143
Rakastaa laumaansa Paimen
Levollisesti
1. Rakastaa laumaansa Paimen,
Joukkoa pienoistaan.
Suuri on rakkautensa,
Kalliimpi aarteita maan.
Rakastaa rajattomasti
Eksyneit lampaitaan,
Etsii heit ain yli vuorten
Ja meren pohjattoman.
[Chorus]
Kun erämaassa ne kulkee
Nälissään, uupuneina,
Paimen jo rientää ne tuomaan
takaisin laumahansa.
2. Rakastaa laumaansa Paimen,
Pieniä karitsoitaan.
Jotkut on yöhön ja kylmään
Lähteneet harhailemaan.
Vaan Hyvä Paimen, Hän etsii
sen, ken on pois poikennut,
Riemuiten kotihin kantaa
Kalliisti lunastetut.
[Chorus]
Kun erämaassa ne kulkee
Nälissään, uupuneina,
Paimen jo rientää ne tuomaan
takaisin laumahansa.
3. Rakastaa laumaansa Paimen,
Niit, jotka tottelevat.
Rakastaa myöskin Hän niitä,
Pois jotka pakenivat.
Heitä Hän hellien kutsuu
Päivittäin ain kehoittain.
Meillekin kutsunsa kuuluu:
”Etsi mun karitsoitain.”
[Chorus]
Kun erämaassa ne kulkee
Nälissään, uupuneina,
Paimen jo rientää ne tuomaan
takaisin laumahansa.
4. Vihreät laitumet kutsuu,
Lähteet siell ain kumpuaa.
Mestari, äänes kun kuuluu,
iloiten vastaamme vaan:
”Tee meistä palvelijoitas,
Suo meille rakkauttas.
Lähetä etsimään sieltä,
Missä Sun on lampaitas.”
[Chorus]
Kun erämaassa ne kulkee
Nälissään, uupuneina,
Paimenen kanssa ne tuomme
takaisin laumahansa.
Sanat: Mary B. Wingate, s. 1899
Sävel: William J. Kirkpatrick, 1838–1921