2021
Heka ki he Vaka Fakahaofi Moʻuí: Maʻu ʻa e Malu ʻi he Siasí
Sepitema 2021


Fakaʻilekitulōnika Pē

Heka ki he Vaka Fakahaofi Moʻuí: Maʻu ʻa e Malu ʻi he Siasí

ʻOua muʻa naʻa tau hangē ko kinautolu ne ʻi he vaka Taitēnikí ne ʻikai ke nau fie heka ki ha vaka fakahaofi moʻuí ko ʻenau fakakaukau he ʻikai lava ke ngoto ʻa e Taitēnikí .

ʻĪmisi
tā fakatātā ʻo ha tangata ʻokú ne fakaʻaongaʻi ʻa e folofolá ko ha vaka

ʻI he fuofua folau ʻa e vaka Taitēnikí ʻi he taʻu 1912, naʻe pehē ʻe he kakaí ko ha vaka ʻeni he ʻikai lava ʻo ngoto. ʻO ʻikai tatau mo ha vaka kimuʻa aí, ne foʻu fakakongokonga ʻa e vaká ni ki he ʻuhinga kapau ʻe ʻi ai ha mama ʻi ha konga ʻe taha, ko e konga pē ko iá ʻe fonu vaí kae kei tētē pē ʻa e vaká. Ka neongo iá, ʻi he taimi ne tuiʻi ai ʻe he Taitēnikí ha konga ʻaisi ʻi he fakatokelau ʻo e Tahi ʻAtalanitikí, naʻe avangi ʻe he konga ʻaisí ha ngaahi konga lahi ʻo e vaká pea kamata ke ngoto.

Naʻe talaki ʻe he kapitení ki he taha kotoa ke heka ki he ngaahi vaka fakahaofi moʻuí, ka naʻe tui ha kau pāsese tokolahi naʻe ʻikai ko ha fuʻu fakatuʻutāmaki lahi ʻeni. Naʻa nau fakakaukau naʻe fuʻu tōtuʻa ʻa e tokanga ʻa e kapitení pea ʻe vave pē haʻane fanongonongo kuo fakaleleiʻi ʻa e palopalemá pea ʻe lava ke nau foki ki honau ngaahi lokí. Naʻe ʻikai ke nau fakatokangaʻi ha ʻuhinga ke liʻaki ha vaka naʻe fakaʻofoʻofa hono ngaahi māmá pea lolotonga tā foki ai mo e ʻōkesitulaá. Pea ne kamata leva ke fakatuʻutāmaki ʻene fakatafa ʻa e vaka “he ʻikai lava ʻo ngotó” ki he tafaʻaki ʻe tahá ʻi heʻene kamata ke ngoto hifó, pea naʻe fie heka leva ʻa e taha kotoa ki ha vaka fakahaofi moʻuí.

Ka ʻi he taimi ko iá, naʻe fuʻu tōmui.1

ʻI he taʻu 2019 naʻe fanongonongo ʻe ha kakai ʻe niʻihi, “He ʻikai lava ʻe ha meʻa ʻo taʻofi ʻa e ʻekonōmika ʻo e māmaní. ʻOku ʻi ha tuʻunga maʻulalo ʻa e tuʻunga ʻo e taʻemaʻu ngāué ʻi he funga ʻo e māmaní ʻi ha toe taimi ange.” Pea hoko mai ha vailasi ʻoku fuʻu siʻisiʻi fau ke tau lava ʻo mamata ki ai, pea liliu ai e meʻa kotoa. ʻIkai ngata pē ʻi he fokoutua ai ha kakai ʻe laui miliona pea lahi mo e maté, ka naʻe tokolahi mo e niʻihi ne mole ʻenau ngāué. Naʻe ilifia e taha kotoa. Hangē ko e vaka Taitēnikí, naʻe fakatafa ʻa e māmaní, ka naʻe hao mo malu ʻi he vaka fakahaofi moʻuí ʻa e kāingalotu ʻo e Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní.

Pea hoko ha meʻa fakaʻohovale. Naʻe tokolahi ha kakai naʻa nau sio mai ki he vaka fakahaofi moʻui hotau Siasí. Naʻe mamataʻi ʻa e konifelenisi lahi ʻo ʻEpeleli mo ʻOkatopa 2020 ʻe ha kakai tokolahi ange ʻi ha toe taimi kimuʻa—ne tānaki atu ki ai mo ha kakai ne laui miliona. Lolotonga ʻa e mahaki fakaʻauhá, naʻe kamata ke fakatokangaʻi ʻe he kakai tokolahi naʻa nau fie maʻu ʻa e tokoni mei he vaka fakahaofi moʻuí: tui ki he ʻOtuá, fakamāloʻia ʻi he tui fakalotú, mo e tui kia Sīsū Kalaisí.

