Fuakava Foʻoú 2023
14–20 ʻAokosi. Loma 7–16: “Ikuna ʻa e Koví ʻaki ʻa e Leleí”


“14–20 ʻAokosi. Loma 7–16: ‘Ikuna ʻa e Koví ʻaki ʻa e Leleí,’” Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Palaimelí: Fuakava Foʻoú 2023 (2022)

“14–20 ʻAokosi. Loma 7–16,” Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Palaimelí: 2023

ʻĪmisi
toenga ʻo Loma mei he kuohilí

14–20 ʻAokosi

Loma 7–16

“Ikuna ʻa e Koví ʻaki ʻa e Lelei”

ʻI hoʻo lau ʻa e Loma 7–16, lekooti ha ngaahi ongo ʻokú ke maʻu kau ki he founga te ke lava ai ʻo akoʻi ki he fānaú ʻa e ngaahi moʻoni ʻi he ngaahi vahe ko ʻení.

ʻĪmisi
fakaʻilonga feʻinasiʻakí

Fakaafeʻi e Feʻinasiʻakí

ʻI ha ngaahi ʻaho kimuʻa, fakaafeʻi ha toko taha pe tokolahi ange ʻi he fānaú ke nau kumi ha veesi ʻi he Loma 7–16 te nau lava ʻo vahevahe mo e kalasí. Te ke lava ʻo fakaafeʻi ʻenau mātuʻá ke tokoni ʻo kapau ʻe fie maʻu.

ʻĪmisi
fakaʻilonga akoʻí

Akoʻi e Tokāteliné: Fānau Iiki Angé

Loma 8:35–39

ʻOku ʻofa ʻa ʻeku Tamai Hēvaní ʻiate au.

Te ke lava fēfē ʻo fakaʻaongaʻi e ngaahi lea ʻa Paulá ke akoʻi ki he fānaú, ʻoku ʻofa maʻu pē ʻa e Tamai Hēvani ʻiate kinautolu?

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Tokoniʻi e fānaú ke nau maʻuloto e kupuʻi lea “[He ʻikai lava ʻe ha meʻa ke] fakamāvae ʻa kitautolu mei he ʻofa ʻa e ʻOtuá” (Loma 8:39). Fakakaukau ki ha founga ke fakatātaaʻi ai ʻa e moʻoni ko ʻení. Hangē ko ʻení, te ke lava ʻo ʻomi ha ongo papa kuó ke tukiʻi fakatahaʻi, ko e taha ʻoku fakahingoa ko “kitautolu” pea ko e tahá ko e “ʻofa ʻa e ʻOtuá.” Tuku ki he fānaú ke nau feinga pe te nau lava ʻo fakamavaheʻi ʻa e ongo laʻipapá.

  • Fakaʻaliʻali ha fakatātā ʻo e laʻaá, pe fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau sio ki tuʻa he luvá pea vakai ki he huelo ʻo e laʻaá. ʻOku tatau fēfē nai ʻa e laʻaá mo e ʻofa ʻa e Tamai Hēvaní? Tokoniʻi e fānaú ke nau ʻiloʻi neongo ʻoku mamaʻo ʻa e laʻaá, ka ʻe lava ke ne tokoniʻi kitautolu ke tau ongoʻi māfana. Te tau lava ʻo ongoʻi e ʻofa ʻa e Tamai Hēvaní he taimi kotoa pē, neongo ʻoku ʻikai ke tau mamata kiate Ia. Hivaʻi fakataha ha foʻi hiva fekauʻaki mo e ʻofa ʻa e Tamai Hēvaní, hangē ko e “ʻOku ʻOfa ʻEku Tamai Hēvaní ʻIate Au” (Tohi Hiva ʻa e Fānaú, 16–17).

