Sinun neliminuuttisesi
Sovituksen ihme voi korjata suorituksemme epätäydellisyyden.
Äskeiset talviolympialaiset kiehtoivat koko maailmaa, kun urheilijoita 89 maasta osallistui 98 eri kilpailuun. Huomattakoon, että kymmenen näistä urheilijoista oli Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäseniä ja kolme heistä sai mitalin, kuten Church News -lehdessä äskettäin tuotiin esiin: Christopher Fogt, Noelle Pikus-Pace ja Torah Bright.1 Onnittelemme kaikkia kisoihin osallistuneita urheilijoita. Hieno suoritus!
Puhun näistä kisoista tänä aamupäivänä kohdistaen ajatukseni nuoriin miehiin, nuoriin naisiin ja nuoriin naimattomiin aikuisiin – teihin, jotka elätte elämänne suuntaamisen kannalta tärkeitä vuosia. Tunnen, että minun on tärkeää puhua teille juuri nyt.
Jotta tuntisitte samoin, kerron teille ensin urheilijasta nimeltä Noelle Pikus-Pace, yhdestä niistä myöhempien aikojen pyhistä. Noellen lajissa, mahakelkkailussa, urheilijat ottavat vauhtia ja syöksyvät sitten pää menosuuntaa kohti pieneen kelkkaan. Kasvot kymmenkunta senttimetriä jään yläpuolella he laskevat kiemuraista jäärataa yli 145 km/h.
Huomatkaa, että vuosien valmistautuminen on joko menestys tai pettymys riippuen siitä, mitä tapahtuu neljässä vaativassa minuutin kestävässä laskussa.
Noellen edellinen, vuoden 2006 olympiaunelma mureni kauheassa onnettomuudessa, jossa hänen jalkansa murtui. Vuoden 2010 olympialaisissa hän ei vieläkään saavuttanut haavettaan vaan jäi vain vähän yli kymmenesosasekunnin päähän palkintokorokkeelta.2
Voitteko kuvitella hänen tuntemaansa jännitystä, kun hän odotti ensimmäisen laskunsa alkua vuoden 2014 olympialaisissa? Vuosien valmistautuminen huipentuisi pieneen hetkeen. Yhteensä neljään minuuttiin. Hän oli käyttänyt vuosia valmistautuakseen noihin neljään minuuttiin, ja hän muistelisi niitä koko loppuelämänsä.
Noellen viimeiset laskut olivat lähes virheettömiä! Emme koskaan unohda hänen loikkaansa katsomoon halaamaan perhettään hänen ylitettyään maaliviivan. Hän huudahti: ”Me teimme sen!” Vuosien valmistautuminen oli ollut vaivan arvoista. Näimme hänen kaulassaan Nuorten Naisten riipuksen, kun hopeamitali asetettiin sen viereen.3
Tuntuu ehkä epäoikeudenmukaiselta, että Noellen koko olympiaunelma riippui siitä, mitä hän teki vain neljän lyhyen minuutin aikana. Mutta hän tiesi sen, ja siksi hän valmistautui niin uutterasti. Hän tiesi noiden neljän minuutin merkityksen ja tärkeyden sekä sen, miten ne vaikuttaisivat hänen loppuelämäänsä.