Tui ki he ʻOtuá

ʻOku fakahaaʻi ʻi ha fakatotolo fakaemāmani lahi ne toki fakahoko ʻoku tokolahi ange ʻa e kakai kei talavou ʻi he taimí ni ʻoku nau fakahaaʻi ʻoku ʻikai ke nau tui ʻOtuá ʻi ha toe taimi. ʻOku fakakaukau ʻa e niʻihi fakafoʻituitui ko ʻení ʻoku ʻikai ha faikehekehe ʻo e ʻi ai ha tui ki he ʻOtuá ʻi he hoko ko ha tokotaha lelei, ʻi he tuʻunga fakamōlale mo fakaʻulungāngá.2 Ko e tukupaá ʻeni: Kuo ʻomai ʻe he ʻOtuá ʻa e tauʻatāina ke tui kiate Ia pe ʻikai, ka ʻoku ʻikai tonu ke pehē ʻoku ʻikai ke ʻi ai hano faikehekehe. ʻOku kaunga ʻetau tui ki he ʻOtuá ki he anga ʻetau vakai kiate kitautolú mo ʻetau vakai mo e fakafeangai ki he niʻihi kehé.

ʻOku hā mei he ngaahi fakatotoló, ʻi he ngaahi taimi faingataʻá mo e fakatuʻutāmakí, ʻoku lelei ange ʻa e fekuki ʻa e niʻihi ʻoku tuí ʻi he kau taʻe tuí.3 ʻOku fiefia ange ʻa e kau tuí pea loto-fiemālie ange ke tokoni ki he kautaha tokoní.4 Lolotonga ʻa e mahaki fakaʻauhá, naʻe faingataʻaʻia ʻa e kakaí ke maʻu ʻa e nonga mo e ʻuhingamālie ʻi ha taimi ʻo e nofo mavahe mo e moveuveu lahí. Naʻe ongoʻi ʻe he kau tuí ʻa e ʻamanaki lelei mo e hanganaki atu ki muʻa ka naʻe ʻikai pehē ʻa e niʻihi kehé.5

ʻOku hoko ʻa Peleti G. Saafi ko ha palōfesa lao ʻi he ʻUnivēsiti Pilikihami ʻIongí. ʻI hono ʻiloʻi ʻe he niʻihi hono kaungāngāue ʻi he ngaahi ʻunivēsiti kehé ko ha tokotaha tui mateaki iá, ʻoku nau faʻa fehuʻi ange ʻo pehē, “Ka ʻe fēfē leva kapau ʻokú ke hala pea ʻoku ʻikai ha ʻOtua?”

ʻOkú ne tali ʻo pehē: “ʻOku ou loto-fiemālie pē ke hala ʻi he founga ko ʻení ʻo kapau ʻoku ʻuhinga ke tui mo feohi mo e niʻihi kehé ʻo hangē pē ko e fānau kinautolu ʻa e ʻOtuá, naʻe faʻu ʻi Hono ʻīmisí pea malava ke hoko ʻi ha ʻaho ko ha taha hangē ko e ʻOtua haohaoa mo ʻofa haohaoá. Te u fiefia ange ke fai ʻa e fehalaaki ʻi he tui ʻoku ʻi ai hono ʻuhinga mo e ʻofa ʻi ha māmani ʻoku ʻikai ʻuhingamālie mo taʻetokanga kae ʻikai ko hono fehangahangaí. Pea makehe mei aí, ʻoku ʻikai ke u fakakaukau ʻoku mau hala.”6

Mahuʻingaʻia ʻi he Tui Fakalotú

ʻĪmisi
fakataha mai ha kakai lalahi kei talavou ke fakahoko ha ʻekitivitī.

ʻOku tokolahi ha kakai ʻoku nau tui ʻOtua kae ʻikai ki ha tui fakalotu kuo fokotuʻutuʻu maau. ʻOku nau pehē, “ʻOku ou fakalaumālie, kae ʻikai fakalotu.” Ko e angamahení ko hono ʻuhingá ʻoku nau ʻiloʻi ʻoku ʻi ai e ʻOtua, ka ʻoku ʻikai ke nau loto ke ʻekea meiate kinautolu ha meʻa, ʻoange ha faʻahinga fekau, pe fie maʻu ke nau fai ha faʻahinga liliu.

