nuori nainen opiskelemassa

28. helmikuuta

Mitä parannuksen tekeminen tarkoittaa?

Oppi ja liitot 18–19

neuvotelkaa yhdessä -kuvake

Neuvotelkaa yhdessä

Koorumin tai luokan johtokunnan jäsen johtaa; kesto noin 10–20 minuuttia

Toistakaa kokouksen alussa yhdessä Aaronin pappeuden koorumien johtoaihe tai Nuorten Naisten johtoaihe. Johda sitten keskustelua seuraavanlaisista aiheista, ja suunnitelkaa, kuinka aiotte toimia keskustelemienne asioiden pohjalta (voitte päättää johtokunnan kokouksessa, mistä aiheista keskustelette):

• Meidän koorumimme tai luokkamme. Ketkä ovat uusia seurakunnassamme, ja kuinka voimme auttaa heitä tuntemaan itsensä tervetulleiksi? Mitä teemme, jotta aikamme koorumin tai luokan kokouksissa on merkityksellistä?

• Meidän velvollisuutemme ja vastuumme. Mitä velvollisuuksia ja vastuita meillä nuorilla miehillä tai nuorilla naisilla on? Kuinka voimme täyttää ne paremmin?

• Meidän elämämme. Mitä teemme tullaksemme enemmän Jeesuksen Kristuksen kaltaisiksi ja saadaksemme Hänen voimaansa elämäämme? Mitä teemme auttaaksemme perhettämme tulemaan Kristuksen luo?

Tilanteen mukaan tee oppiaiheen lopuksi seuraavaa:

• Todista opetetuista periaatteista.

• Muistuta koorumin tai luokan jäseniä kokouksessa tehdyistä suunnitelmista ja esitetyistä kutsuista.

opeta oppia -kuvake

Opeta oppia

Aikuisjohtaja tai nuori johtaa; kesto noin 25–35 minuuttia

Valmistaudu hengellisesti

On vaikeaa lukea jakeita OL 19:16–19 tuntematta Vapahtajan rakkautta meitä kohtaan. Näissä jakeissa Hän kuvaili kokemaansa kärsimystä sovittaessaan meidän syntimme ja toi ilmi, miksi Hän oli halukas kärsimään niin suuresti – ”jotta [meidän] ei tarvitse kärsiä, jos [me teemme] parannuksen”. Parannus on siunaus, jonka Vapahtaja teki mahdolliseksi. Se on jatkuvaa, päivittäistä pyrkimystä kääntyä pois synnistä ja kääntyä Jumalan puoleen. Osa taivaallisen Isän suunnitelmaa on auttaa meitä palaamaan Hänen luokseen. Ymmärrys siitä, kuinka tehdä parannusta, voi auttaa meitä puhdistumaan synneistämme, muuttamaan sydämemme ja mielemme ja pääsemään lähemmäksi Jumalaa.

Kuinka parannus on auttanut sinua pääsemään lähemmäksi taivaallista Isää? Kuinka voit auttaa niitä, joita opetat, saamaan halun tehdä parannusta? Kuinka voit auttaa heitä näkemään, että parannuksenteko on päivittäistä ponnistelua eikä sitä ole varattu vain vakavia syntejä varten? Kun valmistaudut opettamaan, voisit tutkia presidentti Russell M. Nelsonin puhetta ”Me voimme toimia paremmin ja olla parempia” (Liahona, toukokuu 2019, s. 67–69).

Jeesus Kristus rukoilemassa

Kristus Getsemanessa, Harry Anderson

Oppikaa yhdessä

Kaikki profeetat ovat alusta asti kutsuneet ihmisiä parannukseen. Yksikään kutsu parannukseen ei ehkä kuitenkaan ole niin koskettava kuin jakeissa OL 19:15–19 oleva Vapahtajan kutsu, jonka nuoret ovat saattaneet lukea tällä viikolla. Voisit kysyä heiltä, mitä he oppivat Vapahtajasta näiden jakeiden pohjalta. Mitä näissä jakeissa sanotaan parannuksenteon tärkeydestä Herran silmissä? Seuraavat ideat voivat auttaa niitä, joita opetat, näkemään parannuksenteon päivittäisenä siunauksena elämässään.

