2021
Ko Hono Maʻu Hoʻo Fakahā Pē ʻAʻau
Nōvema 2021


Ko Hono Maʻu Hoʻo Fakahā Pē ʻAʻaú

Lolotonga e mahaki fakaʻauha COVID-19, naʻe fakakaukau ha kalake fakauooti ʻe taha ke ne vahevahe fakauike ha ngaahi fakakaukau fakalaumālie mo e kāingalotu hono uōtí he naʻe ʻikai ke nau lava ʻo lotu fakataha. Ko ha tohi ʻeni ʻe taha naʻá ne vahevahe fekauʻaki mo ʻene ngaahi aʻusia ʻi he fakahā fakatāutahá ʻi heʻene hoko ko ha tokotaha lahi kei talavoú.

ʻĪmisi
kūnima ʻi he lotu

Siʻi ngaahi kaungāmeʻa ʻi he uōtí,

Ne aʻu mai e makasini Liahona “foʻou” ʻa e Siasí ʻi he uike kuo ʻosí. ʻI he kamata ke u lau iá, naʻá ku fakatokangaʻi naʻe toe talanoa ʻa Palesiteni Russell M. Nelson, fekauʻaki mo e fiemaʻu ko ia ke ʻi ai ha fakahā fakatāutahá.1

Naʻá ne fakamanatu mai ʻa e ngaahi meʻa ne u aʻusia ʻi ha fakahā fakatāutaha ʻi heʻeku moʻuí. ʻI he lolotonga ʻeku ʻi he ʻUnivēsiti Brigham Young, naʻá ku ʻofa ʻi ha finemui ko Kefi (kuo liliu ʻa e hingoá). Naʻá ma fiefia fakataha maʻu pē. Naʻá ne fuʻu poto mo fakaʻofoʻofa. Naʻá ne saiʻia ʻiate au, ka naʻá ku ʻofa ʻiate ia.

Hili ha taʻu ʻe ua, ne ʻamanaki ke ne ʻosi mei he akó pea mavahe. Naʻá ku lotua ʻo kole ki he ʻEikí pe ʻoku totonu ke u kole kia Kefi ke ma mali. Ko e tali naʻá ku maʻú ko ha ʻio mālohi, pea naʻá ku fuʻu fiefia lahi. ʻI heʻeku kole ange ki aí, naʻá ne talamai ʻe fie maʻu ke ne lotua ia. Naʻá ku ʻiloʻi te ne fie maʻu foki haʻane fakamoʻoni pē ʻaʻana. Ka naʻe fakaʻohovale moʻoni kiate au ʻa e taimi naʻá ne fakahā mai ai kuó ne lotua mo ʻaukai pea ko e tali naʻe ʻoange ʻe he ʻEikí kiate iá ko e ʻikai.

Naʻá ku loto mamahi, ʻita, mo mā. Naʻá ku fuʻu ʻita lahi ki he ʻOtuá. Ko e hā kuó Ne fai ai ʻeni kiate aú? Naʻá ku lue ʻi he ngaahi hala fakapoʻuli ne ʻufiʻufi ʻe he sinoú ʻi ha taimi lōloa, ʻo talanoa mo e Tamai Hēvaní. Naʻá Ne folofola mai leva: “Naʻe tonu pē hoʻo kole ki ai, pea naʻe tonu pē mo ʻene tali ʻikaí.”

Naʻá ku ongoʻi ʻohovale. Kapau naʻe ʻio kiate au, tā ʻoku totonu ke ʻio kiate ia! Pe ko e anga pē ia ʻeku fakakaukaú.

Ne u ako ha lēsoni mahuʻinga ʻaupito: ʻE lava ke maʻu ʻe ha ongomeʻa kehekehe ʻe toko ua ha tali kehekehe ʻe ua ki he fehuʻi tatau pē. Ko e meʻa ʻoku tonu ki ha toko tahá ʻoku ʻikai ke tonu maʻu pē ia ki ha tokotaha kehe.

Naʻe toki mahino kimui ange kiate au ʻa e meʻa ko ʻeni naʻe hokó pea mo e konga hono ʻuhingá. Hili ʻeku ʻosi mei he akó pea foki ki hoku kolo tupuʻangá ko Hiusitoni, Tekisisi, USA, ne u maʻu ha telefoni meia Kefi. Naʻá ne fakakaukau ke maʻu hono mataʻitohi MA—ʻi Hiusitoni. Naʻe aʻu ʻo ne nofo totongi ʻi ha fale ʻi he feituʻu tatau naʻá ku nofo aí.