Muistamme myös Christopher Fogtin, joka kuului pronssimitalin voittaneeseen neljän miehen ratakelkkailujoukkueeseen. Vaikka hän olisi voinut luovuttaa vuoden 2010 olympialaisissa sattuneen pahan onnettomuuden jälkeen, hän päätti jatkaa. Upean, kaikki vaivat palkitsevan suorituksen jälkeen hän voitti palkinnon, jota hän niin uutterasti tavoitteli.4
Ajattelepa, kuinka sinun polkusi iankaikkiseen elämään on samanlainen kuin näiden urheilijoiden neliminuuttinen suoritus. Sinä olet iankaikkinen olento. Ennen kuin synnyit, olit olemassa henkenä. Rakastavan taivaan Isän luona harjoittelit ja valmistauduit tulemaan maan päälle lyhyeksi hetkeksi ja – niin – suoriutumaan. Tämä elämä on sinun neliminuuttisesi. Kun olet täällä, teoistasi riippuu, voitatko iankaikkisen elämän palkinnon. Profeetta Amulek selitti: ”Tämä elämä on – – aika valmistautua kohtaamaan Jumala; niin, katso, tämän elämän päivä on – – päivä tehdä [työsi].”5
Tavallaan sinun neliminuuttisesi on jo alkanut. Kello käy. Tähän sopivat apostoli Paavalin sanat juoksukilpailusta ja palkinnon saamisesta.6
Jotkin toimet – kuten luistelijoiden ja lumilautailijoiden hypyt ja liikesarjat ja rattikelkan pitäminen radalla kaarteessa tai lasketteleminen pujotteluradan porteista – ovat välttämättömiä olympiaurheilijan lyhyessä suorituksessa. Samoin meidän elämässämme jotkin asiat ovat aivan välttämättömiä. Ne ovat hengellisen suorituksemme tarkastuspisteitä, joiden kautta kuljemme maan päällä. Näitä hengellisiä merkkipaaluja ovat Jumalalta saadut evankeliumin toimitukset: kaste, Pyhän Hengen lahjan saaminen, asettamiset pappeudessa, temppelitoimitukset ja sakramentin nauttiminen joka viikko.
”Sen tähden [näissä] toimituksissa ilmenee jumalisuuden voima.”7
Ja niin kuin kurinalainen harjoittelu valmistaa urheilijat huippusuoritukseen omassa lajissaan, käskyjen pitäminen tekee sinut kelvolliseksi saamaan näitä pelastavia toimituksia.
Oivallatko tämän asian tärkeyden?
Nuoret ystäväni, missä ”neliminuuttisen suorituksenne” vaiheessa olettekin, kehotan teitä pohtimaan: ”Mitä minun on tehtävä seuraavaksi varmistaakseni mitalini?” Ehkä Henki on tämän konferenssin aikana kuiskannut sinulle, mitä se voisi olla: valmistautua vakavammin johonkin tulevaan toimitukseen tai saamaan sellainen toimitus, joka sinun olisi pitänyt saada kauan sitten. Mitä se sitten onkin, tee se nyt. Älä odota. Sinun neliminuuttisesi kuluu nopeasti, ja sinulla on iankaikkisuus aikaa ajatella, mitä teit tässä elämässä.8
Itsekuri on tarpeen. Päivittäisen rukouksen, pyhien kirjoitusten tutkimisen ja kirkossa käymisen täytyy olla harjoittelusi perusta. Käskyjen pitäminen jatkuvasti, tekemiesi liittojen pitäminen ja kirjasessa Nuorten voimaksi olevien Herran antamien tasovaatimusten noudattaminen ovat tarpeen.
Ehkä olet huomannut elämässäsi jotakin, mikä uhkaa hidastaa tai pysäyttää hengellisen edistymisesi. Jos niin on, noudata tätä pyhien kirjoitusten neuvoa: ”Pankaamme pois kaikki mikä painaa ja synti, joka niin helposti kietoutuu meihin. Juoskaamme sinnikkäästi loppuun se kilpailu, joka on edessämme.”9
Vielä ei ole liian myöhäistä tehdä parannus. Mutta pian voi olla, koska kukaan ei todella tiedä, milloin neliminuuttisesi päättyy.
Saatat ajatella itseksesi: ”Pilasin sen jo. Neliminuuttiseni on jo katastrofi. Voin yhtä hyvin luovuttaa.” Jos ajattelet näin, pyyhi ajatus mielestäsi lopullisesti. Sovituksen ihme voi korjata suorituksemme epätäydellisyyden. Vanhin Jeffrey R. Holland on opettanut:
”Niille teistä, – – jotka yhä kenties odottelette, – – minä todistan Jumalan rakkauden uudistavasta voimasta ja Hänen armonsa ihmeestä. – –
Koskaan ei ole liian myöhäistä niin kauan kuin viinitarhan Mestari sanoo, että aikaa on. – – Älkää viivytelkö.”10
Muista, ettet ole yksin. Vapahtaja on luvannut, ettei Hän jätä sinua oman onnesi nojaan.11 Sinulla on myös perhe, ystäviä ja johtajia, jotka kannustavat sinua eteenpäin.
