Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au
7–13 Tīsema. Molonai 7–9: “ʻOfa ke Hiki Hake Koe ʻe Kalaisi”


“7–13 Tīsema. Molonai 7–9: ‘ʻOfa ke Hiki Hake Koe ʻe Kalaisi,’” Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Palaimelí: Tohi ʻa Molomoná 2020 (2020)

“7–13 Tīsema. Molonai 7–9,” Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Palaimelí: 2020

ʻĪmisi
Ko e tohi ʻa Molonai ʻi he ʻū lauʻi peleti koulá

Minerva Teichert (1888–1976), Molonai: Ko e Nīfai Fakaʻosí, 1949–1951, lolo ʻi ha papa (masonite), 34¾ x ʻinisi ʻe 47. Brigham Young University Museum of Art, 1969

7–13 Tīsema

Molonai 7–9

“ʻOfa ke Hiki Hake Koe ʻe Kalaisi”

ʻE fakaafeʻi ʻe hono ako ʻi he faʻa lotu ʻa e Molonai 7–9 ʻa e ivi tākiekina ʻo e Laumālie Māʻoniʻoní. Te Ne tokoni ke mahino kiate koe ʻa e ngaahi fie maʻu ʻa e fānau ʻi hoʻo kalasí.

Lekooti ʻa e Ngaahi Ongo ʻOkú ke Maʻú

ʻĪmisi
fakaʻilonga vahevahé

Fakaafeʻi Ke Vahevahe

Fakamanatu ki he fānaú kau ki ha meʻa naʻá ke fakaafeʻi kinautolu ke fai lolotonga e lēsoni ʻi he uike kuo ʻosí pe ko ha meʻa kuo nau ako mo honau ngaahi fāmilí ʻi he uiké ni. Kole ange ke nau vahevahe ʻa e meʻa kuo nau ʻiló.

ʻĪmisi
fakaʻilonga akoʻi

Akoʻi e Tokāteliné: Fānau Iiki Angé

Molonai 7:33

Kapau ʻoku ou maʻu ʻa e tuí, te u lava ʻo fai ha meʻa pē ʻoku finangalo ʻa e ʻOtuá ke u fai.

ʻE lava ke ikunaʻi ʻe he fānau ʻoku nau maʻu e tui kia Sīsū Kalaisí mo e loto falala ʻi Hono mālohí, ha ngaahi meʻa lahi ʻi he taimi ʻoku nau tokoni ai kiate Iá.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Lau ʻa e Molonai 7:33, pea fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau tuʻu ki ʻolunga ʻi he taimi te nau fanongo ai ki he foʻi lea “tui.” Fakamatalaʻi ange ʻoku tau fakahaaʻi ʻetau tui kia Sīsū Kalaisí ʻi he taimi ʻoku tau tauhi ai ʻEne ngaahi fekaú. Tokoniʻi e fānaú ke nau faʻu ha lisi ʻi he palakipoé, ʻo ha ngaahi meʻa ʻe niʻihi ʻoku finangalo ʻa Sīsū ke nau fai hangē ko e talangofua ki heʻenau mātuʻá pe tala ʻa e moʻoní. Fakamoʻoniʻi ange ʻoku tokoniʻi kitautolu ʻe heʻetau tui kia Sīsū Kalaisí ke tau tauhi ʻa e ngaahi fekaú.

  • Fakaʻaliʻali ha ngaahi fakatātā ʻe niʻihi ʻokú ne fakahā mai ai ha taha mei he Tohi ʻa Molomoná (pe ko ha tohi folofola kehe) ʻokú ne ikunaʻi ha meʻa mahuʻinga koeʻuhi ko ʻene tui kia Sīsū Kalaisí (vakai ki he, Tohi Fakatātā ʻo e Ongoongoleleí, fika 19, 70, 7881). Tokoniʻi ʻa e fānaú ke nau fai ʻa e talanoa ʻoku fakafofongaʻi ʻe he fakatātaá. Talaange kiate kinautolu, koeʻuhi ko e tui ʻa e niʻihi ko ʻení kia Sīsū Kalaisí, naʻe foaki ai kiate kinautolu ʻa e mālohi ke fai ʻa e meʻa ʻokú Ne finangalo ke nau faí.

