”Monia tapoja kertoa ’Minä rakastan sinua’”, Ystävä, syyskuu 2023, sivut 36–37.
Monia tapoja kertoa ”Minä rakastan sinua”
Kuinka Trina voisi auttaa veljeään?
Tämä kertomus tapahtui Yhdysvalloissa.
”Aloitetaan meidän perheneuvosto rukouksella”, Trinan isä sanoi.
Trina polvistui veljiensä ja siskojensa viereen, ja hänen veljensä Taylor piti rukouksen. Sitten he kaikki kävivät jälleen istumaan.
”Äiti ja minä haluamme puhua Adamista”, isä sanoi. Trinan veli Adam oli lähetyssaarnaaja. Hän lähti kolme kuukautta sitten, ja Trina kaipasi häntä kovasti.
”Hän tulee kotiin lähetystyöstä tällä viikolla”, äiti sanoi.
Trina henkäisi. Onko hän kunnossa? hän mietti.
”Mitä? Miten niin?” Taylor kysyi.
”Hänellä on ollut vaikeuksia ahdistuneisuuden ja masennuksen kanssa”, äiti kertoi. ”Se tarkoittaa, että hänellä on paljon huolta ja surua, joka ei mene pois. Hän saa täällä apua lääkäreiltä, aivan kuten hän saisi, jos hänen jalkansa olisi murtunut tai hän olisi sairastunut.”
Trina ei tiennyt, mitä sanoa. Hänellä oli ystäviä, joiden sisko tai veli oli tullut lähetystyöstä etuajassa saamaan apua lääkäriltä. Olisiko Adam kunnossa?
”Haluamme tehdä kaikkemme auttaaksemme Adamia. Voisitteko rukoilla, jotta tiedätte, kuinka voitte palvella veljeänne?” isä kysyi.
Trina ja hänen sisaruksensa nyökkäsivät.
”Voitte kysyä meiltä mitä tahansa ja milloin tahansa kertoa meille, miltä teistä tuntuu. Me todella rakastamme teitä”, äiti sanoi. Trina ryntäsi halaamaan häntä, ja koko muu perhe liittyi ryhmähalaukseen.
Muutaman seuraavan päivän aikana Trina ajatteli Adamia. Hän rukoili, mitä hän voisi tehdä Adamin hyväksi. Hän ajatteli tilanteita, jolloin hän oli ollut huolissaan tai surullinen, ja sitä, kuinka paljon hänen perheensä oli auttanut häntä. Mutta ahdistuneisuus ja masennus tuntuivat aika suurilta asioilta.
”Mitä minä voin tehdä auttaakseni Adamia?” Trina kysyi äidiltä.
”Emme voi muuttaa sitä, miltä Adamista tuntuu”, äiti sanoi. ”Mutta voimme tukea häntä ja osoittaa, että välitämme hänestä.”
”Me voimme rakastaa häntä!” Trina sanoi.
Äiti hymyili ja halasi häntä. ”Se on parasta, mitä voimme tehdä.”
Trina tiesi, että oli monia tapoja kertoa ”Minä rakastan sinua”, vaikka ei sanoisikaan sitä ääneen. Kun hänen perheensä teki hänelle jotakin mukavaa tai halasi häntä, hän tiesi, että häntä rakastettiin. Trina voisi tehdä samoin Adamille!
Trina päätti, että hän voisi heti alkaa osoittaa rakkautta Adamia kohtaan. Hän kirjoitti katuliidulla pihatielle viestin Adamille. Hän piilotti ystävällisiä viestejä ympäri taloa. Hän valmisti sisarustensa kanssa kyltin. Siinä luki: ”Tervetuloa kotiin, vanhin Dawson! Me rakastamme sinua!”
Seuraavana päivänä Trinan perhe meni lentoasemalle. Trina piteli sisarustensa kanssa kylttiä, jonka he olivat tehneet. Kun Adam käveli portista sisään, Trina ja hänen perheensä juoksivat halaamaan häntä.
”Rakastan sinua, Adam!” Trina sanoi.
Kun he pääsivät kotiin, Trina otti Adamia kädestä ja ohjasi hänet pihatielle katsomaan, mitä hän oli kirjoittanut.
”Olemme hyvin ylpeitä sinusta, vanhin Dawson”, Adam luki. Hän katsoi vanhempiaan ja sisaruksiaan. ”Kiitos teille kaikille.” Hän puristi Trinaa kädestä.
Adam lähti viemään matkalaukkunsa huoneeseensa. Kun hän tuli takaisin, hän hymyili. ”Tietääkö kukaan, kuka on tehnyt kaikenlaista mukavaa kotonamme? Löysin juuri salaisen viestin tyynyltäni.” Hän iski silmää Trinalle.
Trina virnisti. Hän malttoi tuskin odottaa, että keksisi lisää tapoja kertoa ”Minä rakastan sinua”!