”Entä jos Jumala on kiinnostunut pelistä, ei vain joukkueesta?”, Liahona, joulukuu 2023.
Entä jos Jumala on kiinnostunut pelistä, ei vain joukkueesta?
”Jeesuksen Kristuksen kirkko on sitoutunut palvelemaan apua tarvitsevia, ja se on myös sitoutunut tekemään yhteistyötä muiden kanssa tässä pyrkimyksessä.”1
Kuvitus Jarom Vogel
Urheilu voi muistuttaa paljon uskontoa (jotkut sanovat, että se onkin uskonto). Se herättää voimakkaita tunteita. Se vaatii omistautumista. Se tarjoaa tilaa lohdulliselle yhteisölle.
Urheilujoukkueiden tavoin maailman uskonnoilla on omat nimensä ja ikonografiansa. Katolisen papin pystyy erottamaan juutalaisesta rabbista, muslimi-imaamista ja myöhempien aikojen pyhien lähetyssaarnaajasta. Uskonnolliset ihmiset osoittavat omistautumista monin eri tavoin: me käymme jumalanpalvelushuoneissa, me tuemme taloudellisesti seurakuntiamme, me vietämme uskonnollisia juhlapäiviä, me palvelemme lähimmäisiämme, me lähdemme lähetystyöhön.
Ja kuten urheilussa, uskovat ihmiset antavat toisinaan eroavuuksien sokaista itsensä näkemästä sitä yhteistä maaperää, joka heillä on muiden kanssa. Tämä käytös katkaisee yhteyden siihen hyvään, jota voidaan tehdä vain, kun kokoonnumme yhteen auttamaan toisiamme ja siunaamaan maailmaa.
Kollektiivinen ihmisyys – kun se keskittyy hyvän tekemiseen – on kuin kädet lapasissa pakkasaamuna: sormet ovat lämpimät yhdessä. Yhteisö, joka tekee työtä arvokkaiden aatteiden puolesta, elävöittää sielua.
Peli ja joukkue
Rabbi Jonathan Sacks (1948–2020), Yhdistyneen kuningaskunnan entinen suurrabbi, kertoi käyneensä kerran jalkapallo-ottelussa Highbury Stadiumilla (Arsenalin kotikenttä) Canterburyn arkkipiispan kanssa. Arsenal pelasi Manchester Unitedia vastaan. Kun kuuluttaja oli todennut uskonnollisten johtajien läsnäolon, rabbi Sacks kertoi: ”Kaikkialla kuului kohinaa siitä, että miten tahansa tätä nimenomaista teologista peliä pelaisikin, niin sinä iltana Arsenalilla oli ystäviä korkeilla paikoilla. He eivät mitenkään voisi hävitä.”
Hän lisäsi: ”Sinä iltana Arsenal kärsi pahimman kotikenttätappionsa kuuteenkymmeneenkolmeen vuoteen.”
Seuraavana päivänä eräs brittiläinen sanomalehti julkaisi artikkelin, jossa sanottiin epäilemättä vitsinä, että jos näiden kahden merkittävän uskonnollisen johtajan läsnäolo ei voisi saada aikaan voittoa Arsenalille, niin ”eikö tämä viimein todista, ettei Jumalaa ole olemassa?” Siihen rabbi Sacks vastasi: ”Se todistaa, että Jumala on olemassa. Hän vain tukee Manchester Unitedia.”
Rabbi Sacks sanoi, että tämä huvittava kertomus sisältää vakavan oivalluksen siemeniä uskontojen välisen ja maailmanlaajuisen sopusoinnun tärkeydestä. ”Entä jos Jumala on paitsi minun puolellani myös toisten puolella?” hän kysyi. ”Entä jos Jumala on kiinnostunut pelistä, ei vain joukkueesta? – – Yhteinen ihmisyytemme menee uskonnollisten eroavuuksiemme edelle.”2
Elämän peliä voisi kuvata näillä sanoilla, jotka presidentti Gordon B. Hinckley (1910–2008) lausui eräälle toimittajalle: ”Se on vanha ikuinen taistelu. – – Pahan voimat hyvän voimia vastaan.”3 Jeesuksen Kristuksen seuraajina me olemme Vapahtajan puolella, joka ”kulki ympäri maata, teki hyvää” (Ap. t. 10:38) ja antaa auringonpaisteensa ja sateensa kaikille (ks. Matt. 5:45).