ʻĪmisi
ko Sīsū mo e fānaú

ʻE lava ke tokoniʻi ʻe he fānaú ʻa e niʻihi kehé ke nau ako fekauʻaki mo e Fakamoʻuí pea maʻu ha tui kiate Ia. Taimi Talanoa ʻi Kālelí, tā ʻa Del Parson

Loma 10:17

ʻOku hoko mai e tuí ʻi he fanongo ki he folofola ʻa e ʻOtuá.

ʻI he tokanga mo fakafanongo lelei ʻa e fānaú ki he folofola ʻa e ʻOtuá, ʻe tupulaki ʻenau tui ki he ʻOtuá.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Lau e Loma 10:17 ki he fānaú, pea fakaʻaliʻali ange ha ʻū fakatātā ʻo e ngaahi tūkunga ʻa ia te nau lava ʻo fanongo ai ki he folofola ʻa e ʻOtuá (hangē ko e ako fakafāmili e folofolá, ngaahi kalasi ʻi he lotú, pe konifelenisi lahí; vakai ki he peesi ʻekitivitī ki he uike ní). Fehuʻi ki he fānaú pe ko e fē taimi kuo nau fanongo ai ki he folofola ʻa e ʻOtuá.

  • Fai ha talanoa kau ki ha taha kei siʻi ʻoku fanongo ki he folofola ʻa e ʻOtuá ʻi ha ngaahi founga kehekehe. Lolotonga hoʻo fai ʻa e talanoá, puhi māmālie ha foʻi pula ke fakafofongaʻi e tupu ʻa e tui ʻo e tokotaha kei siʻi ko ʻení, ʻi he taimi kotoa pē ʻokú ne fanongo ai ki he folofola ʻa e ʻOtuá.

  • Ke tokoni ke mahino ki he fānaú ʻe lava ke tupulaki ʻenau tuí, tokoniʻi ke nau hivaʻi e “Ko e Tuí” (Tohi Hiva ʻa e Fānaú, 50–51). Lolotonga ʻenau hivá, kole ange ke nau tulolo ki lalo ʻo pehē pē ko ha ngaahi tengaʻi ʻakau kinautolu. Ko e taimi kotoa pē ʻoku nau hivaʻi ai e foʻi lea tui, ʻai ke nau tuʻu māmalie hake ki ʻolunga ke hangē ha ʻakau ʻoku tupú.

  • Fufuuʻi ʻi he loki akó ha tohi folofola, ko ha fakatātā ʻo e Palesiteni ʻo e Siasí, mo ha tatau ʻo e makasini Ko e Kaumeʻá. Kole ki he fānaú ke nau kumi e ngaahi meʻá ni pea vahevahe e founga ʻoku ngaohi ai ʻe he meʻa takitaha ke tau lava ʻo fanongo ki he folofola ʻa e ʻOtuá.

Loma 16:1–4

Te u lava ʻo lea fakamālō kiate kinautolu ʻoku nau tokoniʻi aú.

Naʻe houngaʻia ʻa Paula ʻi he kakai ne nau tokoniʻi iá. Te ke lava ʻo tokoniʻi e fānaú ke nau fakatokangaʻi e ngaahi meʻa lelei ʻoku fai ʻe he niʻihi kehé maʻanautolú mo manatuʻi ke fakamālōʻia kinautolu.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Fakamatalaʻi ange naʻe houngaʻia ʻa Paula ʻi he tokoni naʻá ne maʻu mei ha fefine ko hono hingoá ko Fīpē pea mo ha ongomātuʻa mali ko Pīsila mo ʻAkuila (vakai Loma 16:1–4). Kole ki he fānaú ke nau tā ha ʻū fakatātā ʻo Paula mo e toko tolú ni lolotonga hoʻo lau e ngaahi veesi ko ʻení.

  • Fakaafeʻi e fānau takitaha ke ne vahevahe ha meʻa lelei ne fai ʻe ha taha maʻana kimuí ni mai. Tokoniʻi e fānaú ke nau faʻu ha ʻū kaati fakamālō maʻá e kakai ko iá.