• Voisit auttaa koorumin tai luokan jäseniä ymmärtämään, kuinka parannus siunaa heidän elämäänsä, esittämällä alussa nämä kysymykset: Mistä tiedän, toimivatko pyrkimykseni tehdä parannusta? Kuinka Vapahtaja auttaa minua muuttumaan? Mitä muita siunauksia parannus tuo kuin anteeksiannon synnistä? Kehota luokan jäseniä lukemaan kohdassa ”Muita lähteitä” olevista pyhien kirjoitusten kohdista yksi tai useampia ja etsimään vastauksia edellisiin kysymyksiin. Mitä he löysivät? Voisit tämän keskustelun kuluessa näyttää videon ”Parannus – iloinen valinta” (churchofjesuschrist.org), joka on osa vanhin Dale G. Renlundin lokakuun 2016 yleiskonferenssipuhetta.

• Monet nuoret ymmärtävät väärin sen, mitä parannuksen tekeminen tarkoittaa. He saattavat pelätä parannuksentekoa tai ajatella, että se soveltuu vain vakaviin synteihin. Voisit auttaa tämän väärinymmärryksen oikaisemisessa pyytämällä koorumin tai luokan jäseniä tutkimaan osaa presidentti Russell M. Nelsonin puheesta ”Me voimme toimia paremmin ja olla parempia” (Liahona, toukokuu 2019, s. 67–68) ja etsimään ilmauksia, joiden avulla he ymmärtävät, mitä parannuksen tekeminen tarkoittaa. Mitä sellaista he löysivät, mikä auttoi heitä ajattelemaan parannuksen tekemistä uudella tavalla? Mitä siunauksia presidentti Nelson lupasi niille, jotka tekevät parannusta?

• Kuinka sinä voit auttaa niitä, joita opetat, ymmärtämään, miksi ja kuinka me teemme parannusta? Presidentti Dallin H. Oaksin puheesta ”Parannuksen puhdistamina” (Liahona, toukokuu 2019, s. 91–94) voisi olla apua. Voisit jakaa koorumin tai luokan jäsenet neljään ryhmään ja antaa kullekin ryhmälle tehtäväksi lukea yhden presidentti Oaksin puheen neljästä osiosta. Jokainen ryhmä voisi sitten esittää yhteenvedon toisille ryhmille siitä, mitä he lukivat, sekä puheessa mainittuja pyhien kirjoitusten kohtia, jotka tukevat sitä, mitä he oppivat. Voisit päättää oppiaiheen pyytämällä koorumin tai luokan jäseniä lausumaan todistuksensa parannuksen tärkeydestä Jumalan suunnitelmassa.

Toimi uskossa

Kannusta koorumin tai luokan jäseniä pohtimaan ja kirjoittamaan muistiin, miten he aikovat toimia tänään saamiensa vaikutelmien mukaan. Kuinka tämänpäiväinen oppiaihe liittyy heidän asettamiinsa henkilökohtaisiin tavoitteisiin? Jos koorumin tai luokan jäsenet haluavat, he voisivat kertoa ideoitaan.

Muita lähteitä

• 2. Nefi 31:13; En. 1:5–9; Moosia 4:9–12; 27:23–26, 35; Alma 19:33; 36:18–21, 24; 37:9; Hel. 15:7–8; Moroni 6:8; OL 58:42–43; 64:9–10 (Pyhien kirjoitusten kohtia parannuksesta)

• OL 18:10–16 (Parannus tuo iloa)

• ”Parannus”, kirjasessa Nuorten voimaksi, 2011, s. 28–29

• ”Parannus”, luvussa 3 julkaisussa Saarnatkaa minun evankeliumiani, 2005, s. 62–63

• ”Sovitus – Ei kertaluonteinen asia”, video, churchofjesuschrist.org

Opettaminen Vapahtajan tavalla

Vapahtaja kutsui muita toimimaan uskossa ja elämään niiden totuuksien mukaan, joita Hän opetti. Mitä voit tehdä auttaaksesi niitä, joita opetat, näkemään päivittäisen parannuksenteon voiman elämässään? (Ks. Opettaminen Vapahtajan tavalla, 2016, s. 31, 35.)