”Kynän opetus”, Ystävä, syyskuu 2023, sivu 32.
Ystävien kesken
Kynän opetus
Haastattelijana Lori Fuller Sosa.
Kerran kävin tapaamassa Alkeisyhdistyksen lapsia Jamaikalla. Pyysin heitä piirtämään kuvan sellaisesta, mitä he voisivat tehdä sillä viikolla osoittaakseen taivaalliselle Isälle, että he rakastavat Häntä. Kaksi tyttöä istui vierekkäin.
Nuoremmalla tytöllä oli vain pikkuruinen lyijykynä, jossa ei ollut pyyhekumia. Hänen oli vaikea piirtää kuvaa. Vanhempi tyttö huomasi, että nuorempi tyttö tarvitsi apua. Hän ojensi tytölle oman kynänsä. Nuorempi tyttö hymyili, otti kynän ja alkoi piirtää.
Katselin, kuinka vanhempi tyttö odotti kärsivällisesti, kun nuorempi tyttö sai piirroksensa valmiiksi. Sitten nuorempi tyttö ojensi kynän takaisin. He käyttivät kynää vuorotellen sanomatta sanaakaan. Vanhempi tyttö oli halukas auttamaan, ja nuorempi tyttö oli hyvin kiitollinen ja otti vastaan sitä apua. He tiesivät voivansa luottaa toisiinsa.
Kun kaikki saivat piirroksensa valmiiksi, kerroin vanhemmalle tytölle, että näin hänen lainaavan kynäänsä. Kysyin: ”Miksi teit niin?”
Tyttö vastasi: ”Minä vain näin, että hän tarvitsi apua.”
Sitten kysyin nuoremmalta tytöltä: ”Miltä sinusta tuntui, kun hän auttoi sinua?”
Hän vastasi: ”Olin tosi kiitollinen!” Se oli oikein suloista.
Joskus saatamme miettiä, miten voimme pitää liittomme. Saatamme ajatella, että se on jotakin isoa, monimutkaista. Mutta se ei ole! Katselin, kun lapsi opetti minulle, kuinka pitää liitot auttamalla muita apua tarvitsevia.
Todistan, että kun teet niitä yksinkertaisia asioita, joilla autat ja palvelet muita, sinä pidät liittosi. Ja kun me pidämme liittomme, me voimme tuntea elämässämme Jumalan voimaa.
Kuvitus Marina Pessarrodona