  • Tokoniʻi e fānaú ke nau ako ke lea ʻaki e fakamāloó ʻi ha ngaahi lea fakafonua kehekehe. ʻE lava ke tokoni ʻa e foʻi hiva “ʻA e Fānau Kotoa ʻi he Māmaní” (Tohi Hiva ʻa e Fānaú, 4–5).

ʻĪmisi
fakaʻilonga akoʻí

Akoʻi e Tokāteliné: Fānau Lalahi Angé

Loma 8:16–18

ʻOku finangalo ʻa e Tamai Hēvaní ke u teuteu ke maʻu kotoa ʻa ia ʻokú Ne maʻú.

ʻOku ngaohi ʻe he palani ʻa e Tamai Hēvaní ke tau malava ʻo hoko ʻo hangē pē ko Iá pea ke tau maʻu kotoa ʻa ia ʻokú Ne maʻú. ʻE lava ke tokoni e foʻi moʻoni ko ʻení ki he fānau ʻokú ke akoʻí, ke nau moʻui faivelenga lahi ange ʻaki ʻa e ongoongoleleí.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Lau fakataha e Loma 8:16–18. Ko e hā ʻoku tau ako mei he ngaahi veesi ko ʻení ʻo kau kiate kitautolu tonu mo e tuʻunga te lava ʻo aʻusiá? Fakamatalaʻi ange, ko e “ʻea-hokó” ko ha tokotaha ʻokú ne maʻu e meʻa ʻoku maʻu ʻe heʻene ongomātuʻá. Hikiʻi ʻi he palafkipoé Ko e hā ʻoku fie maʻu ke tau fai ke tau maʻu ai e meʻa kotoa ʻoku maʻu ʻe heʻetau Tamai ʻi Hēvaní? Hivaʻi fakataha ha hiva fekauʻaki mo e talangofuá, hangē ko e “Te u Muimui he Palani ʻa e ʻOtuá” (Tohi Hiva ʻa e Fānaú, 86–87), ʻo kumi ha ngaahi tali. Ko e hā mo ha toe ngaahi tali kehe ʻoku lava ke fakakaukau ki ai e fānaú?

  • Kole ki he fānaú ke nau fakakaukau ki ha tuʻi ʻokú ne fie maʻu hono ngaahi fohá mo e ngaahi ʻofefiné ke nau pule ʻi hono puleʻangá ha ʻaho. Fakamatalaʻi ange, ʻoku hangē pē ʻa e Tamai Hēvaní ha tuʻí, pea ko ʻEne ngaahi foha mo e ngaahi ʻofefine fakaʻeiʻeiki kitautolu. Te ke lava ʻo vahevahe e talanoa ki he ʻalo ʻo e Tuʻi ko Lui XVI ʻo Falaniseé, ʻa ia ʻoku maʻu ʻi he pōpoaki ʻa Sisitā Elaine S. Dalton ko e “Manatuʻi Ko Hai Koe!” (Liahona, Mē 2010, 121). Ko e hā ʻoku mahuʻinga ai ke manatuʻi ko e fānau kitautolu ʻa e Tamai Hēvaní pea kuo fanauʻi kitautolu ke tau hoko ʻo hangē ko Iá ha ʻaho? ʻOku liliu fēfē ʻe he moʻoni ko ʻení ʻa e ngaahi fili ʻoku tau fai ʻi he māmaní?

Loma 10:17

ʻOku hoko mai e tuí ʻi he fanongo ki he folofola ʻa e ʻOtuá.

