Kuva siitä, kun Jehova ilmestyy Moosekselle ja Israelin 70 vanhimmalle, Jerry Harston

25. huhtikuuta – 1. toukokuuta

2. Mooses 24; 31–34

Minä itse kuljen sinun kanssasi

Anna näiden vanhin Jeffrey R. Hollandin sanojen opastaa sinua, kun valmistaudut opettamaan: ”Useimmat ihmiset eivät tule kirkkoon ainoastaan etsimään jotakin uutta tietoa evankeliumista – –. He tulevat tavoittelemaan hengellistä kokemusta. – – He haluavat vahvistusta uskolleen ja uutta toivoa.” (”Jumalan lähettämä opettaja”, Valkeus, heinäkuu 1998, s. 28.)

Kirjoita muistiin saamiasi vaikutelmia

Innosta kertomaan

Luokan jäsenet voisivat kuvitella, että joku ystävä sanoo: ”En lue Vanhaa testamenttia. Se ei tunnu merkitykselliseltä elämässäni.” Pyydä heitä vastaamaan tähän kertomalla, mitä merkityksellistä he ovat löytäneet äskettäin tutkiessaan Vanhaa testamenttia.

Opeta oppia

2. Moos. 31:12–17

Me pyhitämme lepopäivän merkkinä sitoutumisestamme Herraa kohtaan.

• Voisit aloittaa kysymällä luokan jäseniltä, onko heidän pitänyt koskaan selittää perheenjäsenelle, sukulaiselle tai ystävälle, miksi he pitävät sunnuntaita erilaisena kuin muita päiviä. Pyydä heitä kertomaan, mitä he ovat sanoneet tai mitä he saattaisivat sanoa tulevaisuudessa. He voivat saada lisää ideoita lukemalla 2. Moos. 31:12–17 tai lausunnon kohdasta ”Lisäaineistoa”. Kuinka valintamme lepopäivänä osoittavat sitoutumisemme Jeesusta Kristusta kohtaan?

• Vaikka jakeissa 2. Moos. 31:14–15 kuvaillut rangaistukset eivät päde tänä päivänä, ne ilmaisevat, miten vahvasti Herra suhtautuu lepopäivään. Miksi tämä käsky on niin tärkeä? Voi olla avuksi keskustella näistä pyhien kirjoitusten kohdista: 2. Moos. 31:12–17; Jes. 58:13–14; OL 59:9–13.

  

  Kunnioittamalla lepopäivää me osoitamme rakkautemme Herraa kohtaan.

2. Moos. 32; 34:1–17

Synti on kääntymistä pois Jumalasta, mutta Hän tarjoaa tien takaisin.

• Auta luokan jäseniä pohtimaan luvun 2. Moos. 32 kertomusta ja saamaan se henkilökohtaiseksi pyytämällä heitä ensin tarkastelemaan lukua itsekseen tai ryhmissä. Pyydä sitten muutamia luokan jäseniä esittämään niitä israelilaisia, jotka kävivät kärsimättömiksi odottaessaan Mooseksen paluuta ja päättivät valmistaa kultaisen epäjumalan. Mitkä tuntemukset ovat mahtaneet saada heidät palvelemaan epäjumalaa? Muut luokan jäsenet voisivat yrittää taivutella heitä pysymään uskollisina Herralle ja Hänen profeetalleen. Luokan jäsenet voisivat puhua siitä, mikä innoittaa heitä pitämään liittonsa. Mitä voimme tehdä auttaaksemme niitä, joilla saattaa olla vaikeuksia, pitämään liittonsa?

• Kun ihmiset lukevat Vanhaa testamenttia, he toisinaan yllättyvät ankarista rangaistuksista, joita Herra määräsi synnistä. 2. Moos. 34:1–9 voi auttaa heitä näkemään, että vaikka Jumala ei suvaitse syntiä, Hän on myös laupias ja tarjoaa anteeksiantoa niille, jotka tekevät parannuksen. Luokan jäsenet voisivat lukea tämän kohdan ja pohtia seuraavanlaisia kysymyksiä: Mitä me opimme näiden jakeiden pohjalta Herrasta? Miksi meidän pitää tietää nämä asiat Hänestä? Voisit huomauttaa, että Joseph Smithin raamatunkäännöksessä jakeesta 2. Moos. 34:7 (ks. LDS Bible, Exodus 34:7, alaviite e) selvennetään, ettei Jumala jätä rankaisematta ”kapinoivia”. Mitä tämä mahtaa tarkoittaa? Luokan jäsenet voivat kertoa, millä tavoin he ovat nähneet Jumalan armoa. Kuinka on mahdollista, että Jumala on sekä täysin armollinen että täysin oikeudenmukainen? (Ks. Alma 42:13–15.)

• Jakeet 2. Moos. 34:6–17 voidaan nähdä opetuksena, jonka tarkoituksena oli auttaa israelilaisia tekemään parannus epäjumalien palvonnan synnistään (jota kuvataan luvussa 2. Moos. 32). Mitä sellaista huomaamme näissä jakeissa, mikä on saattanut auttaa israelilaisia tekemään parannuksen? Mitä opimme tämän opetuksen pohjalta Herrasta ja parannuksen tekemisestä?

2. Moos. 33:11–17

Me tarvitsemme elämässämme Jumalan läsnäoloa.

• Kuinka autat luokan jäseniä soveltamaan käytäntöön sitä, mitä Herra sanoi Moosekselle jakeissa 2. Moos. 33:11–17? Voisitte aloittaa kertaamalla, minkä työn Jumala yhä halusi Mooseksen tekevän (ks. 2. Moos. 33:1–3). Mitä sellaista löydämme jakeista 11–17, mikä on varmaankin vahvistanut ja lohduttanut Moosesta? Luokan jäsenet voisivat ajatella jotakin sellaista, mitä Jumala haluaa heidän tekevän – kuten kirkon tehtävän täyttäminen, perhevastuu tai palvelutyömahdollisuus. Sitten he voisivat lukea jakeet uudelleen. Mitä oivalluksia saamme siitä, kuinka Jumala tukee meitä?

Lisäaineistoa

Lepopäivä on merkki.

Presidentti Russell M. Nelson on selittänyt: ”Ollessani paljon nuorempi tutkin muiden kirjoittamia luetteloja asioista, joita piti tehdä, ja asioista, joita ei saanut tehdä lepopäivänä. Vasta myöhemmin opin pyhistä kirjoituksista, että oma käytökseni ja oma asenteeni lepopäivänä oli merkkinä minun ja taivaallisen Isäni välillä [ks. 2. Moos. 31:13; Hes. 20:12, 20]. Sen ymmärryksen myötä en tarvinnut enää luetteloja siitä, mitä piti ja mitä ei saanut tehdä. Kun minun täytyi päättää, oliko jokin toiminta sopivaa lepopäivälle, kysyin itseltäni yksinkertaisesti: ’Minkä merkin haluan antaa Jumalalle?’ Tämä kysymys sai lepopäivää koskevat valintani päivänselviksi.” (”Lepopäivä on ilon päivä”, Liahona, toukokuu 2015, s. 130.)

Näin kehitymme opettamisessa

Opeta Hengen avulla. ”Kaiken sen, mitä evankeliumin opettaja tekee – jokaisen kysymyksen, jokaisen pyhien kirjoitusten kohdan, jokaisen toiminnan – perimmäisenä tarkoituksena on pyrkiä luomaan Hengelle otollinen ilmapiiri uskon vahvistamiseksi ja kaikkien kutsumiseksi tulemaan Kristuksen luokse” (Opettaminen Vapahtajan tavalla, s. 10).