Vaikka toisinaan meidän täytyy erottua muista ja pitää kiinni omaleimaisesta opistamme, niin hyvää voi tehdä uskonkäsityksistämme tinkimättä. Me vaikutamme parhaiten, kun liitymme mukaan muiden hyväntahtoisuuteen ja yhteisiin tavoitteisiin. Tämä näkyy kenties selvimmin luonnonkatastrofien ja muiden kriisitilanteiden jälkeen, kun ne tuovat meidät yhteen ainutlaatuisin tavoin. Kuten kirkon humanitaaristen palvelujen johtaja Sharon Eubank on sanonut: ”[Yhdysvaltojen] jakautuessa kahtia ja ihmisten siirtyessä heimoihinsa mielestäni yksi suurenmoisista opetuksista, mitä voidaan oppia – jos katastrofissa on minkäänlaista hopeareunusta – on se, että – – me voimme siirtää politiikan syrjään ja löytää yhteistä maaperää yhteisömme vahvistamiseksi.”4
Yhdessä muiden kanssa toimiminen ja heiltä oppiminen on luonnollista seurausta siitä, että Jeesuksen Kristuksen opetukset ravitsevat meitä ja me kerromme niistä. Jeesus opettaa meitä rakastamaan lähimmäisiämme ja olemaan yhtä. Muiden ryhmien tekemä hyvä ei ollut uhkana Hänelle.
Me emme kilpaile muiden kanssa. Muiden usko ja hyvyys voivat vahvistaa omaamme. Ja yhdessä me voimme tehdä enemmän hyvää kuin voimme tehdä erikseen.
Seuraavat neljä esimerkkiä osoittavat, kuinka Jeesuksen Kristuksen kirkon jäsenet ja johtajat elävät avoimin mielin ja sydämin muita kohtaan – tehden hyvää sekä heille että heidän kanssaan.
Rakennustöiden vuoksi yli 2 000 muslimilla Ghanassa ei ollut paikkaa, jossa he voisivat viettää uskonnollisia juhlapyhiään vuonna 2022. Takoradin vaarnan johtohenkilöt Ghanassa antoivat heidän palvella Jumalaa vaarnakeskuksen alueella. Ylhäällä: Veli Emmanuel Botwe (vasemmalla) auttoi koordinoimaan näitä kahta ryhmää.
Ghanassa muslimeja autetaan palvelemaan Jumalaa
Joseph Smith puhui siitä, miten arvokasta on majoittaa muukalaisia ja lahkolaisia, ja lupasi heille kuuntelevan korvan, kun hän sanoi: ”He saavat puhujakorokkeeni koko päiväksi.”5
Tuo siunattu perinne jatkuu vielä nykyäänkin Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkossa. Otetaan esimerkiksi Ghanan anteliaat pyhät. Rakennustöiden vuoksi paikallisilla muslimeilla ei ollut paikkaa, jonne suuret ryhmät voisivat kokoontua jumalanpalvelukseen vuoden 2022 aikana. Saman vuoden huhtikuussa myöhempien aikojen pyhät antoivat hyväntahtoisesti 2 000 muslimin käyttää Takoradin vaarnakeskusta Ghanassa ramadanin ajan aterioihin ja rukouksiin. Kaksi kuukautta myöhemmin myöhempien aikojen pyhien johtohenkilöt toivottivat ryhmän tervetulleeksi, kun nämä juhlivat Id al-Adhaa. Nämä kaksi ovat islamin suurinta juhlapyhää.6
Muslimiystävämme olivat kiitollisia. ”Me olemme kaikki veljiä ja sisaria. Olemme samaa syntyperää”, sanoi paikallisten muslimien pääimaami Alhaji Mohammad Awal viitaten Abrahamin poikiin Ismaeliin ja Iisakiin.7
Emmanuel Botwe, joka on kutsuttu johtamaan viestintää Takoradin vaarnassa Ghanassa, sanoo luoneensa suhteita muihin uskontokuntiin alueella vuodesta 2018 lähtien. Hän on kutsunut heidät pelaamaan jalkapalloa ja osallistumaan uskonnolliseen symposiumiin, vaarnakonferensseihin ja uuden seurakuntakeskuksen vihkimiseen.
”Meidän kaikkien on kunnioitettava toisiamme ja huolehdittava toisistamme erilaisuudestamme huolimatta”, veli Botwe sanoi. ”Se on innoittanut minua auttamaan – varsinkin muslimiveljiämme.” Muslimeja on vain 19 prosenttia Ghanassa, joka on pääosin kristitty maa. ”Me kaikki olemme Isämme poikia ja tyttäriä”, hän jatkoi, ”joten meidän pitää katsoa asioita samalla tavalla.”
Veli Botwen toiminnassa ystävällisyys on tasapainossa periaatteen kanssa. Muslimit juhlivat perinteisesti Id al-Adhaa uhraamalla eläimen kuten pässin tai vuohen. He tekevät niin sen muistoksi, että Jumala antoi Abrahamin uhrata pässin poikansa Iisakin sijaan.
