”Miksi Jumala ei muuttanut elämääni?”, Liahona, tammikuu 2024.
Nuorille aikuisille
Miksi Jumala ei muuttanut elämääni?
Kun avioliittoni muuttui painajaiseksi, opin tahdonvapauden voimasta.
Kun olin 23-vuotias, minut sinetöitiin temppelissä unelmieni mieheen. En voi muistaa onnellisempaa päivää koko elämäni aikana.
Mutta kaikki, mitä olin aina odottanut elämältäni, alkoi hajota huimaavalla nopeudella. Aviomieheni kävi ajan mittaan väkivaltaiseksi minua kohtaan fyysisesti ja emotionaalisesti.
Tunsin hämmennystä ja tuskaa. En ymmärtänyt, miksi uskollisuuteni ei näyttänyt vaikuttavan avioliittooni. Olin palvellut kokoaikaisessa lähetystyössä, pidin liittoni, noudatin käskyjä ja jopa palvelin temppelityöntekijänä. Mutta vaikka kuinka kovasti yritin päästä lähemmäksi Jeesusta Kristusta, avioliitostani tuli yhä vaikeampaa.
Jälkeenpäin ajatellen ymmärsin, että vaikka olin rukoillen miettinyt, pitäisikö minun mennä naimisiin aviomieheni kanssa ja uskoin siihen, että pystyisimme pääsemään ongelmien yli, olin jättänyt huomiotta merkit mahdollisista ongelmista, jotka avioliitossamme sitten myöhemmin ilmenivät.
Vastausten löytämistä
Koettuani viisi vuotta yksinäisyyttä ja väkivaltaa suhteeni taivaalliseen Isään ja Jeesukseen Kristukseen kärsi. Elämäni odotukset suistuivat raiteiltaan ja jäivät toteutumatta.
Tunsin olevani rikkinäinen.
Kun kävi selväksi, ettei aviomieheni halunnut muuttua, aloin pyytää Jumalaa vapauttamaan minut tilanteestani tai näyttämään minulle oikean tien, jota kulkea. Mutta kun tarvitsemiani vastauksia ei tullut, aloin pitää taivaallista Isää tuskani aiheuttajana.
Kävin edelleen kirkossa ja pidin liittoni, mutta sydämeni oli täynnä kaunaa, koska en saanut ohjausta.
Sitten eräänä päivänä tajusin, että minulla oli vastaus tilanteeseeni – minun oli käytettävä tahdonvapauttani toimiakseni ja muuttaakseni olosuhteitani. Ja tiesin, mikä päätös olisi minulle paras lopullisessa tavoitteessani palata taivaallisen Isän luo.
Päätin viimein ottaa askeleen eteenpäin: puhuin mieheni kanssa, ja ihmeellisellä tavalla päätimme suhteemme sopusoinnussa.
Valta valita
Tämä vaikea kokemus auttoi minua oppimaan Jumalalta saamamme tahdonvapauden voimasta ja äärimmäisestä tärkeydestä.
Presidentti Dallin H. Oaks, ensimmäinen neuvonantaja ensimmäisessä presidenttikunnassa, on opettanut: ”Taaksepäin katsoessamme huomaamme, kuinka suuri vaikutus joillakin tekemillämme valinnoilla on ollut elämäämme. Teemme parempia valintoja ja päätöksiä, jos katsomme vaihtoehtoja ja mietimme, mihin ne johtavat. Niin tehdessämme me noudatamme presidentti Russell M. Nelsonin neuvoa aloittaa pitäen mielessämme päämäärän. Meille päämäärä on aina kulkea liittopolkua läpi temppelin kohti iankaikkista elämää, joka on suurin kaikista Jumalan lahjoista.”1
Ymmärsin, ettei taivaallinen Isä puutu kenenkään tahdonvapauteen – Hän antoi minun tehdä oman päätökseni solmia avioliitto aviomieheni kanssa. Hän ei myöskään pakottanut aviomiestäni muuttumaan, vaikka minä pidin kiinni liitoistani, koska iankaikkinen avioliitto vaatii kummaltakin henkilöltä hengellisiä ja ajallisia ponnisteluja heidän seuratessaan Jeesusta Kristusta.
Kun meillä on vaikeuksia, me voimme käyttää tahdonvapauttamme muuttaaksemme näkökulmiamme, asenteitamme ja jopa itseämme. Se on tahdonvapauden jumalallinen lahja. Taivaallinen Isä haluaa meidän etsivän Häntä ja Henkeä ja sitten luottavan siihen, että me teemme parhaat päätökset elämäämme varten.
Kääntyminen Vapahtajan puoleen
Ensin odotin paranevani ja siirtyväni nopeasti eteenpäin väkivaltaisesta avioliitostani, mutta prosessi on ollut hidas ja vaikea. Terapian, profeettojen sanomien kuuntelemisen, pyhien kirjoitusten lukemisen, rukoilemisen sekä ystävien ja perheen rakkauden ja tuen avulla tunnen toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Kun käytän tahdonvapauttani parantuakseni, odotan innolla elämää, johon liittyy anteeksiantoa ja kauniita suhteita muihin, mukaan lukien Vapahtajaan.
Lisääntyneen ymmärrykseni myötä siitä, kuinka käyttää tahdonvapautta elämässäni, katkeruuteni Jumalaa kohtaan muuttui ymmärrykseksi ja suhteeni Häneen pystyi parantumaan.
Juuri tästä evankeliumissa on kyse – siitä, että teemme omat valintamme tulla Kristuksen luokse, toimimme profeettojen neuvojen mukaan, jotka kannustavat meitä käyttämään tahdonvapauttamme luottamalla Herraan, ja rakennamme kauniin, uskontäyteisen elämän.
Kuten sisar Camille N. Johnson, Apuyhdistyksen ylijohtaja, on opettanut: ”Tahdonvapauden ylevä periaate sallii meidän tietenkin kirjoittaa oman kertomuksemme. – – Mutta Jeesus Kristus on valmis käyttämään meitä jumalallisina välineinä – – kirjoittaakseen mestariteoksen – –, jos [meillä] on uskoa antaa Hänen tehdä sen, jos [annamme] Hänen kirjoittaa [kertomuksemme].”2
Avioliittoni päättäminen oli yksi tuskallisimmista kokemuksista, mitä olen koskaan kohdannut. Mutta olen oppinut, että kohdatessamme elämässä odottamattomia koettelemuksia me voimme tavoitella hengellistä johdatusta ja tehdä päätöksiä, jotka vievät meitä eteenpäin liittopolulla. Seuraamalla taivaallista Isää ja Jeesusta Kristusta meillä voi aina olla toivoa tulevista hyvistä asioista ja Heidän lupaamistaan rauhan ja ilon siunauksista.
Kirjoittaja asuu Chilessä.