Molonai 7:41

ʻOku lava ke ʻomi kiate au ʻe he tui kia Sīsū Kalaisí, ʻa e ʻamanaki leleí.

ʻOku tokolahi ha niʻihi ʻi he māmaní ʻoku nau ongoʻi ʻoku ʻikai hanau ʻamanaki lelei. Te ke tokoniʻi fēfē ʻa e fānau ʻokú ke akoʻí ke nau maʻu ʻa e ʻamanaki lelei ʻia Sīsū Kalaisí?

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Lau pea fakamatalaʻi ʻa e Molonai 7:41 ki he fānaú, pea kole ange ke nau hiki honau ngaahi nimá ʻi he taimi ʻoku nau fanongo ai ki ha meʻa ʻoku pehē ʻe Molomona ʻoku totonu ke tau ʻamanaki lelei ki ai. Talanoa ki he fānaú fekauʻaki mo ha ʻamanaki lelei ʻokú ke ongoʻi koeʻuhi ko Sīsū Kalaisi.

  • Kole ki he fānaú ke nau fakakaukau ki ha taha ʻoku nau ʻilo ʻoku faingataʻaʻia ʻi ha meʻa. Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau tā ha fakatātā ki he tokotahá ʻa ia ʻe lava ke fakamanatu ai kiate ia ke ne maʻu ha ʻamanaki lelei ʻia Sīsū Kalaisi.

Molonai 7:47

“Ko e manavaʻofá ʻa e ʻofa haohaoa ʻa Kalaisí.”

Ko e hā ha ngaahi aʻusia mei hoʻo moʻuí ʻe ala tokoni ki he fānaú ke nau ako ke nau angalelei ai ki he niʻihi kehé mo ʻofa ʻiate kinautolú?

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Kole ki he fānaú ke nau toutou lea ʻaki fakataha mo koe ʻa e kupuʻi lea ko ʻení: “Ko e manavaʻofá ʻa e ʻofa haohaoa ʻa Kalaisí” (Molonai 7:47). Tokoniʻi ʻa e fānaú ke nau fakakaukau ki ha ngaahi founga ʻoku fakahaaʻi ai ʻe Sīsū Kalaisi ʻa e ʻofá ki he niʻihi kehé (ʻe ala tokoni ha ngaahi fakatātā, hangē ko e Tohi Fakatātā ʻo e Ongoongoleleí, fika 55, 8384). Kuó Ne fakahaaʻi fēfē nai ʻa e ʻofá kiate kitautolu? Ko hai te tau lava ʻo ʻofa ai hangē ko ia ne fai ʻe Sīsuú? Hangē ko ʻení, huluʻi e vitiō, “My Brother Hyrum” (ChurchofJesusChrist.org).

  • Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau tā ha ngaahi fakatātā ʻo kinautolu ʻoku nau fakahaaʻi ki ha taha ʻenau ʻofá. Fokotuʻu ange ke tuku ʻenau fakatātaá ʻi ha feituʻu te ne fakamanatu ange ai kiate kinautolu ke nau ʻofa ki he niʻihi kehé ʻo hangē ko ia naʻe fai ʻe Sīsuú.

ʻĪmisi
fakaʻilonga akoʻi

Akoʻi e Tokāteliné: Fānau Lalahi Angé

Molonai 7:21–22, 25, 33

ʻOku tāpuekina au ʻi he taimi ʻoku ou tui ai kia Sīsū Kalaisí.

