Fuakava Foʻoú 2023
7–13 ʻAokosi. Loma 1–6: “Ko e Mālohi Ia ʻo e ʻOtuá ki he Fakamoʻuí”


“7–13 ʻAokosi. Loma 1–6: ‘Ko e Mālohi Ia ʻo e ʻOtuá ki he Fakamoʻuí’” Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Palaimelí: Fuakava Foʻoú 2023 (2022)

“7–13 ʻAokosi. Loma 1–6,” Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Palaimelí: 2023

ʻĪmisi
Ko hono tohi ʻe Paula ha ʻipiseli

7–13 ʻAokosi

Loma 1–6

“Ko e Mālohi Ia ʻo e ʻOtuá ki he Fakamoʻuí”

Ko e hā ha ngaahi ueʻi fakalaumālie ʻokú ke maʻu ʻi hoʻo lau e Loma 1–6? ʻE lava ʻe he ngaahi ueʻi fakalaumālie ko ʻení ʻo tokoniʻi koe ke ke fili mei he ngaahi founga akoʻi ko ʻení pe ko haʻo teuteu haʻo founga pē ʻaʻau.

ʻĪmisi
fakaʻilonga feʻinasiʻakí

Fakaafeʻi e Feʻinasiʻakí

Fakaafeʻi e fānaú ke nau vahevahe e meʻa ne nau fai ko ha tali ki ha faʻahinga fakaafe naʻá ke ʻoange kiate kinautolu ʻi he lēsoni ʻo e uike kuo ʻosí.

ʻĪmisi
fakaʻilonga akoʻí

Akoʻi e Tokāteliné: Fānau Iiki Angé

Loma 1:16–17

Te u lava ʻo fakahaaʻi ʻeku ʻofa kia Sīsū Kalaisí ʻaki ʻeku muimui kiate Ia.

Naʻe akoʻi mai ʻe Paula, ʻoku maʻu ʻe he ongoongoleleí ʻa e mālohi ke ʻomi ʻa e fakamoʻuí ki he tokotaha kotoa pē ʻokú ne moʻui ʻaki ʻa e tui kia Sīsū Kalaisí. Te ke lava fēfē ʻo tokoniʻi e fānaú ke nau fakahaaʻi ʻenau tui kia Sīsū Kalaisí ʻaki ʻenau muimui kiate Iá?

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Lau ki he fānaú e Loma 1:17, pea tokoniʻi ke nau maʻuloto e kupuʻi lea “Ko e tonuhiá ʻe moʻui ʻi he tui.” Te ke lava ʻo vahe ki he fānau takitaha ha foʻi lea ʻi he kupuʻi leá, pea kole ange ke nau lea ʻaki ia ʻi he taimi te ke tuhu ai kiate kinautolú. Fakamatalaʻi ange ʻoku ʻuhinga ʻa e kupuʻi lea ko ʻení, ʻoku totonu ke tau maʻu ha tui kia Sīsū Kalaisi. Fehuʻi ki he fānaú pe ʻoku nau ʻilo ko e hā ʻa e tui. Fakaʻaliʻali ha fakatātā ʻo Sīsū Kalaisi pea fakamatalaʻi ange ʻoku tau tui ʻokú Ne ʻi ai moʻoni neongo kuo teʻeki ke tau mamata kiate Ia. Ko e tuí ʻeni—tui ki ha meʻa neongo kuo teʻeki ke tau mamata ki ai.

  • Fakamatalaʻi ange ʻoku tau fakahā ʻetau tui kia Sīsū Kalaisí ʻaki ʻetau talangofua kiate Ia. Fufuuʻi takai ʻi he lokí ha fakatātā ʻo ha kakai ʻoku nau fai e meʻa kuo kole mai ʻe Sīsū ke tau faí. Tuku ki he fānaú ke nau taufetongi ʻi hono kumi mo fakamatalaʻi e ʻū fakatātaá. Ko e hā te tau lava ʻo fai ke tau muimui ai kia Sīsuú?

