui ʻaki pē ʻa e ongoongoleleí, ka ko ha ngaahi tāpuaki ʻe niʻihi naʻá ku kei tatali ki ai, naʻe ʻikai pē ke hoko mai ia. Naʻe ʻikai ke ngali fakafiemālie ia.

Naʻe toe ʻi ai pē ʻa e talí, ʻo mātuʻaki mahino ai pē: “ʻOku ʻikai fakafiemālie ʻa e moʻuí.” Ko ha ongo meʻa ʻeni kuo aʻu ʻo mahino kiate au fekauʻaki mo ia.

Ko e Liliu ʻa ʻEku Ngaahi Fakakaukau ki he Taʻe-fakafiemālié.

ʻOku hoko ʻa e ngaahi meʻa leleí mo e koví ki he kakai ʻoku nau moʻui ʻaki ʻa e ongoongoleleí pea pehē ki he kakai ʻoku ʻikaí—ʻoku “pule [ʻa e ʻOtuá] ke hopo ʻene laʻaá ki he angakoví mo e angaleleí, pea ʻokú ne tuku ʻa e ʻuhá ki he angatonú mo e taʻe-angatonú” (Mātiu 5:45). Ko e konga pē ia ʻo e moʻuí.

Pea ʻoku fēfē leva ʻa e ngaahi talaʻofa ʻoku ʻomi ʻe he moʻui ʻaki e ongoongoleleí e ngaahi tāpuakí mo e fiefiá? ʻOku pehē foki ʻe he folofolá ko e taimi ʻoku tau tauhi ai ʻa e ngaahi fekaú ʻoku tāpuekina kitautolu (vakai, Mōsaia 2:22). Ka ʻe lava ke ʻikai hoko mai maʻu pē ʻa e ngaahi tāpuakí ʻi he founga pe taimi ʻoku tau ʻamanaki ke maʻu ai kinautolú. ʻOku ʻikai fakapapauʻi ʻe he moʻui ʻaki e ongoongoleleí ia te tau maʻu ha paʻanga lahi ange, lavameʻa lahi ange, pe siʻi ange faingataʻaʻiá ʻi he kakai kehé. Pea ʻoku ʻikai ʻuhinga ia te tau lava ʻo ʻamanaki ki ha ngaahi tāpuaki fakatuʻasino pau mei he ʻOtuá ko ha faʻahinga “totongi” ki heʻetau angatonú.1

Ka ʻoku ʻi ai ha ngaahi tāpuaki ʻe niʻihi ʻe lava ke tau ʻamanaki ki ai ʻi heʻetau tauhi ʻa e ngaahi fekaú. Kuo talaʻofa mai te tau maʻu maʻu pē ʻa e Laumālié ke ʻiate kitautolu (vakai, Molonai 4:3). Pea ʻi heʻetau tafoki ki he ʻEikí ʻi he tuí, ʻe foaki mai kiate kitautolu ʻa e mālohi ke fehangahangai mo e ngaahi ʻahiʻahi kuo pau ke hoko maí.2

ʻOku talaʻofa mai ʻa e fiefia mo e nonga moʻoní (ʻa ē ʻoku ʻikai makatuʻunga ʻi hotau ngaahi tūkungá).3 Pea ʻoku talaʻofa mai foki kiate kitautolu ʻa e meʻaʻofa maʻongoʻonga tahá—ʻa e moʻui taʻengatá. Hangē ko ia ke lea ʻaki ʻe ʻEletā Teili G. Lenilani ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá, “ʻE totongi atu hoʻo tui ki he Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisí ʻo lahi ange ʻi he meʻa te ke mafakakaukauá.”4

ʻI heʻeku liliu ko ia ʻeku mahino fekauʻaki mo e tuʻunga fakafiemālié, naʻe pau ke u fakapapauʻi ʻa e ʻuhinga ʻoku ou fili ai ke moʻui ʻaki ʻa e ongoongoleleí. ʻOku ou moʻui ʻaki nai iá koeʻuhí he ʻoku ou ʻamanaki ke tāpuakiʻi au ʻe he ʻOtuá, pe koeʻuhí ko ha meʻa lahi ange?

Naʻá ku fakatokangaʻi ko e fakaʻaiʻai mahuʻinga taha kiate aú ko ʻeku ʻofa ki he Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisí.

ʻOku Ikunaʻi ʻe he Fakamoʻuí ʻa e Ngaahi Meʻa Taʻe-fakafiemālie Kotoa

ʻI Heʻene ʻofá mo e ʻaloʻofá, naʻe totongi ai ʻe he Fakamoʻui ʻoku ʻikai Haʻane angahalá ʻa e totongi taʻetotonu taupotu tahá, ʻo Ne foaki ʻa e fiefia taʻengatá ki he tokotaha taʻehaohaoa ko aú. Kuo pehē ʻe ʻEletā Lenilani: “He ʻikai ha meʻa te ne mafakatataua ki he taʻetotonu taʻefakangatangata ne Ne kātekiná. … Ka naʻá Ne fili ke fakahoko ia koeʻuhí ko ʻEne ʻofa ʻiate kitautolu pea mo e Tamai Hēvaní.”5 Ko e fakamoʻuí ko ha meʻaʻofa ia ʻoku ʻikai haʻatau totonu ki ai mo ʻikai lava ke tau ngāueʻi. Ka ʻoku foaki ia ʻe he Fakamoʻuí ki he taha kotoa ʻo kapau te tau fili ke tafoki kiate Ia.

Naʻe toe akoʻi foki ʻe ʻEletā Lenilani:

 “ʻE fakaleleiʻi ʻe he Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi ʻa e ngaahi taʻetotonu kotoa pē ʻi he taʻengatá. …

“… Koeʻuhí ko Ia, te tau lava ʻo maʻu ha nonga ʻi he māmani ko ʻení pea mo fiefia. Kapau te tau tuku kiate Ia, ʻe fakatapui ʻe Sīsū Kalaisi ʻa e taʻe-fakafiemālié ke lelei kiate kitautolu [vakai, 2 Nīfai 2:2]. He ʻikai ngata pē ʻi Heʻene fakafiemālieʻi mo fakafoki mai ʻa e meʻa naʻe molé [vakai, Siope 42:10, 12–13; Sēkope 3:1]; Te Ne fakaʻaongaʻi ʻa e taʻe-fakafiemālié ke ʻaonga kiate kitautolu.”6

ʻOku ou fakafetaʻi lahi ko ha Fakamoʻui naʻá Ne kātekina ʻa e taʻe-fakafiemālile taupotu tahá maʻaku mo kinautolu ʻoku ou ʻofa aí. ʻOkú Ne talitali fiefia kitautolu, mo foaki mai ʻa e meʻaʻofa ʻo e moʻui taʻengatá mo e nonga taʻengatá.

Paaki