11.–17. syyskuuta

2. Korinttilaiskirje 1–7

”Suostukaa sovintoon Jumalan kanssa”

Kun tutkit Paavalin kirjeitä korinttilaisille, kirjoita muistiin huomaamiasi evankeliumin periaatteita ja pohdi, kuinka voit soveltaa niitä omassa elämässäsi.

Kirjoita muistiin saamiasi vaikutelmia

Joskus kirkon johtajana oleminen tarkoittaa sitä, että täytyy sanoa vaikeita asioita. Se oli totta Paavalin aikoina samoin kuin tänä päivänä. Ilmeisesti Paavalin aiempi kirje korinttilaisille pyhille oli sisältänyt nuhteita, ja se oli aiheuttanut loukkaantumista. Kirjeessä, joka tunnetaan nykyään Toisena kirjeenä korinttilaisille, hän yritti selittää syyn jyrkkiin sanoihinsa: ”Kirjoitin teille suuressa tuskassa, sydän raskaana ja kyynelsilmin, mutta en aiheuttaakseni teille surua, vaan osoittaakseni, kuinka suurta rakkautta tunnen erityisesti teitä kohtaan” (2. Kor. 2:4). Kun saat nuhteita joltakulta johtohenkilöltä, on varmasti hyvä tietää, että se on Kristuksen kaltaisen rakkauden innoittamaa. Niissäkin tapauksissa, joissa näin ei ole, niin jos olemme halukkaita näkemään muut ihmiset Paavalin kaltaisella rakkaudella, on helpompi vastata oikealla tavalla mahdollisiin loukkauksiin. Kuten vanhin Jeffrey R. Holland on neuvonut: ”Olkaa siis ystävällisiä inhimillisiä heikkouksia kohdatessanne – niin omianne kuin niiden, joiden kanssa palvelette kirkossa, jota johtavat vapaaehtoiset, kuolevaiset miehet ja naiset. Ainosyntyistä täydellistä Poikaansa lukuun ottamatta Jumala on joutunut aina työskentelemään yksinomaan epätäydellisten ihmisten kanssa.” (”Minä uskon”, Liahona, toukokuu 2013, s. 94.)

Ideoita pyhien kirjoitusten henkilökohtaiseen tutkimiseen

2. Kor. 1:3–7; 4:6–10, 17–18; 7:4–7

Koettelemukseni voivat olla siunaukseksi.

Kun ottaa huomioon kaiken, mitä Paavali kohtasi elämässään, ei ole mikään yllätys, että hän kirjoitti paljon ahdinkojen tarkoituksista ja niiden tuomista siunauksista. Kun luet jakeita 2. Kor. 1:3–7; 4:6–10, 17–18; 7:4–7, mieti, millä tavoin koettelemuksesi voivat olla siunauksena. Voisit esimerkiksi pohtia, kuinka Jumala rohkaisee sinua kaikissa ahdingoissasi ja kuinka sinä voit puolestasi ”lohduttaa muita ahdingossa olevia” (2. Kor. 1:4). Tai voisit keskittyä siihen, kuinka Jeesuksen Kristuksen valo on valaissut sydämesi silloinkin, kun olet ollut ”ahtaalla” ja ”neuvoton” (ks. 2. Kor. 4:6, 8).

Katso myös Moosia 24:13–17; Henry B. Eyring, ”Testausta, koetusta ja hiomista”, Liahona, marraskuu 2020, s. 96–99; Gospel Topics, ”Adversity” [Vastoinkäymiset], topics.churchofjesuschrist.org.

2. Kor. 2:5–11

Anteeksianto on siunaus, jonka voin sekä antaa että saada.

Emme tiedä paljoakaan miehestä, johon Paavali viittasi jakeissa 2. Kor. 2:5–11 – vain sen, että tämä oli tehnyt rikkomuksen (ks. jakeet 5–6) ja että Paavali halusi pyhien antavan tälle anteeksi (ks. jakeet 7–8). Miksi emme aina osaa osoittaa rakkautta läheistä kohtaan, joka on loukannut meitä (ks. jae 8)? Kuinka se, ettemme anna anteeksi, vahingoittaa muita ja itseämme? (Ks. jakeet 7, 10–11.) Kuinka anteeksiannon pidättäminen antaa ”[Saatanan päästä] meistä voitolle” (jae 11)?

Katso myös OL 64:9–11.

2. Kor. 5:14–21

Jeesuksen Kristuksen sovituksen ansiosta minä voin tehdä sovinnon Jumalan kanssa.