  • Kole ki ha taha ʻi he fānaú ke kuikui hono matá, pea tataki ia ʻi he lokí ki ha fakatātā ʻo Sīsuú. Kapau ʻoku toe lahi e taimí, tuku ke kau mo e toenga ʻo e fānaú. Tokoni ke mahino ki he fānaú te nau lava ʻo muimui ki he ngaahi akonaki ʻa Sīsuú ʻo hangē ko ʻenau muimui ki hoʻo fakahinohinó.

Loma 6:1–11

ʻOku hangē pē hono papitaiso kitá ko haʻate hoko ko ha taha foʻou.

ʻOku teuteu ʻa e fānau ʻokú ke akoʻí ke nau papitaiso. Ko e hā te nau lava ʻo ako mei he Loma 6 fekauʻaki mo e papitaisó?

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Fakaafeʻi e fānaú ke nau toe lea ʻaki e kupuʻi lea “Felakaʻi ʻi he moʻui foʻoú” (Loma 6:4). Talaange ki he fānaú ʻa e ʻuhinga ʻo e meʻá ni kiate koé. Hangē ko ʻení, mahalo te ke ala vahevahe ha ngaahi manatumelie kau ki he ʻaho naʻá ke papitaiso aí pea talanoa ki he founga kuo tokoniʻi ai koe ʻe hoʻo papitaisó ke ke hoko ʻo hangē ko Sīsū Kalaisí. Fakaʻaongaʻi e peesi ʻekitivitī ʻo e uike ní ke akoʻi ki he fānaú, ʻoku tokoniʻi kitautolu ʻe he papitaisó ke tau hoko ko ha tokotaha foʻou.

  • Kapau ʻoku ʻi ai ha fānau kuo nau kau atu ki ha papitaiso, kole ange ke vahevahe ʻenau aʻusiá. Pe fakaʻaliʻali ha fakatātā ʻo ha taha ʻoku papitaiso (vakai, Tohi Fakatātā ʻo e Ongoongoleleí, fika 35, 103–4). Tokoni ke mahino ki he fānaú, ʻoku tau fai ha ngaahi palōmesi ʻi he papitaisó ke tau hoko ʻo hangē ko Sīsuú. Fakaafeʻi ke nau tā ha ʻū fakatātā ʻoku papitaiso kinautolu pea vahevahe ʻa e meʻa te nau lava ʻo fai ke nau mateuteu ai ki honau papitaisó.

  • Hivaʻi mo e fānaú ha foʻi hiva fekauʻaki mo e papitaisó, hangē ko e “ʻI Heʻeku Papitaisó” (Tohi Hiva ʻa e Fānaú, 53). Ko e hā ʻoku tau ako mei he hiva ko ʻení fekauʻaki mo e papitaisó?

ʻĪmisi
tamasiʻi ʻoku papitaiso

ʻOku fakataipe ʻa e papitaisó ki hono kamata ha moʻui foʻou ko ha ākonga ʻo Kalaisi.

ʻĪmisi
fakaʻilonga akoʻí

Akoʻi e Tokāteliné: Fānau Lalahi Angé

Loma 1:16–17

Te u lava ʻo fakahaaʻi ʻeku ʻofa kia Sīsū Kalaisí ʻaki ʻeku muimui kiate Ia.

Naʻe akoʻi mai ʻe Paula, ʻoku maʻu ʻe he ongoongoleleí ʻa e mālohi ke ʻomi ʻa e fakamoʻuí ki he tokotaha kotoa pē ʻokú ne moʻui ʻaki ʻa e tui kia Sīsū Kalaisí. Ko e tui kia Sīsū Kalaisí ko e ʻuluaki tefitoʻi moʻoni ia ʻo e ongoongoleleí. ʻOkú ne ueʻi kitautolu ke tau talangofua ki he ngaahi fekaú. Te ke tokoniʻi fēfē ʻa e fānaú ke mahino lelei ange kiate kinautolu ʻa e tuí?

