Julkaistaan vain sähköisenä: nuorille aikuisille
Entä jos kaikkien tekojeni motiivina olisi rakkaus Jumalaa kohtaan?
Asetin yksinkertaisen tavoitteen: ”Tee joka päivä yksi asia rakastaaksesi Jumalaa, rakastaaksesi muita ja rakastaaksesi itseäsi.”
Joskus hyvänä ihmisenä oleminen tuntuu työläältä.
Minulla oli tapana ajatella, että Kristuksen kaltaisena olemiseen liittyi pitkä luettelo asioita, joita minun piti tehdä ja olla. Kun yritin asettaa tavoitteita, lannistuin ajatellessani, miten kaukana olin siitä, missä minun pitäisi olla. Minusta tuntui, että epäonnistuin niin monella tavalla, etten tiennyt, mistä aloittaa – kuten silloin, kun huone on niin sotkuinen, ettei tiedä, mitä siivota ensimmäisenä.
Aikana, jolloin tunsin itseni erityisen riittämättömäksi, mieleeni nousi jatkuvasti eräs raamatunkohta:
”Jeesus vastasi: ’Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.’” (Matt. 22:37–39.)
Tajusin, että olin keskittynyt enemmän evankeliumin ”tekemiseen” kuin Vapahtajan kaltaiseksi tulemiseen. Jotenkin niin monien häiriötekijöiden vuoksi rakkaus katosi matkan varrella. Mutta eikö rakkauden pitänyt olla pääasia? Palvelutyönsä aikana Jeesus Kristus opetti ihmisille korkeamman ja pyhemmän lain, jonka mukaan tulee rakastaa Jumalaa koko sydämestä ja rakastaa muita niin kuin itseä. Aina kun tunsin oloni lannistuneeksi, muistin Jeesuksen sanat ja ajattelin: ”Kunhan teen valintoja rakkaudesta Jumalaa ja muita kohtaan, olen oikealla tiellä.”
Yksinkertainen tavoite
Päätin asettaa yksinkertaisen tavoitteen: ”Tee joka päivä yksi asia rakastaaksesi Jumalaa, muita ja itseäsi.”
Kirjoitin sen uuden päiväkirjan ensimmäiselle sivulle. En ole koskaan ollut hyvä päiväkirjan kirjoittaja, mutta ajattelin, että olisi tärkeää kirjata ylös, mitä teen.
Ensimmäinen päivä oli paastosunnuntai. Ennen kuin menin vuoteeseen, kirjoitin muistiin, mitä olin tehnyt tavoitteeni saavuttamiseksi.
Kirjoitin, että osoitin rakkautta Jumalaa kohtaan menemällä kirkkoon ja jäämällä sinne kummankin tunnin ajaksi, vaikka en olisi halunnut. Lausuin todistukseni sakramenttikokouksessa. Ja kun luin pyhiä kirjoituksia, kirjoitin ajatukseni muistiin, jotta opiskelu olisi mielekkäämpää ja keskittyneempää.
Kirjoitin, että rakastin muita liittymällä perhepuheluun vanhempieni kanssa, vaikka olinkin väsynyt. Paastosin ystävän puolesta, jolla tiesin olevan vaikeaa, ja lähetin hänelle rohkaisevan viestin. Vietin aikaa veljeni kanssa.
Rakastin itseäni ottamalla nokoset ja antamalla itseni rentoutua. Ja menin nukkumaan tavallista aikaisemmin, jotta olisin levänneempi töissä seuraavana päivänä.
Kaikki nämä olivat pieniä asioita, mutta kun katsoin, mitä olin kirjoittanut, tunsin rauhaa. Päiväni oli ollut täynnä rakkautta, ja sitä taivaallinen Isä haluaa minulle.
Muistin koko viikon tavoitteeni ja kirjoitin, miten osoitin rakkautta. Kävin temppelissä. Kuuntelin, kun ihmiset purkivat minulle ongelmiaan. Puhuin muille ystävällisesti. Tein asioita, jotka tekivät minut iloiseksi. Pidin parempaa huolta itsestäni. Järjestin enemmän aikaa ihmisille elämässäni. Käytin aikaa pohdiskeluun ja kokeakseni yhteyttä Jumalaan.