Paavali jos kuka tiesi, millaista oli tulla ”uudeksi luomukseksi” (ks. 2. Kor. 5:17). Hän muuttui kristittyjen vainoojasta pelottomaksi Kristuksen puolustajaksi. Kun luet jakeita 2. Kor. 5:14–21, mieti seuraavanlaisia kysymyksiä: Mitä sovinnon tekeminen tarkoittaa? Mitä tarkoittaa se, että tekee sovinnon Jumalan kanssa? Mieti, mikä saattaisi erottaa sinut Jumalasta. Mitä sinun täytyy tehdä, jotta olisit täydellisemmin sovinnossa Hänen kanssaan? Kuinka Vapahtaja tekee sen mahdolliseksi?

Voisit myös pohtia, mitä tarkoittaa se, että on ”Kristuksen lähettiläs” ”sovituksen virassa” (ks. jakeet 18, 20). Mitä oivalluksia saat vanhin Jeffrey R. Hollandin puheesta ”Sovinnonteon palvelutehtävä”? (Liahona, marraskuu 2018, s. 77–79.)

Katso myös 2. Nefi 10:23–25.

2. Kor. 7:8–11

Jumalan mielen mukainen murhe saa aikaan parannuksen.

Emme tavallisesti pidä murhetta hyvänä asiana, mutta Paavali puhui ”Jumalan mielen mukaisesta murheesta” (ks. 2. Kor. 7:10) välttämättömänä osana parannuksentekoa. Mieti, mitä opit Jumalan mielen mukaisesta murheesta seuraavien pohjalta: 2. Kor. 7:8–11; Alma 36:16–21; Morm. 2:11–15 ja sisar Michelle D. Craigin puhe ”Jumalallinen tyytymättömyys” (Liahona, marraskuu 2018, s. 52–55). Milloin olet tuntenut Jumalan mielen mukaista murhetta? Miten se on vaikuttanut elämääsi?

Ideoita pyhien kirjoitusten tutkimiseen yhdessä perheenä ja koti-iltaan

2. Kor. 3:1–3.Ovatko perheenne jäsenet koskaan pyytäneet joltakulta suosituskirjeen esimerkiksi työpaikkaa tai opiskelupaikkaa varten? Pyydä heitä kertomaan tästä kokemuksesta. Paavali opetti, että pyhien elämä on kuin Jeesuksen Kristuksen evankeliumia koskeva suosituskirje, jota ”ei ole kirjoitettu musteella vaan elävän Jumalan Hengellä”. Kun luette yhdessä jakeita 2. Kor. 3:1–3, keskustelkaa siitä, kuinka meidän esimerkkimme ovat kuin kirjeitä ”kaikkien ihmisten nähtäväksi ja luettavaksi” osoittaen evankeliumin totuuden ja arvon. Ehkäpä jokainen perheenjäsen voisi kirjoittaa kirjeen, jossa selitetään, kuinka joku toinen perheenjäsen on ollut hyvänä esimerkkinä Jeesuksen Kristuksen opetuslapsesta. He voisivat lukea kirjeensä perheelle ja antaa kirjeen sille perheenjäsenelle, josta he ovat kirjoittaneet. Miksi on tärkeä ymmärtää, että meidän elämämme on ”Kristuksen kirje”?

2. Kor. 5:6–7.Mitä tarkoittaa se, että elää ”uskon varassa, [ei] näkemisen”? Mitä me teemme osoittaaksemme, että uskomme Vapahtajaan, vaikka emme näe Häntä?

2. Kor. 5:17.Voiko perheenne keksiä tai löytää esimerkkejä sellaisista luonnossa esiintyvistä asioista, jotka käyvät läpi merkittävän muutoksen ja joista tulee siten uusia luomuksia? (Ks. kuva tämän oppimisehdotuksen lopussa.) Kuinka Jeesuksen Kristuksen evankeliumi voi muuttaa meitä?

2. Kor. 6:1–10.Mitä jakeiden 2. Kor. 6:1–10 mukaan tarkoittaa se, että on ”Jumalan palvelija” (ks. jae 4)? Mitä ominaisuuksia Jumalan palvelijalla on?

2. Kor. 6:14–18.Kuinka voimme noudattaa Paavalin neuvoa ”lähtekää pois [jumalattomien joukosta] ja erotkaa heistä” samalla kun rakastamme lähipiirissämme olevia?

Lisäideoita lasten opettamiseen on julkaisun Tule ja seuraa minua – Alkeisyhdistys tämän viikon opetusehdotuksissa.

Lauluehdotus: ”Auta mua”, Lasten laulukirja, s. 52.

Näin kehitymme opettamisessa

Käyttäkää havaintoesimerkkejä. Joitakin evankeliumin käsitteitä, kuten sovitusta, voi olla vaikea ymmärtää. Voisit käyttää kuvia tai esineitä, jotka voivat auttaa perhettäsi ymmärtämään pyhistä kirjoituksista löytämiänne periaatteita.

Kun käännymme Kristuksen evankeliumiin, meidän muuttumisemme on niin perusteellista, että Paavali kuvasi sitä uudeksi luomukseksi tulemiseksi (ks. 2. Kor. 5:17).