Julkaistaan vain sähköisenä
Kolme varjeluksen periaatetta
Brigham Youngin yliopiston hartaustilaisuudessa 10. marraskuuta 2020 pidetystä puheesta ”Great Expectations” [Suuria odotuksia].
Kun rakennamme Siionia, olemme valona ja keskitymme temppeliin, meitä varjellaan riippumatta siitä, missä me elämme.
Valokuva Michelle Peterson
Viime syksynä vietin 80-vuotispäivääni. Sen vuoksi minulla on laaja näkökulma siihen, mikä on välttämätöntä, jotta meitä varjeltaisiin.
Kun vaimoni Mary ja minä olimme vielä kaksikymppisiä 1960-luvulla, kuohunta, viha ja yhteiskunnalliset levottomuudet olivat samankaltaisia kuin ne, joita olemme kokeneet äskettäin. Me asuimme San Franciscon lahden alueella Kaliforniassa Yhdysvalloissa. Rotulevottomuuksien, Martin Luther King jr:n murhan, epäsuositun Vietnamin sodan sekä yhteiskuntaa horjuttavan huumekulttuurin yhdistelmä johti mielenosoituksiin, joihin sisältyi mellakointia, ryöstelyä ja toisinajattelijoiden valtaamia suurten yliopistojen hallintotoimistoja.
Tämän kaaoksen keskellä meitä siunattiin neuvoilla, jotka saimme presidentti Harold B. Leeltä (1899–1973), silloiselta kahdentoista apostolin koorumin presidentiltä. Hänen neuvonsa olivat sekä perheitä että yksilöitä varten. Me arvostimme hänen neuvojaan silloin ja vaalimme niitä nyt.
Sen lisäksi, että presidentti Lee neuvoi Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäseniä seuraamaan profeettaa, hän antoi kolme muutakin varjeluksen periaatetta:
-
Rakentakaa Siionia sydämessänne ja kodissanne.
-
Olkaa valona kukkulalla ja esimerkkinä yhteisössänne.
-
Keskittäkää katseenne ja tavoitteenne temppelissä opetettaviin toimituksiin ja periaatteisiin.
Presidentti Lee lupasi, että me voisimme elää missä päin maailmaa tahansa ja olla silti varjeltuja, jos noudattaisimme näitä periaatteita. Näkemykseni mukaan nämä periaatteet ovat yhtä ajankohtaisia nyt kuin ne olivat yli 50 vuotta sitten, ja ne soveltuvat teihin tänä aikana.
Rakentakaa Siionia
Ensiksi, kun pyritte rakentamaan Siionia sydämessänne ja kodissanne, pyydän teitä ymmärtämään, että onnen perusta on iankaikkinen perheinstituutio.
Me olemme kaikki jäseniä perheessä. Me olemme Jumalan lapsia ja kuulumme Hänen perheeseensä. Me kuulumme myös perheeseen, johon synnyimme. Niin ollen iankaikkiseen perheinstituutioon sitoutuminen on tärkeimpiä tavoitteita. Neuvon teitä etsimään vanhurskasta puolisoa, jota ihailette ja josta tulee paras ystävänne. Avioliitto tässä elämässä on pyhä osa tätä iankaikkista suunnitelmaa.
Maailmassa yleisesti ottaen monet päättävät olla menemättä naimisiin tai lykkäävät avioliittoa. Perhe on iankaikkinen instituutio, jonka Jumala asetti1 ennen maailman perustamista.
Vakuutan teille, että ilo, rakkaus ja täyttymys, joita koetaan rakastavassa, vanhurskaassa perheessä, tuottavat suurinta mahdollista onnea, mitä voimme saavuttaa, etenkin jos teemme ”kodistamme uskon pyhäkön”2. Se on myös menestyvän yhteiskunnan perusta.
Avioliiton tavoitteleminen ja sen pitäminen sydämenne vanhurskaana toiveena tulisi olla pyrkimyksenne. Vanhurskaus tuo kuitenkin oman palkintonsa eikä ole riippuvainen siitä, onko elämässämme avioliitto ja lapsia. Emme ehkä ole naimisissa, meitä ei ole siunattu lapsilla tai emme tällä hetkellä ole päässeet osallisiksi muista toivotuista siunauksista. Mutta Herra on luvannut, että vanhurskaat, jotka ovat uskollisia, ”voivat – – asua Jumalan luona milloinkaan päättymättömän onnen tilassa” (Moosia 2:41).3
Presidentti Lorenzo Snow (1814–1901) on opettanut: ”Yksikään myöhempien aikojen pyhä, joka kuolee elettyään uskollisen elämän, ei menetä mitään sen vuoksi, ettei hän ole [solminut avioliittoa], kun hänelle ei ole tarjoutunut [siihen] tilaisuutta.”4
Olkaa valona
Toiseksi, olkaa valona kukkulalla ja esimerkkinä yhteisössänne. Kun jatkatte opiskelujanne ja sitten aloitatte eri ammateissanne ja vastuullisissa tehtävissänne, te voitte olla vaikuttavana voimana hyvän edistämisessä. Yksi merkittävä haaste on noudattaa hengellistä käskyä elää maailmassa mutta ei maailmasta (ks. Joh. 15:19).5
Presidentti Joseph Fielding Smith (1876–1972) opetti apostolina ollessaan, että vaikka me olemme maailmassa, ”me emme ole maailmasta siinä mielessä, että meidän pitäisi mennä mukaan – – pahoihin tapoihin, – – muoteihin, – – mielettömyyksiin, vääriin oppeihin ja teorioihin”.6
Lisäksi myönteinen panoksenne paikassa, jossa asutte, on osa haastettanne, jos haluatte olla esimerkki, olla valona kukkulalla, viedä evankeliumia eteenpäin ja elää niiden totuuksien mukaan, jotka olette vastaanottaneet myöhempien aikojen pyhinä.
Keskittykää temppeliin
Kolmanneksi, keskittäkää katseenne ja tavoitteenne temppelissä opetettaviin toimituksiin ja periaatteisiin. Huolimatta vanhurskauden puutteesta nykypäivän maailmassa me elämme pyhitettyä, pyhää aikaa. Herra on valmistanut profeettaamme, presidentti Russell M. Nelsonia monia vuosia temppeliin liittyvien tehtävien kautta johtamaan kirkkoa aikana, jolloin temppeleitä on todellakin ennenkuulumattomassa määrin maan päällä.7
Presidentti Nelson aloitti palvelunsa profeettanamme puhumalla meille Suolajärven temppelistä. Hän pyysi meitä aloittamaan pitäen mielessä päämäärän ja teki selväksi, että temppelin toimitusten ja liittopolun tulisi olla ensisijainen tavoitteemme.8 Hän on neuvonut meitä kokoamaan hajallaan olevaa Israelia ”verhon kummallakin puolella”.9
Minun haasteeni teille on oppia, mikä on välttämätöntä, kun maailma on levottomuuden vallassa, jotta teitä voidaan varjella ja siunata ja jotta voitte saada onnea, rauhaa ja menestystä, joita toivotte. Vältättehän kiertoteitä ja kompastuskiviä, jotka vähentävät tuota varjelusta.
Suuri teitä koskeva odotuksemme on, että te rakastatte, palvelette ja rukoilette Vapahtajaa ja että siunaatte maailmaa enemmän kuin mikään toinen sukupolvi. Olkaa päättäväisiä, jatkakaa eteenpäin liittopolulla ja olkaa edelleen vanhurskaita.