2020
Tākiekina ʻe he Laumālié, kimuʻa Ke u ʻIlo Iá
Sānuali 2020


Tākiekina ʻe he Laumālié, kimuʻa Ke u ʻIloʻí Iá

Kuo tuʻo lahi hano tākiekina au ʻe he Laumālie kimuʻa peá u ʻiloʻi e ʻuhinga moʻoni ʻo e fakahaá.

ʻI hoku taʻu 17, naʻá ku kau ki ha siasi faka-Palotisani ne u ʻiloʻi he taʻu ʻe ua kimuʻá. Ko e ʻuluaki feituʻu ia naʻá ku ako lelei ai fekauʻaki mo e ʻOtuá mo Sīsū Kalaisi. ʻI he taimi ko iá, naʻá ku heka mai ai ʻi ha pasi ʻi ha ʻaho ʻe taha pea naʻe tangutu hifo ha tamasiʻi ʻi hoku tafaʻakí. Naʻá ne talamai kiate au naʻe toki fakaʻatā mai ia mei pilīsone peá ne talanoa fekauʻaki mo ʻene ongoʻi he ʻikai lava ia ke toe kau ki ha siasi. ʻI he momeniti ko iá, naʻá ku ʻiloʻi naʻe ʻomi au ʻe he ʻOtuá ke u fetaulaki mo e tangata ko iá, pea naʻá ku fakalotolahiʻi ia, ʻou talaange ʻoku totonu ke ne kumi ha siasi.

ʻI heʻema pōtalanoá, naʻá ku talaange ʻoku ou ako ke u lava ʻo ako ki he saienisi ʻo e ʻatamaí. Ka naʻe fakafokifā ʻeku talaange mahalo te u ako faiongoongo. Naʻá ne pehē mai, “ʻOkú ke hangē mai pē koe ha taha faiongoongó—totonu ke ke fai ia!” Naʻe ngali kehe ʻeni kiate au he naʻe ʻikai pē ke u fakakaukau au kimuʻa ke u hoko ko ha tokotaha faiongoongo. Ne fakaʻohovale ʻa e hoko mai ʻa e fakakaukaú ni.

HIli ha māhina ʻe ua mei ai, ne ʻamanaki ke fakahoko e sivi ʻe malava ai ke u hū ki he ʻunivēsiti ako ki he saienisi ʻo e ʻatamaí. Naʻá ku fakatokangaʻi ʻi ha pō ʻe taha, ne ʻikai ke u toe fuʻu fakapapauʻi ʻe au ʻeku filí. Naʻá ku ʻohovale he naʻe ʻikai pē ke u toe tokanga au ke fakahoko ha meʻa kehe. Ne u manatuʻi hake ʻeku talanoa mo e tangata ʻi he pasí. Naʻe ʻikai ke u ʻilo ha meʻa fekauʻaki mo e ngaahi ʻapiako faiongoongó, ka naʻá ku maʻu ha uepisaiti ki ha ʻapiako ʻe taha ʻi hoku vahefonuá. ʻI he ʻaho tatau pē foki ko iá, ne fakaʻosi ai e lēsisitá. Ne ʻikai ke u toe fakakaukau ki ai, kau fakaʻaongaʻi ai leva ʻa e faingamālié. Pea ko hono fakanounou e talanoá: ko ʻeku toki ʻosi eni mei he ako faiongoongó.

Ko Hono ʻIloʻi ʻo e Moʻoní

Naʻe ʻikai te u fakatokangaʻi ia ʻi he taimi ko iá, ka ʻoku ou ʻiloʻi ʻi he taimí ni naʻe tākiekina au ʻe he ʻOtuá ʻi ha fakahā fakataautaha ʻi hono fili ko ia ʻa e meʻa ke u akó. ʻOku ou ongoʻi hangē naʻe tāpuekina maʻu pē au ʻaki ha ʻilo ki he finangalo ʻo e ʻOtuá kiate aú—ʻa e ngaahi faingamālie mo e ngaahi tūkunga kuó Ne fokotuʻu ʻi heʻeku moʻuí ke fakahaaʻi mai ʻa e hala ʻoku Ne finangalo ke u fou aí.

Hili ha taʻu ʻe fā mei ai, ʻi he tākiekina ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní, naʻá ku ʻilo ʻa e Siasí pea ne u papitaiso. Peá ne faifai ʻo u ʻiloʻi ko e hā ʻa e fakahā fakataautahá mei heʻeku lau ʻa e Tokāteline mo e Ngaahi Fuakavá. Maʻe kole mai e ongo faifekaú ke u lau ʻa e Tohi ʻa Molomoná, pea naʻá ku lau ia ʻi ha ʻaho ʻe taha kimuʻa peá u papitaisó. Ne fakafokifā pē haʻaku fakakaukau ke hiki fakalaka ʻo lau e 2 Nīfai 31, ʻa ia ʻoku fakamatala ai ʻa Nīfai ki hono papitaiso ʻo Sīsū Kalaisí. Neongo ne teʻeki ke u lotu fekauʻaki mo e Tohi ʻa Molomoná, ka naʻá ku ongoʻi hangē naʻe feinga ʻa e Tamai Hēvaní ke fakahā mai kiate au fekauʻaki mo e papitaisó. Ne toe tohoakiʻi ʻeku tokangá ʻe he vahe hokó, ʻa ia ne u lau ai fekauʻaki mo e lava ʻe he Laumālie Māʻoniʻoní ʻo fakahā mai ʻa e ngaahi meʻa kotoa pē ʻoku fie maʻu ke tau faí (vakai, 2 Nīfai 32). Ne ʻuhinga mālie ʻaupito ʻa e ngaahi lea ko iá ki heʻeku moʻuí.