Vaikka olen puhunut suureksi osaksi kirkon nuorille, esitän seuraavat ajatukset vanhemmille ja isovanhemmille:
Äskettäin vanhin David A. Bednar kertoi yksinkertaisesta tavasta arvioida perheen edistymistä liiton polulla välttämättömien toimitusten avulla. Tarvitaan vain paperiarkki, jossa on kaksi saraketta: ”nimi” ja ”suunnitelma seuraavasta tai tarpeellisesta toimituksesta”. Tein näin äskettäin ja merkitsin luetteloon perheeni jokaisen jäsenen. Heidän joukossaan huomasin vauvaikäisen pojanpojan, joka pitäisi pian siunata, 6-vuotiaan pojanpojan, jonka valmistaminen kasteelle on olennaista, ja melkein 18-vuotiaan pojan, jonka on pian valmistauduttava pappeutta ja temppeliendaumenttia varten. Jokainen luettelossa ollut tarvitsi pyhän toimituksen. Tämä yksinkertainen toimenpide auttoi Lesaa ja minua täyttämään tehtäväämme auttaa jokaista perheemme jäsentä eteenpäin liiton polulla ja tehdä suunnitelma heitä jokaista varten. Ehkä tämä ajatus sopii teillekin ja johtaa keskusteluihin perheessä, perheillan oppiaiheisiin, valmistautumiseen ja jopa kutsumiseen välttämättömiin toimituksiin perheessänne.12
Olen itsekin laskettelija ja lumilautailija, ja minuun teki syvän vaikutuksen kirkkoon kuuluvan australialaisen urheilijan, lumilautailija Torah Brightin ”neliminuuttinen”, hopeamitalin arvoinen suoritus lumikourukilpailussa. Hän häikäisi koko maailman päättäessään lähes virheettömän laskun backside rodeo 720 -hyppyyn. Silti vielä vaikuttavampaa ja yllättävämpää maailman silmissä oli se tapa, jolla hän osoitti Kristuksen kaltaista rakkautta kilpakumppaneilleen. Hän huomasi, että yhdysvaltalainen lumilautailija Kelly Clark, joka oli epäonnistunut viimeisen kierroksen ensimmäisessä laskussaan, hermoili toista laskuaan. ”Hän halasi minua”, muisteli Clark. ”Hän vain piti minua lähellään, kunnes olin todella tarpeeksi rauhallinen ja hengitykseni oli tasaantunut. Oli hienoa saada halaus ystävältä.” Kelly Clark oli myöhemmin yhdessä Torah’n kanssa palkintokorokkeella ja saavutti pronssimitalin.
Torah’n epätavallinen ystävällisyyden osoitus vastustajaa kohtaan olisi voinut vaarantaa hänen oman hopeamitalinsa. Kun häneltä kysyttiin siitä, hän sanoi yksinkertaisesti: ”Olen kilpailija – haluan tehdä parhaani. Mutta haluan myös kilpakumppaneitteni tekevän parhaansa.”13
Tätä ajatellen onko olemassa joku, joka tarvitsee rohkaisuasi? Perheenjäsen? Ystävä? Luokkatoveri tai koorumisi jäsen? Kuinka voit auttaa heitä heidän neliminuuttisissaan?
Hyvät ystävät, olette riemastuttavalla matkalla. Eräässä mielessä laskette alas lumikourua tai kelkkarataa, ja voi olla haastavaa suoriutua radan jokaisesta kohdasta tai hallita jokainen mutka. Mutta muistakaa, että olette valmistautuneet tähän tuhansia vuosia. Tämä on teidän hetkenne suoriutua. Tämä on teidän neliminuuttisenne! Sen aika on nyt!
Luotan vääjäämättömästi kykyihinne. Maailman Vapahtaja on vierellänne. Jos pyydätte Hänen apuaan ja seuraatte Hänen ohjeitaan, kuinka voisitte epäonnistua?
Päätän todistamalla siitä siunauksesta, että meillä on elävä profeetta, presidentti Thomas S. Monson, ja todistan Jeesuksesta Kristuksesta ja Hänen tehtävästään Vapahtajanamme ja Lunastajanamme. Jeesuksen Kristuksen pyhässä nimessä. Aamen.