Valmiina menemään temppeliin
”Kuinka minä voin saada suosituksen?” Ajan kysyi.
”Katsokaa, että teette kaiken kelvollisina” (Mormon 9:29).
Ajan hymyili leveästi kuullessaan ovelta koputuksen. Madda (äiti) oli kutsunut perheen palvelutyöveljen auttamaan erityisessä koti-illassa.
Ajan avasi oven. ”Wah gwaan, veli Williams!” (”Mitä kuuluu?”)
”Everyting is irie!” veli Williams sanoi. (”Kaikki hyvin!”) Hän antoi Ajanille pussillisen mangoja omasta puustaan.
Veli Williams istuutui sohvalle. Madda pyysi Ajanin pikkusiskoa Danaa pitämään rukouksen.
Kun Dana lopetti, veli Williams sanoi: ”Tänä vuonna Ajan täyttää 12 vuotta. Tietääkö joku teistä, miksi tämä on erityinen vuosi hänelle?”
Ajanin pikkuveli Tejaun keikkui innoissaan. ”Koska hän voi saada pappeuden ja jakaa sakramentin!”
”Aivan oikein!” veli Williams sanoi. ”Mutta on toinenkin syy.”
Hän avasi lompakkonsa ja otti esiin pienen paperinpalan. ”Tämä on temppelisuositus.”
Hän ojensi sen Ajanille.
”Hieno!” Ajan silitti sormillaan kortissa olevaa kultaista temppeliä. ”Mitä sinä teet sillä?”
”Näytän sen henkilölle, joka on vastaanottotiskillä temppelissä. Se osoittaa heille, että olen kelvollinen menemään sisälle.”
”Minäkin haluan nähdä!” Dana nappasi suosituksen Ajanilta ja tutki sitä tarkasti.
”Miltä sinusta tuntuisi saada oma suositus?” veli Williams kysyi.
”Se tuntuisi mahtavalta!” Ajan kohotti katseen kortista. ”Mutta en tiedä, voinko mennä temppeliin. Lentolippu sinne maksaa paljon.”
”Minäkään en voi mennä temppeliin kovin usein”, veli Williams sanoi. ”Mutta suositukseni muistuttaa minua siitä, että minun tulee olla aina valmis menemään sisälle.”
Ajan mietti hetken. ”Minäkin haluan olla valmis”, hän sanoi. ”Kuinka minä voin saada suosituksen?”
”Sinä tapaat piispan”, veli Williams sanoi. ”Hän esittää sinulle joitakin kysymyksiä nähdäkseen, oletko valmis.”
”Se on siis kuin koe?” Ajan kysyi vähän hermostuneena.
”Se on pikemminkin keskustelu”, veli Williams sanoi. ”Piispa on ystäväsi, ja hän haluaa auttaa sinua olemaan valmis.”
Ajan nyökkäsi. Hän piti piispasta.
”Haluaisitko nähdä ne kysymykset?” Veli Williams ojensi Ajanille paperinpalan, jossa oli kysymyksiä. Dana ja Tejaunkin painautuivat hänen lähelleen nähdäkseen.
”Numero yksi”, Ajan luki. ”Uskotko Jumalaan, iankaikkiseen Isään, Hänen Poikaansa Jeesukseen Kristukseen ja Pyhään Henkeen, ja onko sinulla todistus Heistä?”
Hänen ilmeensä kirkastui. Se oli helppoa. ”Kyllä!”
Hän luki muutkin kysymykset yksi toisensa jälkeen. Madda ja veli Williams selittivät, mitä muutama asia tarkoitti.
Sitten Ajan luki seuraavan kysymyksen: ”Ymmärrätkö viisauden sanan ja noudatatko sitä?” Hän rypisti otsaansa. ”Kerran D’andre antoi minulle rommiboolia, kun olin hänen luonaan”, hän sanoi. ”Mutta en enää koskaan halua juoda sitä. Tarkoittaako se sitä, etten minä voi saada temppelisuositusta?”
”Viisauden sanan pitäminen tarkoittaa sitä, ettei juo alkoholia, ja rommiboolissa on alkoholia”, veli Williams sanoi. ”Mutta voit aina tehdä parannuksen ja olla kelvollinen menemään temppeliin.”
”Jeesuksen takia!” Tejaun sanoi.
”Juuri niin!” veli Williams sanoi. ”Sitten temppelisuosituksesi voi muistuttaa sinua siitä, että pidät viisauden sanan edelleen. Ja olet aina valmis menemään temppeliin.”
Ajan hymyili leveästi. Hänestä tuntui paljon paremmalta.
”Ehkä voin piankin päästä temppeliin”, Ajan sanoi. ”Ja kun pääsen sinne, olen valmis!”