Naʻe fie maʻu ʻe Molomona ke ʻilo ʻe he kakaí naʻe ʻikai ʻosi ʻa e ngaahi maná ʻi he taimi naʻe ʻosi ai ʻa e ngāue fakafaifekau fakamāmani ʻa e Fakamoʻuí. ʻI heʻetau maʻu ʻa e tui kia Sīsū Kalaisí, te tau lava ʻo fai ha faʻahinga meʻa pē ʻokú Ne finangalo ke tau faí, fakataha mo ʻEne tokoní—kau ai ha ngaahi meʻa fakaofo.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Tokoniʻi ʻa e fānaú ke nau hiki ʻi he palakipoé ha niʻihi ʻo e “[ngaahi] meʻa lelei” ʻoku tau maʻu ʻo fakafou ʻi he ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí, hangē ko hono maʻu ha fāmili taʻengata, foki ki he Tamai Hēvaní, mo e fakamolemoleʻi ʻo ʻetau ngaahi angahalá. Fakaafeʻi leva ʻa e fānaú ke nau lau ʻa e Molonai 7:21–22 mo e 25, ʻo kumi ki he founga te tau lava ai ʻo maʻu kotoa e ngaahi meʻa lelei ko ʻení. Te tau lava fēfē ʻo fakahaaʻi ʻetau tui kia Sīsū Kalaisi mo ʻEne ngaahi talaʻofá?

  • Lau ʻa e Molonai 7:33 ki he fānaú, pea kole ange ke nau fakafanongo ki he meʻa te tau lava ʻo fai ʻi he taimi ʻoku tau tui ai kia Sīsū Kalaisí. Vahevahe ha ngaahi aʻusia taau kuó ke maʻu ʻi he taimi naʻe tokoniʻi ai koe ʻe he tuí ke ke fai ha meʻa naʻe finangalo ʻa e ʻOtuá ke ke fai. Tokoniʻi ʻa e fānaú ke nau fakakaukau mo vahevahe ha ngaahi sīpinga mei heʻenau moʻuí. Ko e hā ha ngaahi faikehekehe ʻi he ngaahi sīpinga ko ʻení koeʻuhi ko e tui kia Sīsū Kalaisí?

Molonai 7:40–41; 9:25–26

Te u lava ʻo maʻu ʻa e ʻamanaki leleí ʻia Kalaisi neongo ʻa e ngaahi taimi faingataʻá.

Naʻe fehangahangai ʻa Molomona mo Molonai mo ha ngaahi tūkunga fakalotosiʻi, ka naʻá na maʻu ʻa e ʻamanaki lelei ki he Fakamoʻui ko Sīsū Kalaisí. Te ke tokoniʻi fēfē ʻa e fānau ʻokú ke akoʻí ke nau maʻu ʻa e ʻamanaki lelei ʻia Sīsū Kalaisí ʻi he taimi ʻoku nau lotosiʻi aí?

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Tokoniʻi ʻa e fanaú ke nau lisi ha niʻihi ʻo e ngaahi palopalema ʻokú ne ʻai ke ongo lotosiʻi ʻa e kakaí pe ʻikai ha ʻamanaki leleí. Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau lau ʻa e Molonai 7:40–41 mo e 9:25–26, ʻo kumi e meʻa ʻe ala tokoni ki ha taha ʻoku ongoʻi lotosiʻi. Talaange kiate kinautolu ʻa e founga kuo tokoniʻi ai koe ʻe Sīsū Kalaisi mo ʻEne ongoongoleleí lolotonga e ngaahi taimi faingataʻá.

  • Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau tohi ha pōpoaki ki ha tokotaha ʻoku ongoʻi lotosiʻi, ke tokoni ke ne maʻu ha ʻamanaki lelei ʻia Kalaisi, ʻo hangē ko ia ne fai ʻe Molomona ki hono fohá ʻi he Molonai 9:25–26. Poupouʻi ʻa e fānaú ke nau ngāue ʻaki ʻa e ngaahi lea mo e ngaahi kupuʻi lea mei he ngaahi veesi ko ʻení ʻi heʻenau pōpoakí.

  • Fakafonu ha ʻaiʻanga meʻa ʻaki ʻa e vai, pea tuku ha ongo meʻa ʻe ua ki loto—ko e taha ʻoku tētē pea ko e taha ʻoku ngoto. Fakafehoanaki ʻa e meʻa ʻoku tēteé ki ha tokotaha ʻokú ne maʻu ʻa e ʻamanaki lelei ʻia Kalaisí. Lau fakataha ʻa e Molonai 9:25. ʻOku “hiki hake” fēfē kitautolu ʻe Kalaisi ʻi he taimi ʻoku tau fehangahangai ai mo ha ngaahi faingataʻá? Tokoniʻi ʻa e fānaú ke nau fakakaukau ki ha ngaahi founga te nau lava ai ʻo tauhi ʻa e Fakamoʻuí mo ʻEne ngaahi akonaki fakalotolahí “ʻi [honau] fakakaukaú ʻo taʻengata.”