”Sanoimme [muslimiystävillemme], ettei heidän ole mahdollista teurastaa pässiä kirkkomme alueella. Selitimme uskovamme siihen, että Kaikkivaltias on tehnyt äärimmäisen uhrauksen. Ja he kunnioittivat toivettamme”, veli Botwe kertoo. ”Jumalanpalveluksen jälkeen he siirtyivät moskeijaan, missä uhrauksen teki pääimaami.”
Veli Botwen ystävällisyyden vuoksi pääimaami lahjoitti hänelle osan pässinlihasta. Veli Botwe otti sen ystävällisesti vastaan.
”Kun alkaa siitä, että kunnioittaa heidän arvojaan ja uskonkäsityksiään, kunnioittaa heitä sellaisina kuin he ovat – eikä tuomitse tai vähättele heitä, vaikka olisikin eri mieltä – syntyy keskinäinen kunnioitus”, veli Botwe sanoo.
Myöhempien aikojen pyhät liittyivät muiden kristillisten ryhmien kanssa Bostonissa Massachusettsissa lahjoittamaan ruokaa sitä tarvitseville.
Bostonissa ruokitaan nälkäisiä
Massachusettsissa Yhdysvalloissa myöhempien aikojen pyhät ovat tehneet yhteistyötä Azusan kristillisen yhteisön ja Catholic Charities -järjestön kanssa toimittaen ruokaa köyhille Bostonissa, Maldenissa ja Springfieldissä. Marraskuussa 2022 kirkko lahjoitti 3 000 pakastekalkkunaa ja 40 tonnia hyvin säilyviä elintarvikkeita.
Kolme rekallista elintarvikkeita piispojen keskusvarastosta Salt Lake Citystä saapui Bostoniin 19. marraskuuta. 1 000 kalkkunaa toimitettiin Bostonin Catholic Charities -järjestölle avuksi, kun se jakoi 1 400 kiitospäivän ateriaa Dorchesterin kaupunginosan kotitalouksille. Muut 2 000 kalkkunaa sekä 40 tonnia ruokaa purettiin myöhempien aikojen pyhien seurakuntakeskuksessa Newtonissa. Ja sitten tulivat vapaaehtoiset – noin 400 vapaaehtoista vietti lauantaipäivänsä purkamalla elintarvikelaatikoita ja pakkaamalla ne uudelleen 2 000 ruokapakkaukseksi.
Kaksi niistä vapaaehtoisista, Charles Inouye ja hänen poikansa Kan, auttoivat pitkien pöytien ja telineiden toimittamisessa ja pystyttämisessä kokousrakennuksen pysäköintipaikalle. Kan auttoi pahvilaatikoiden avaamisessa ja pinoamisessa. Hänen isänsä käytti trukkia.
”Jeesus opetti, että aurinko paistaa kaikille ja että sade lankeaa niin väärille kuin vanhurskaillekin”, veli Inouye sanoo. ”Olen viime aikoina miettinyt paljon sitä, mitä tarkoittaa ’olkaa siis täydellisiä’ [Matt. 5:48]. Voimmeko olla kuin aurinko ja sade – antaa täydellisesti kenelle tahansa, missä tahansa ja milloin tahansa?”
Azusan kristillistä yhteisöä johtava pastori Eugene Rivers vieraili sinä aamuna Newtonissa. Hän sanoi, että ihmiset, joilla on uskoa ja hyvää tahtoa ja jotka kokoontuvat yhteen hyvän asian puolesta, ovat yhteiskunnan ”viimeinen paras toivo”, joka estää meitä vajoamasta syvemmälle hajaannukseen.
”Elleivät uskonyhteisöt osallistu aktiivisemmin yhteiseen toimintaan, se ei lupaa hyvää tälle maalle”, pastori Rivers sanoi.
Uskonnollisten ryhmien kokoontuminen yhteen, kuten Bostonissa, on pastori Riversin mukaan viisas ja tehokas kristillinen ratkaisu – ja ”ainoa lupaava vaihtoehto, joka maallamme on” yhtenäisyyden ja eheyden saavuttamiseksi.
Myöhempien aikojen pyhät Memphisissä Tennesseessä työskentelevät NAACP:n kanssa auttaakseen äitejä ja vauvoja ja vähentääkseen lapsikuolleisuutta.
Memphisissä autetaan äitejä
Tennesseessä Yhdysvalloissa jotkut myöhempien aikojen pyhät ovat yhdistäneet voimansa National Association for the Advancement of Colored Peoplen [värillisten asemaa edistävä valtakunnallinen yhdistys] (NAACP) veljien ja sisarten kanssa auttaakseen äitejä ja heidän vauvojaan selviytymään alueella, jonka lapsikuolleisuusluvut ovat Yhdysvaltojen korkeimpia. Tämä hanke auttaa toteuttamaan presidentti Russell M. Nelsonin vuonna 2021 hahmottelemaa visiota, jonka mukaan nämä kaksi organisaatiota yhdistävät voimansa yhteiskunnallisessa palvelutyössä.8
Marraskuussa 2022 neljä Dudleyn perheen jäsentä Memphisin vaarnasta Tennesseessä kokoontui useiden kymmenien ihmisten kanssa NAACP:n Memphisin osastolle jakamaan lehtisiä kurssiohjelmasta, jonka tarkoituksena oli auttaa uusia ja odottavia äitejä huolehtimaan paremmin lapsistaan.