Kuo akoʻi ʻe ʻEletā Sefilī R. Hōlani ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá, ko e fakalaumālié—ko ha aʻusia fakafoʻituitui ia—mahalo ko e meʻa pē ia te tau fie maʻu kapau naʻa tau nofo toko taha ʻi ha funga moʻunga, ka ʻoku tau nofo fakafāmili, fakakolo, fakasōsaieti. Ko e ʻuhinga ia ʻoku tau fie maʻu ai ʻa e tui fakalotú—ko e ʻahiʻahi fakakulupu ʻo e ngaahi meʻa fakalaumālié.7

ʻOku faingofua ke nofo toko taha ʻi ha funga moʻunga ʻo pehē, “ʻOku ou ʻofa ki he taha kotoa.” ʻAhiʻahi angé ke ke maʻu e ongo tatau ʻi hoʻo tuai ki he ngāué koeʻuhí ʻoku fakaʻuli māmālie ʻa e fakaʻuli ʻo e meʻalele ʻi muʻa ʻiate koé. ʻOkú ke loto ke hooni mo kaila ki he fakaʻulí. ʻI he mōmeniti ko iá, ʻokú ke fie maʻu ʻa e angamaheni mo e tuʻunga moʻui ʻa e tui fakalotú ke tokoniʻi koe ke ke maʻu ʻa e ngaahi fakakaukau lelei taha hangē ko e ʻofá ki he tuʻunga lolotonga ʻoku hokó neongo ʻa e fakatafiʻofa ha taha. Ko e meʻa ia ʻoku tokoni mai ʻa e tui fakalotú ke tau faí.

ʻOku ʻikai tui ha niʻihi ki he fokotuʻu siasí, ka ʻoku nau tuʻutuʻuni ke fokotuʻutuʻu ha ngaahi ako, kolo, falekoloa, malaʻe vakapuna mo e falemahaki. ʻOku nau vakai ki he ngaahi lelei ʻo e ʻalu ki ha falemahaki kuo fokotuʻutuʻu lelei, ʻa ia ʻoku ʻi ai ʻa e ngaahi lao pe fiemaʻu pau. ʻOku tau mātā ʻa e ngaahi lelei tatau ʻi hotau Siasi kuo fokotuʻú.

ʻOku tāpuakiʻi kitautolu mo kinautolu ʻoku tau ʻofa aí ʻi he ngaahi tafaʻaki kehekehe ʻetau moʻuí ʻi heʻetau hoko ko e konga ʻo e tui fakalotu ko ʻení. Koeʻuhí ʻoku fokotuʻutuʻu maau ʻa e Siasí, te tau lava ʻo tokoni lahi ange ki he niʻihi kehé mo fakahoko fakataha lelei ange ia ʻi haʻatau feinga ke fakahoko fakafoʻituitui ia. Kuo pehē ʻe ʻEletā Kēliti W. Kongo ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá, ʻi he kamataʻanga ʻo e mahaki fakaʻauha fakaemāmani lahi ʻo e 2020, kuo kau atu ʻa e Siasí ʻi ha ngāue tokoni ʻofa fakaetangata ʻe 1,000 tupu ʻi ha ngaahi fonua ʻe 150 tupu. Naʻa tau ʻoatu ʻa e meʻatokoni mo ha ngaahi fiemaʻu kehe ke tokoni ki ha toko laui miliona ʻoku faingataʻaʻia. He ʻikai lava ʻe ha taha ʻo kitautolu ʻo fai toko taha ia, ka naʻa tau fakahoko fakataha ia koeʻuhí ʻoku ʻi ai haʻatau tui fakalotu ne fokotuʻu.8

Tui kia Sīsū Kalaisi

ʻOku ʻi ai ha kakai ʻe niʻihi ʻoku nau tui ki he ʻOtuá pea kau ki ha ngaahi tui fakalotu kuo fokotuʻu, ka ʻoku ʻikai ke nau tui kia Sīsū Kalaisi. Naʻe lipooti ʻe ʻEletā Niila L. ʻEnitaseni ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá ʻi he konifelenisi lahi ʻo ʻOkatopa 2020 ʻo e Siasí, ʻi he ngaahi taʻu ka hoko maí, ʻe tokolahi ange ʻa kinautolu te nau tafoki mei he tui faka-Kalisitiané ʻi he niʻihi ʻoku kau ki aí.9

ʻOku angamaheni ʻa hono fakatokangaʻi ʻo e ngaahi fakamatala ʻi he mītia fakasōsialé ʻo tukuhifo ʻo Kalaisi mo e kau Kalisitiané. Te tau fakasītuʻaʻi ʻa e Fakamoʻuí koeʻuhí ʻoku ʻikai kei manakoa ke muimui kiate Ia? Te tau fakafisingaʻi nai ke poupouʻi ʻa e ngaahi fakakaukau ʻo e tui faka-Kalisitiané koeʻuhí te tau tuʻu laveangofua ai? ʻOku ʻikai ke u tui ki ai.