Molonai 7:45–48

“Ko e manavaʻofá ʻa e ʻofa haohaoa ʻa Kalaisí.”

Ko hono fakatupulaki ʻo e meʻafoaki ʻo e manavaʻofá ko ha taʻumuʻa ia ʻi he kotoa ʻo e moʻuí. Te ke lava fēfē ʻo ueʻi fakalaumālie ʻa e fānaú ke nau fekumi ki he ʻofa haohaoa ʻa Kalaisí?

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau vahevahe ʻa ʻenau fakakaukau ki he ʻuhinga ʻo e “manavaʻofá”. Fakaafeʻi leva ha taha ʻi he fānaú ke ne lau ʻa e Molonai 7:45. (Kapau ʻoku faingataʻa ke mahino ha niʻihi ʻo e ngaahi lea ʻi he veesi ko ʻení, tokoniʻi ʻa e fānaú ke nau kumi ia ʻi ha tikisinale.) Kole ki he fānaú ke nau talanoa kau ki ha niʻihi ʻoku nau ʻiloʻi ko ha faʻifaʻitakiʻanga lelei kinautolu ʻo e manavaʻofá. Ko e hā e ʻuhinga ʻoku ui ai ʻa e manavaʻofá “ko e ʻofa haohaoa ʻa Sīsū Kalaisí”? (Molonai 7:47). Ko e hā e meʻa ʻoku akoʻi mai ʻe he veesi 48 kiate kitautolu fekauʻaki mo e founga ʻe lava ai ke fakafonu ʻaki ʻa kitautolu ʻa e manavaʻofá? Poupouʻi ʻa e fānaú kotoa ke nau lotu he uiké ni ke maʻu ʻa e manavaʻofá pea ke nau kumi ki ha ngaahi founga ke fakahaaʻi ʻaki ʻa e manavaʻofá ki he niʻihi kehé.

  • Tokoniʻi ʻa e fānaú ke nau fakakaukau ki he ngaahi founga naʻe fakahaaʻi ai ʻe Sīsū ʻa e manavaʻofá (hangē ko ʻení, vakai ki he Luke 23:34; Sione 8:1–11; ʻEta 12:33–34). Te tau muimui fēfē ki Heʻene tā sīpingá?

  • Kole ki he fānaú ke nau hiki ʻi ha ngaahi laʻipepa ʻa e ngaahi hingoa ʻo ha niʻihi ʻoku nau ʻilo pea faʻo kinautolu ʻi ha kato pe ʻi ha faʻoʻanga meʻa. Fakaafeʻi kinautolu ke nau ʻalu mo e faʻoʻanga meʻá ki ʻapi, fili ha hingoa ʻi he ʻaho kotoa pē, pea fai ha meʻa te ne fakahaaʻi ai ʻa e ʻofá ki he tokotaha ko iá. ʻI ha lēsoni ʻi he kahaʻú, fakaafeʻi kinautolu ke nau vahevahe ʻenau aʻusia ʻi hono tokoniʻi ʻa e niʻihi ko ʻení.

ʻĪmisi
fakaʻilonga ako

Poupouʻi e Ako ʻi ʻApí

Poupouʻi ʻa e fānaú ke nau fakakaukau ki ha taha ʻoku fekumi ki ha tui lahi ange pe ʻamanaki lelei ʻia Sīsū Kalaisí. Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau vahevahe mo e tokotaha ko iá ha meʻa naʻa nau ako ʻi he kalasí he ʻahó ni.

Fakatupulaki ʻo ʻEtau Akoʻí

Poupouʻi ʻa e ʻapasiá. Ko ha konga mahuʻinga ʻo e loto ʻapasiá ko e fakakaukau ki he Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi. Te ke ala fakamanatu ki he fānaú ke nau loto-ʻapasia ʻaki ʻenau hiva leʻo siʻi pe ngūnguuʻi ha foʻi hiva pe fakahāhā ha fakatātā ʻo Sīsū.

Paaki