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Kole ki ha taha ʻi he fānaú ke ne kumi ʻa Loma ʻi ha mape. Tokoni ke mahino ki he fānaú ko e ngaahi uike ka hoko maí, te nau ako ai mei he ngaahi tohi ne fai ʻe Paula ki he kāingalotu ʻo e Siasí ʻi he ngaahi feituʻu kehekehe, ʻo kamata ʻaki ʻene tohi ki he kakai Lomá.

  • Hiki e veesi folofola mei he Loma 1:16 ʻi he palakipoé, ʻo fakaʻatā ha ngaahi foʻi lea ʻe niʻihi. Kole ki he fānaú ke nau fekumi ki he potufolofolá pea fakafonu e konga ʻataá. Fakaafeʻi e fānaú ke nau vahevahe ʻa e ʻuhinga kiate kinautolu ʻa e “ʻoku ʻikai te u mā ʻi he ongoongolelei ʻo Kalaisí.”

  • Fakaafeʻi ha taha ʻi he fānaú ke ne lau leʻolahi e Loma 1:17, pea kole ki he toenga ʻo e fānaú ke nau fakafanongo ki ha foʻi lea ʻoku toutou lea ʻaki. Ko e hā hono ʻuhinga ʻo e “moʻui ʻi he tui”? Tokoniʻi e fānaú ke nau kumi ha fakaʻuhinga ʻo e tuí ʻi ha maʻuʻanga tokoni hangē ko e Fakahinohino ki he Folofolá, “Tui” (scriptures.ChurchofJesusChrist.org). Naʻe mei kehe fēfē nai ʻetau moʻuí kapau ne ʻikai ke tau maʻu ha tui kia Sīsū Kalaisi?

  • Fakaʻaliʻali ki he fānaú ha ʻakau mo ha tengaʻi ʻakau, pea fehuʻi ange pe ʻe fēfē haʻatau tokoni ki ha tengaʻi ʻakau ke hoko ko ha fuʻu ʻakau. Fakamatalaʻi ange ko e taimi ʻoku tau tō mo fuʻifuʻi ai ʻa e tengaʻi ʻakaú, ʻoku tau fakahaaʻi ai ʻoku tau maʻu ha tui ʻe tupu. ʻOku tau fakahaaʻi fēfē nai ʻoku tau maʻu ha tui kia Sīsū Kalaisí? Fakakaukau ke hivaʻi ha hiva fekauʻaki mo e tuí, hangē ko e “Ko e Tuí” (Tohi Hiva ʻa e Fānaú, 50), ko ha konga ʻo e ʻekitivitī ko ení.

Loma 3:23–24

ʻOku tau fie maʻu kotoa ʻa Sīsū Kalaisi kae lava ke fakamolemoleʻi ʻetau ngaahi angahalá.

Naʻe fie maʻu ʻe Paula ke mahino ki he kakai Lomá, ʻoku toki maʻu pē ʻa e fakamoʻuí ʻia Sīsū Kalaisi mo ʻEne ʻaloʻofá. Fakalaulauloto ki he founga te ke lava ai ʻo akoʻi e moʻoni ko ʻení ki he fānaú.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • ʻOange ki he fānau takitaha ha kupuʻi lea mei he Loma 3:23–24, kuo tohi ʻi ha laʻipepa. Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau fokotuʻutuʻu ʻa e ʻū laʻipepá ʻi hono hokohoko totonú pea lau fakataha ʻa e ongo vēsí. Fehuʻi ki he fānaú pe ko e hā e meʻa ʻoku nau ako mei he ongo veesi ko ʻení. Fakamatalaʻi ange ʻoku ʻuhinga ʻa e “ʻaloʻofa” ʻi he veesi 24 ki he meʻafoaki ʻo e ʻofa mo e ʻaloʻofa ʻa e Fakamoʻuí, ʻa ia ʻoku malava ai ke tau maʻu ha fakamolemole ki heʻetau ngaahi angahalá pea tau hoko ʻo lelei ange.