”Meillä oli tilaisuus koputtaa erään raskaana olevan naisen ovelle”, sanoi Marc Allan Dudley, joka jakoi lehtisiä vaimonsa Sonyan ja kahden tyttärensä kanssa. ”Hänen silmänsä aivan kuin syttyivät ja hän oli kiitollinen ohjelmasta. – – Ihmiset ovat onnellisia, kun joku huomaa, että on olemassa ongelma, ja kun joku tekee jotakin asian suhteen.”
”Tämä kumppanuus on Jumalan asettamaa ja Jumalan innoittamaa”, lisäsi NAACP:n Memphisin osaston johtaja Van Turner. ”Olen vain niin iloinen, että tämä tapahtuu näin ratkaisevan tärkeänä aikana kaupungissamme. Olemme tekemisissä yleisen turvallisuuden, kodittomuuden ja köyhyyden kanssa. [On ratkaisevan tärkeää keskittyä] ihmiselämän alkuvaiheeseen, kun nämä lapset ovat kohdussa, ja pyrkiä varmistamaan, että he saavat kohdussa ollessaan oikeanlaista hoitoa [ja sitten] tulevat ulos ja selviytyvät hengissä ja ovat terveitä. Kun näin tapahtuu, he saavat hyvän alun elämään.”9
Kirkko on sijoittanut 28 kaupunkiin Valoa maailmaan -lahjoitusautomaatteja, joiden avulla ihmiset voivat ostaa elintarvikkeita, vettä, sairaanhoitoa, sänkyjä ja muita tarvikkeita apua tarvitseville.
Lahjoitusautomaattien avulla valoa maailmaan
Vuodesta 2017 lähtien kirkko on järjestänyt antamiseen keskittyviä lahjoitusautomaatteja (Valoa maailmaan -lahjoitusautomaatteja) ainutlaatuisena tapana, jolla ihmiset voivat lahjoittaa rahaa apua tarvitsevien auttamiseksi. Vuonna 2022 näitä automaatteja käytettiin 28 paikassa Manilasta Méxicoon. Asiakkaat voivat ostaa muille tavaroita, kuten elintarvikkeita, rokotteita, sänkyjä, makeaa vettä ja karjaa. Lahjoitukset menevät kirkon paikallisille ja maailmanlaajuisille hyväntekeväisyyskumppaneille.
Myöhempien aikojen pyhiin kuuluva Jenny Doan valmisti erityisen tilkkutäkin kerätäkseen rahaa alueellaan toimiviin lahjoitusautomaatteihin. ”Mielestäni [nämä automaatit ovat] hyvin erityisiä, koska ne eivät ole vain paikallista [auttamista], vaikka sekin on tärkeää”, sisar Doan sanoo. ”Sillä voi antaa vuohen perheelle, joka tarvitsee vuohta – se ei ole jotakin, jonka voi tavalliseen tapaan kääriä paperiin ja laittaa laatikkoon. Mutta näiden avulla voi tehdä niin. Ja tällaiset asiat muuttavat ihmisten elämää.”10
Tiffany Bird, joka on myöhempien aikojen pyhä Atlantassa Georgiassa, nimittää lahjoitusautomaatteja ”ainutlaatuiseksi tavaksi auttaa lapsiani kokemaan, kuinka antaa muille. Kun he näkevät koneissa olevat tuotteet, he ymmärtävät, että heidän ympärillään on perheitä ja lapsia, joilla ei ole päivittäisiä perustarpeita. Ja tämä on heille tilaisuus tehdä jotakin asian hyväksi.”11
Lokakuun 2022 yleiskonferenssissa presidentti Dallin H. Oaks, ensimmäinen neuvonantaja ensimmäisessä presidenttikunnassa, lainasi vanhin Orson F. Whitneyn opetusta siitä, että ”Jumala käyttää enemmän kuin yhtä kansaa suuren ja ihmeellisen työnsä toteuttamiseen. – – Se on liian laaja, liian työläs yhdelle ainoalle kansalle.” Sitten presidentti Oaks kehotti meitä olemaan ”paremmin tietoisia muiden tekemästä palvelemisesta ja arvostaa sitä enemmän”.12
Kuten rabbi Sacks sanoo, kyse on pelistä, ei vain joukkueesta. Myöhempien aikojen pyhä tai ei, olemme kaikki tässä mukana yhdessä.