Ko hono faikehekehé he naʻá ku teiti mo Māsilī he taimi ko iá. Naʻá ku ʻofa ʻiate ia peá u ʻiloʻi naʻá ku fie mali mo ia. Ka naʻá ku ʻofa foki ʻia Kefi. Naʻe mei faingataʻa mo fakatupu puputuʻu kiate au ke u fili ke u kole kia Māsilī ke ma mali kapau naʻe teʻeki ai ke u fakahoko e ngaahi ongo ko iá mo Kefi ʻi he ngaahi taʻu kimuʻá. Naʻe tokoni ʻeku aʻusia he pō sinou ʻi ʻIutaá ke ʻoua naʻá ku veiveiua pe fakafehuʻia ʻeku filí. Pea ʻikai fuoloa mei ai, naʻá ku fakamaʻu mo Māsilī peá ma mali leva.

Naʻe maʻu ʻe he tokotaha kotoa pē ʻa ʻenau fakahā pē ʻanautolu. Naʻe fakatāutaha mo fakafoʻituitui. Naʻe ʻomi kiate au ʻa e tali naʻe totonu maʻakú, pea naʻe ʻomai ʻa e tali totonu ʻa Kefi kiate iá.

ʻOku ʻi ai ʻetau totonu takitaha ki he fakahaá. ʻE lava foki ke ueʻi fakalaumālie mo ha niʻihi kehe, hangē ko hotau malí, mātuʻá, pe kau taki ko ia ʻo e Siasí ʻoku tau fakamalumalu aí, ka ko hotau fatongiá ke fakapapauʻi ʻiate kitautolu pē ʻa e fakahā kotoa pē.

ʻI he ngaahi taʻu kuohilí, naʻá ku ngāue fakataha ai mo ha taha ʻi ha ngāue. Naʻá ku ako mataʻitohi, ʻosi mali mo ha fānau iiki ʻe toko tolu. ʻI he ʻosi ʻa e semesitaá, naʻá ku talaange ki he tokotahá ni ʻoku ou fakakaukau ʻoku fie maʻu ke u mavahe mei he akó. Hili ha ngaahi ʻaho siʻi mei ai naʻá ne talamai naʻá ne lotua ia peá ne ongoʻi naʻe fie maʻu ke u nofo pē ʻi he akó. Naʻe aʻu ʻo ne loto ke tokoniʻi fakapaʻanga au. Ko ha fokotuʻu angaʻofa ia, ka ʻi heʻeku lotua pē ia ʻe aú, naʻá ku ongoʻi ko e meʻa ʻe lelei taha kiate au mo hoku fāmilí ke u foki ʻo ngāue taimi kakato.

Naʻe ʻita lahi ʻa e tokotahá ni kiate au koeʻuhí naʻe ʻikai ke u tali ʻa e “fakahā” naʻá ne maʻu maʻakú. Ko e meʻa naʻá ne ʻomí ko ha fokotuʻu pē, pea ʻi heʻeku vakaiʻi kotoa e ngaahi meʻa ke u fili mei aí, naʻá ku ʻiloʻi naʻe ʻikai ko e meʻa ia naʻe fie maʻu ʻe hoku fāmilí pe ko e meʻa ne finangalo ki ai e ʻEikí ke u fakahokó. Naʻe ʻafioʻi ʻe he Tamai Hēvaní ʻa e meʻa ʻe hokó. Hili ha taimi nounou mei ai, naʻe puke ʻa Māsilī pea fie maʻu ke tafa ia. Naʻa mau mei ʻauha (fakapaʻanga) kapau naʻá ku kei ako ʻo ʻikai ʻi ai ha totongi maluʻi ʻo e moʻui leleí.

Ko e fakahaá ko ha meʻa mātuʻaki fakatāutaha. Ko ha meʻa fakaʻofoʻofa ia. Te tau lava kotoa ʻo maʻu ia. ʻOku fie maʻu ke haʻu ia mei he ʻEikí, pea ʻoku fie maʻu ke tau fakapapauʻi ko e meʻa ia ʻokú Ne finangalo maʻatautolú. ʻE faitāpuekina lahi kitautolu ʻi heʻetau muimui ʻi Heʻene ngaahi fakahā fakatāutaha kiate kitautolú. ʻOku ou ʻilo kuó u aʻusia ia.

ʻAmanaki pē te ke maʻu ha uike lelei.

—Mark

Maʻuʻanga Fakamatalá

  1. Vakai, Russell M. Nelson, “Tupulaki ʻi he Tefitoʻi Moʻoni ʻo e Fakahaá,” Liahona, Sānuali 2021, 7–9.

Paaki