”Päivällisvieras”, Ystävä, syyskuu 2023, sivut 12–13.
Päivällisvieras
Johne oli innostunut oppimaan jälleen yhdestä apostolista.
Tämä kertomus tapahtui Guamissa.
Johne katseli, kun hänen sijaisäitinsä kattoi pöytää. Äiti teippasi ylimääräiselle tuolille vanhin Dieter F. Uchtdorfin valokuvan sekä piirroksen lentokoneesta.
”Syömään!” äiti huusi.
Johnen sijaissisko Lydia hyppäsi ylös sohvalta. ”Minulla on nälkä!”
”Niin minullakin”, Johne sanoi.
Äiti työnsi Johnen pyörätuolin pöydän ääreen ja istuutui hänen viereensä. Isä ja Lydiakin istuutuivat pöydän ääreen. Johne piti siitä, kun he olivat kaikki kotona päivällisellä.
Isä piti ruokarukouksen, ja äiti tarjoili kanaa ja riisiä. ”Tänä iltana opimme yhdestä apostolista”, äiti sanoi. Hän osoitti tuoliin kiinnitettyä valokuvaa. ”Tietääkö kukaan, kuka hän on?”
”Hän on vanhin Uchtdorf”, Johne sanoi.
Isä nyökkäsi. ”Valitsin hänet tämän illan vieraaksi.”
”Saanko minä valita huomenna?” Lydia kysyi.
”Totta kai”, äiti sanoi.
Johne oli innostunut oppimaan vanhin Uchtdorfista. Yleiskonferenssi olisi kahden viikon kuluttua, ja Johnen sijaisperheellä oli hieno konferenssiin valmistautumisen perinne. Joka ilta he valitsivat yhden apostolin, josta he oppivat. Äiti teippasi apostolin kuvan tuoliin. Sitten hän kertoi perheelle hänestä ja kertomuksia hänen lapsuudestaan.
”Mitä te tiedätte vanhin Uchtdorfista?” isä kysyi.
”Minä tiedän!” Lydia sanoi. ”Hän ohjasi lentokoneita!” Hän osoitti tuoliin kiinnitettyä lentokonekuvaa.
”Aivan niin”, äiti sanoi. ”Ennen kuin hänet kutsuttiin apostoliksi, hän oli lentäjä Saksassa.”
Johne teki kädellään lentävän liikkeen ja matki lentokoneen ääntä. ”Fiuuu!”
”Vanhin Uchtdorf liittyi kirkkoon, kun hän oli lapsi”, isä sanoi. ”Aivan kuten sinä, Johne.”
Johne katsoi valokuvaa. Oli vaikea kuvitella vanhin Uchtdorfia hänen kaltaisenaan lapsena!
”Ja hänellä oli sunnuntaisin kirkossa erityinen tehtävä”, äiti kertoi. ”Urkuharmoniin piti pumpata ilmaa, jotta se toimisi. Laulujen aikana hän oli pumppaamassa ilmaa urkuharmoniin, jotta sillä voitiin säestää kirkon lauluja.”
”Se oli varmasti kovaa työtä”, isä sanoi. ”Mutta hän rakasti musiikkia. Hänen lempilaulunsa oli ’Auringonsäteeksi Jeesus loi minut’.”
Lydia virnisti. ”Se on minunkin lempilauluni!”
”Vanhin Uchtdorf on monella tavoin meidän kaltaisemme”, äiti sanoi. ”Ja jo parin viikon kuluttua saamme kuunnella, kun hän puhuu koko kirkolle. Hän esittää sanoman, jonka Jeesus Kristus haluaa meidän kaikkien kuulevan!”
Päivällisen jälkeen äiti otti valokuvan tuolista. Hän teippasi sen seinälle muiden apostolien valokuvien viereen. He jättivät valokuvat esille yleiskonferenssiin asti, jotta puhujat olisi helpompi tunnistaa.
Johne auttoi isää tiskaamisessa. Isä pesi astiat, ja Johne kuivasi ne. Astioita kuivatessaan hän hymyili seinällä oleville valokuville.
Johnesta oli mukavaa oppia lisää apostoleista! Hän malttoi tuskin odottaa, että kuulisi heidän puhuvan konferenssissa.
Kuvitus Brooke Smart