Ko hono moʻoní, ko e meʻa ʻe taha naʻá ku fakatokangaʻi maʻu pē kapau ʻoku ou fakapoʻulí ʻokú Ne ʻamanaki mai ke u maʻu ai ha maama. ʻI he taimi naʻá ku ako ai fekauʻaki mo Siosefa Sāmitá, naʻá ku vakai ki ha ngaahi meʻa ne faitatau ʻiate kimaua. Naʻá ku ako ke u hanga maʻu pē ki he ʻOtuá ki ha ngaahi tali. ʻI heʻeku kei siʻí, neongo ʻa e ʻikai ke u kau ki ha siasí, naʻá ku lotu maʻu pē, ʻa ia naʻá ne ueʻi au ke u fakatomala, mo faʻa kātaki, pea feinga ke angalelei mo angaʻofa ki he tokotaha kotoa pē.

Hangē naʻá ku ʻiloʻi maʻu pē naʻe fanongo mai ʻa e ʻOtuá kiate aú. ʻI he faifai peá u kau ki ha siasi ʻi hoku taʻu 15 ʻo ako fekauʻaki mo e Tohi Tapú, naʻá ku vakai kimui ki heʻeku ngaahi aʻusia lahi ʻo ʻiloʻi ko e ʻilo naʻá ku maʻu mei heʻeku lotú ne haʻu ia mei he ʻOtuá.

Ko e Maʻu e Mahino ki he Fakahaá

ʻOku ʻakoʻi mai ʻe Nīfai ʻi he 2 Nīfai 32:5, “Kapau te mou hū ʻi he halá, pea maʻu ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní, te ne fakahā kiate kimoutolu ʻa e meʻa kotoa pē ʻoku totonu ke mou faí” Ko e meʻa ia naʻá ku pehē ne ʻosi mahino kiare au, ka ʻi he hili hoku papitaisó, ne ʻeke mai ʻe he ongo faifekaú pe naʻá ku ʻiloʻi ko e hā ʻa e fakahaá. Naʻe ʻikai te u iloʻi ʻaki ia hono hingoá, ka naʻá ku talaange naʻá ku fakakaukau ko ha ongo ia naʻá ku faʻa ongoʻi, ʻo hangē ʻoku lea mai ʻa e ʻOtuá kiate au ʻi hoku ʻatamaí, ʻo tali ʻeku ngaahi fehuʻí mo ʻeku ngaahi fakakaukaú. Naʻá na pehē mai ʻoku ou moʻoni.

ʻI heʻeku ʻilo fekauʻaki mo e fakahaá mo e meʻafoaki ʻo e Laumālie Māʻoniʻoní, ne u maʻu ha holi foʻou ke lau ʻa e Tohi Tapú. Naʻe kamata ke u maʻu ha ngaahi meʻa mahuʻingamālie lahi ai—peá u fakatokangaʻi koeʻuhí naʻe tataki au ʻe he Laumālié. Naʻá ku saiʻia ʻi hono hono lau e ngaahi tohi ʻa Paulá mo e vakai ki heʻene tā sipinga ʻi hono akoʻi ia ʻe he Laumālié ʻi heʻene ngaahi ngāué mo ʻene loto- falala mālohi ki he Fakamoʻuí. Ko e ngaahi meʻa ia naʻá ku fakatokangaʻi ʻi heʻeku kau ki he Siasi kuo toe fakafoki maí.

Pea ʻi hono fakaʻosí, ʻoku ʻikai mahuʻinga ho taʻu motuʻá, feituʻu ʻokú ke nofo aí pe ko e lahi hoʻo ʻilo fekauʻaki mo e ngaahi meʻa ʻa e ʻOtuá. Ko e meʻa pē ʻoku fie maʻu ke ke faí, ko hoʻo muimui ki he himí: “Te u fai ho finangalo pē, ʻEiki, ʻi he feituʻu te u ʻi ai, … ;Te u fai ho finangalo pē” (Ngaahi Himí, fika 171). Moʻui ʻaki pea vahevahe ʻa e ngaahi meʻa fakaʻofoʻofa ʻoku tuku ʻe he Laumālié ki ho lotó, koeʻuhí ʻe fakahaaʻi atu ʻe he Laumālié kiate koe ʻa e founga ke tāpuekina ai ʻa e niʻihi kehé mo maʻu foki ha ngaahi tāpuaki maʻa koe ʻi he moʻuí ni.

Paaki