184
Taivaan Isä
Hartaasti
1. Taivaan Isä, asunnossas
Korkeudessa kirkkauden,
Milloin pääsen luokses jälleen,
Kasvojasi katselen?
Huoneessasi pyhyydessä
Asuiko mun henkeni?
Ennen kuin mä tänne saavuin,
Olinko Sun luonasi?
2. Viisaasti Sä asettanut
Minut oothan päälle maan.
Muiston pyyhit, että kaiken
Alusta mä alkaa saan.
Useasti aatos kuiskaa:
”Muukalainen olet vain.”
Silloin tiedän saapuneeni
Kirkkaudesta taivahain.
3. Isäkseni kutsumaan Sua
Neuvoi Pyhä Henkesi.
Palautuksen tiedon avain
Syynkin siihen kirkasti.
Taivaassako Isä yksin?
Kuinka niin mä uskoisin?
Totuus iankaikkisuuden
Kertoo: Siell on Äitikin.
4. Katoovaisen majani kun
Hylkään täällä ajassa,
Isä, Äiti, saanko teidät
Nähdä taivaan tarhoissa?
Kun mä kerran täyttänyt oon
Tehtäväni päällä maan,
Sallikaa mun teidän luokse
Päästä viimein asumaan.
Sanat: Eliza R. Snow, 1804–1887
Sävel: James McGranahan, 1840–1907