  • Tautau māʻolunga ha laʻitā ʻi he holisí pe ʻi ha toe feituʻu ʻe taha he ʻikai lava ʻa e fānaú ʻo aʻu ki ai. Tuku ke nau feinga ke aʻu ki ai, pea fakahoa ʻeni ki he meʻa naʻe akoʻi ʻe Paula ʻi he Loma 3:23. Tokoniʻi leva kinautolu ke nau aʻu ki he taá. Ko e hā kuo fai ʻe he Fakamoʻuí maʻatautolu ʻa ia he ʻikai ke tau lava ʻo fai maʻatautolú? Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke vahevahe ʻenau ongo kau ki he Fakamoʻuí ʻi he taimi ʻoku nau fakakaukau ai ki he meʻa kuó Ne fai mo lava ʻo fakahoko ke tokoniʻi ʻaki kinautolú.

Loma 6:1–11

ʻOku hangē pē hono papitaiso kitá ko haʻate hoko ko ha taha foʻoú.

Naʻe akoʻi ʻe Paula, ʻoku fakataipe ʻe he papitaisó ʻa e pekia mo e Toetuʻu ʻa Kalaisí. ʻOkú ne fakataipe foki ʻa hono ohi hake ke “felakaʻi ʻi he moʻui foʻou” (Loma 6:4). ʻOku tau fakafoʻou ʻetau ngaahi tukupā ke laka ʻi he moʻui foʻoú, ʻi he taimi kotoa pē ʻoku tau maʻu ai e sākalamēnití.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Fakaafeʻi ha taha ʻi he fānaú ke ne lau e Loma 6:3–6. Ko e hā ne pehē ʻe Paula ʻoku “tatau” mo e papitaisó?

  • Aleaʻi e founga ʻoku fakataipe ai ʻe he papitaisó ʻa e pekiá mo e toetuʻú. ʻE ala tokoni ke fakaʻaliʻali ha fakatātā ʻo ha ouau papitaiso. Ko e hā ʻoku hoko ai e pekiá mo e toetuʻú ko ha ongo fakataipe lelei ʻo e meʻa ʻe hoko ʻi he taimi ʻoku tau papitaiso aí?

  • Lau fakataha ʻa e ongo lotu ʻo e sākalamēnití (vakai, Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 20:77, 79). Fakamanatu ki he fānaú ko e taimi ʻoku tau maʻu ai ʻa e sākalamēnití, ʻoku tau fakafoʻou ʻetau tukupā ʻi he taimi ne tau papitaiso aí, ke muimui kia Sīsū Kalaisí. ʻOku tokoni fēfē ʻa e sākalamēnití ke tau “felakaʻi ʻi he moʻui foʻoú?

  • Fakaafeʻi e fānaú ke nau tā ha ʻū fakatātā te ne fakaʻaliʻali mai ai ʻa e ʻuhinga kiate kinautolu ʻo e “felakaʻi ʻi he moʻui foʻoú.” ʻE lava ke tautau ʻe he fānaú e ʻū fakatātā ko ʻení ʻi honau ngaahi lokí ke tokoni ke nau manatuʻi ke fai ha ngaahi fili ʻoku leleí.

ʻĪmisi
fakaʻilonga akó

Poupouʻi e Ako ʻi ʻApí

Fokotuʻu ke kole ʻe he fānaú ki he kau mēmipa ʻo e fāmilí ke nau talaange ʻa e taimi ʻoku nau fai ai ha meʻa ʻokú ne fakahaaʻi e tuí.

Fakatupulaki ʻEtau Founga Akoʻí

Langaki e loto-falala ʻa e fānaú. Fakahīkihikiʻi ʻa e fānaú ʻi he taimi ʻoku nau kau ai ʻi he kalasí. Ko e founga ʻeni ʻe taha ke fakatupulaki ai ʻenau loto-falala te nau lava ʻo ako ʻa e ongoongoleleí.

Paaki