ʻOku maʻu ʻe he fānaú ha ngaahi faingamālie lahi ke fanongo ai ki he folofola ʻa e ʻOtuá. Tokoniʻi kinautolu ke nau ʻiloʻi e founga ʻoku fakamālohia ai ʻe he fanongo ki he folofola ʻa e ʻOtuá, ʻa ʻenau tuí.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Tohi ʻa e sētesi ko ʻení ʻi he palakipoé: ʻOku mei he ʻa e , mo e mei he ʻa e . Kole ki he fānaú ke nau fakakakato ʻa e ngaahi konga ʻoku ʻataá hili hono lau e Loma 10:17. Vahevahe ki ha taimi naʻe akoʻi ai ʻe ha taha ha moʻoni ʻo e ongoongoleleí ʻa ia naʻe tokoni ai ke fakamālohia hoʻo tuí—mahalo te ke lava ʻo vahevahe ha potufolofola ʻokú ke manako ai pe ko ha konga lea mei he konifelenisi lahí. Fakaafeʻi e fānaú ke vahevahe ʻenau ngaahi aʻusiá.

  • ʻOange ki ha taha ʻo e fānaú ha fakatātā ʻo hono fakamoʻui ʻe he Fakamoʻuí ha taha pea talaange kiate ia ke ʻoua naʻa tuku ke sio ʻa e toenga ʻo e fānaú ki he fakatātaá. Kole ki he tokotaha ko iá ke ne ʻoatu ha ngaahi fakaʻilonga tokoni ke tokoni ki he toenga ʻo e fānaú ke nau mateʻi mai e fakatātaá. Te tau lava fēfē ʻo tokoniʻi e niʻihi kehé ke nau ako kau ki he Fakamoʻuí koeʻuhi ke nau lava ʻo maʻu ha tui kiate Ia?

Loma 14:10, 13

“ʻOua naʻa tau … fefakamāuʻaki ʻa kitautolu.”

ʻI he taimi ʻoku feohi ai e fānaú mo ha niʻihi ʻoku kehe ʻenau ngaahi filí mei haʻanautolú, ʻe ala ʻahiʻahi kinautolu ke nau loto-fakamaau. Fakakaukau ki he founga ʻe ala tokoni ai e akonaki ʻa Paula ki he kakai Lomá, ke nau fakaʻehiʻehi ai mei he loto-fakamāú.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Fakaafeʻi ha taha ʻi he fānaú ke ne lau e Loma 14:10, 13. Kole ki he fānaú ke nau lau e lahi hono fakaʻaongaʻi ʻe Paula e foʻi lea fakamaau. ʻOku ʻuhinga ki he hā ke fakamaauʻi ha tahá? Ko e hā ʻoku totonu ai ke tau fakaʻehiʻehi mei hono fakamaauʻi e niʻihi kehé?

  • Fakaʻaliʻali ha fakatātā ʻo ha taha, pea fehuʻi ki he fānaú pe ko e hā ʻoku tau ʻilo kau ki he tokotaha ko ʻení, mei heʻetau sio pē ki he fakatātaá? Ko e hā ha ngaahi meʻa ʻoku ʻikai ke tau ʻilo ʻo kau kiate ia? Ko e hā e ʻuhinga ʻoku hoko ai e ʻEikí ko e tokotaha lelei taha ke fakamaauʻi e tokotahá ni? (vakai, 1 Samuela 16:7).

ʻĪmisi
fakaʻilonga akó

Poupouʻi e Ako ʻi ʻApí

Kole ki he fānaú ke nau toʻo ha ʻekitivitī ʻe taha ne mou fakahoko mo e kalasí ʻo fakahoko ia ʻi honau ngaahi fāmilí. Talaange kiate kinautolu, ʻe lava ke nau vahevahe e meʻa ne nau faí ʻi he uike kahaʻú.

Fakatupulaki ʻEtau Founga Akoʻí

ʻOange ki he fānaú ha ngaahi faingamālie ke nau ngaungaue ai. ʻOku faʻa faingataʻa ki he fānaú ke nau tangutu tokanga ʻi ha vahaʻataimi lōloa. Fakaafeʻi ʻa e fānaú mei he taimi ki he taimi ke nau tuʻu ki ʻolunga ko ha konga ʻo e kalasí pe tangutu ʻi he falikí kae ʻikai ʻi honau seá.

Paaki