Muutuin Jumalan rakkauden voimasta
Jo muutaman päivän kuluttua muutoksen vaikutus hämmästytti minua. Kun tavoitteenani oli osoittaa Kristuksen kaltaista rakkautta, asiat, jotka yleensä tuntuivat työläiltä, muuttuivat rakkauden ilmauksiksi Jumalaa, muita ja itseäni kohtaan. Aloin etsiä uusia mahdollisuuksia ilmaista rakkautta, olipa kyse sitten siskolleni hakemastani vesilasillisesta, vuoteen sijaamisesta tai kiitollisuuden rukouksen lausumisesta.
Minusta tuntui, että näin maailman uusin silmin, ja kun etsin tapoja rakastaa, minä myös huomasin rakkautta, jota oli ympärilläni joka päivä. Lisäsin päiväkirjamerkintöihini uuden osion: ”Kuinka olen nähnyt Jumalan rakkautta tänään.” Kirjoitin muistiin huomaavaiset asiat, joita ihmiset tekivät minulle, ja ystävälliset sanat, joita he lausuivat. Kirjoitin muistiin mukavia asioita, joita näin ihmisten tekevän muille. Kirjoitin muistiin pieniä, lempeitä armotekoja Jumalalta, joita huomasin joka päivä. Kirjoitin muistiin kaikki tavat, joilla tunsin kohottuvani, sekä kaikki asiat, jotka antoivat minulle toivoa.
Sisar Susan H. Porter, Alkeisyhdistyksen ylijohtaja, on opettanut: ”Kun tiedätte ja ymmärrätte, kuinka täydellisesti teitä rakastetaan Jumalan lapsena, se muuttaa kaiken. Se muuttaa sen, mitä ajattelette itsestänne, kun teette virheitä. Se muuttaa sen, miltä teistä tuntuu, kun tapahtuu vaikeita asioita. Se muuttaa näkemyksenne Jumalan käskyistä. Se muuttaa näkemyksenne muista ihmisistä ja kyvystänne vaikuttaa asioihin.”1
Kun jatkoin tavoitteeni toteuttamista, huomasin, kuinka totta tämä oli. Tunsin koko sydämeni muuttuvan ja ymmärsin Jumalan rakkauden voiman paremmin kuin koskaan.
Kuukauden kuluttua kirjoitin päiväkirjaani näin:
”Olen toiveikas enkä stressaantunut. Olen tietoinen heikkouksistani, mutta minusta tuntuu, että niin kauan kuin kallistan sydämeni Jumalan puoleen, asiat ovat kunnossa, vaikka en koskaan pystyisikään korjaamaan heikkoja ja rikkinäisiä osia itsestäni. Sydämeni on se, mikä merkitsee eniten, ja sydän, joka rakastaa Jumalaa ja muita ja yrittää palvella ja kohottaa muita, on hyvä sydän.”
Parempi sydän
Voisinpa sanoa, että olen kirjoittanut päiväkirjaani joka ikinen päivä. Totuus on se, että päiväkirjaani kirjoittaminen unohtuu jopa kuukausiksi kerrallaan. Mutta aina kun aloitan uudelleen, voin huomata sen vaikutuksen. Avaan silmäni jälleen kerran näkemään Vapahtajan rakkauden kaikkialla ympärilläni – ja kaikki tavat, joilla voin lisätä sitä.
Olen oppinut ymmärtämään paremmin, että ”rakkaus ei koskaan katoa” (Moroni 7:46), koska kun minusta tuntui, että minä olin epäonnistumassa, Jeesuksen Kristuksen rakkaus nosti minut takaisin ylös. Kun tunnen Vapahtajan rakkautta, haluan heijastaa sitä takaisin maailmaan, ja tiedän, että kun pyrin tekemään niin, Hän siunaa minua paremmalla, vahvemmalla sydämellä – sydämellä, joka pystyy rakastamaan niin kuin Hän.