ʻOku fakamatala ʻi ha fakatotolo ʻe taha ʻo pehē lolotonga e fakautuutu ʻa e mahaki fakaʻauha fakaemāmani lahi COVID-19 lolotonga ʻa e faʻahi taʻu māfana ʻo e taʻu 2020, naʻe tupulaki e ngaahi ngāue fakalotu ne fai ʻe he ngaahi fāmili taʻe-Siasí ʻo fakahoa ia ki he peseti ʻe 62 ʻo e ngaahi fāmili Siasí naʻa nau fakatupulaki ʻenau ngāué.10 ʻOku ʻiloʻi ʻe he ngaahi fāmili ko ʻení ʻoku ʻikai liliu ʻe he ngaahi fakakaukau ʻa e kakaí ʻa e moʻoní. Ko Sīsū Kalaisi ʻa e Fakamoʻui ʻo e māmaní. Ko e ʻEikivaka Ia ʻo e vaka fakahaofi moʻuí. Naʻá Ne pehē, “ʻOku monūʻia ʻa kimoutolu, ʻo ka manukia, mo fakatangaʻi, mo lohiekina ʻa kimoutolu ʻi he meʻa kovi kotoa pē koeʻuhí ko au” (Mātiu 5:11).

Tokoniʻi ʻa e Niʻihi Kehé ke ʻIloʻi ʻa e Vaka Fakahaofi Moʻuí

ʻI he kamata ke heka ha kau pāsese ki he ngaahi vaka fakahaofi moʻui ʻi he Taitēnikí, naʻe pehē ʻe he niʻihi kehé naʻa nau vale. Ko hono moʻoní, ne mavahe atu ʻa e ngaahi fuofua vaka fakahaofi moʻuí naʻe vaeua pē kakai naʻe heka aí. Ka ʻi he fakatafa ʻa e vaka Taitēnikí , naʻe fakatokangaʻi ʻe he kakaí ʻa e mahuʻinga ʻo e vaka fakahaofi moʻuí. ʻI he kamata ke fakatafa ʻa e māmaní, ʻoku kamata fakakaukau lahi ange ha niʻihi fekauʻaki mo e ʻOtuá, fakatokangaʻi ʻa e mahuʻinga ʻo e ngaahi tui fakalotu kuo fokotuʻú, pea fakatupulaki ʻenau tui kia Sīsū Kalaisí.

ʻOku ʻikai ko e taimi ʻeni ke foki ai ki he vaka Taitēnikí. Ko e taimi ʻeni ke nofo maʻu ai ʻi he vaka fakahaofi moʻuí—ʻa e Siasi ʻo Sīsū Kalaisí—pea mafao atu ʻo tokoniʻi e niʻihi kehé ke ʻiloʻi ʻa e meʻa ʻoku ʻikai ke nau maʻú.

Ngaahi Maʻuʻanga Fakamatalá

  1. Vakai, Susan Wels, Titanic: Legacy of the World’s Greatest Ocean Liner (1997).

  2. Vakai, Christine Tamir and others, “The Global God Divide,” Pew Research Center, July 20, 2020, pewresearch.org.

  3. Vakai, Jacqueline Ruth Mickley and others, “God and the Search for Meaning among Hospice Caregivers,” Hospice Journal, volume 13, no. 4 (1998), 1–17.

  4. Vakai, Pew Research Center, “Religion’s Relationship to Happiness, Civic Engagement and Health Around the World,” Jan. 31, 2019, pewforum.org; Arthur C. Brooks, “Religious Faith and Charitable Giving,” Policy Review, 1 Oct. 1, 2003, hoover.org.

  5. Vakai, Mei-Chung Chang and others, “The Effect of Religion on Psychological Resilience in Healthcare Workers during the Coronavirus Disease 2019 Pandemic,” Frontiers in Psychology, vol. 12 (Mar. 2021), frontiersin.org.

  6. Vakai, Brett G. Scharffs, “Audacious Faith: Appreciating the Unique Power and Singular Appeal of LDS Doctrine” (Brigham Young University forum address, Oct. 18, 2016), 12, note 19, speeches.byu.edu.

  7. Vakai, Jeffrey R. Holland, “Religion: Bound by Loving Ties” (Brigham Young University devotional, Aug. 16, 2016), 2, speeches.byu.edu.

  8. Vakai, Gerrit W. Gong, “Valiant in the Testimony of Jesus” (fakataha lotu fakaemāmani lahi maʻá e kakai lalahi kei talavoú, Jan. 10, 2021), devotionals.ChurchofJesusChrist.org.

  9. Vakai, Neil L. Andersen, “ʻOku Mau Lea ʻia Kalaisi,” Ensign pe Liahona, Nōvema 2020, 88.

  10. Fakamatala meia W. Justin Dyer, fakamatala ki he Kau Palesitenisī Lahi ʻo e Kau Talavoú mo e Finemuí, Sānuali 2021.

Paaki