Hyvä perustus tulevaisuutta varten
Antakaamme tulevina vuosina Suolajärven temppeliin tehtävien parannusten koskettaa ja innoittaa meitä.
Suolajärven temppelin historiaa
Matkatkaamme ajassa taaksepäin helteiseen päivään 24. heinäkuuta 1847 kellon ollessa noin kaksi iltapäivällä. Kuljettuaan 111 päivää kestäneen raskaan matkan mukanaan 148 kirkon jäsentä, jotka muodostivat ensimmäisen länteen matkanneen ryhmän, Brigham Young – siihen aikaan kahdentoista apostolin koorumin presidentti – saapui sairaana ja vuoristokuumeen heikentämänä Suolajärven laaksoon.
Kaksi päivää myöhemmin, ollen edelleen toipilaana, Brigham Young johti muutamia kahdentoista apostolin koorumin jäseniä ja muita tutkimusretkelle. William Clayton kirjoitti: ”Reilun kilometrin päässä leiristä saavuimme kauniille tasanteelle, joka vietti mukavasti länteen.”1
Tutkiessaan paikkaa ryhmän kanssa Brigham Young yhtäkkiä pysähtyi ja iski keppinsä maahan huudahtaen: ”Tähän tulee Jumalamme temppeli.” Yksi hänen tovereistaan oli vanhin Wilford Woodruff, joka kertoi tämän lausahduksen ”lävistäneen [hänet] kuin salama”, ja hän työnsi maahan oksan osoittamaan kohtaa, jossa presidentti Youngin keppi oli ollut. Temppeliä varten valittiin 16 hehtaaria maata ja päätettiin, että kaupunki rakennettaisiin ”täydellisen nelikulmaiseksi pohjois-eteläsuunnassa ja itä-länsisuunnassa”, ja temppeli olisi sen keskikohta.2
Yleiskonferenssissa huhtikuussa 1851 kirkon jäsenet antoivat äänestyksessä yksimielisen tukensa ehdotukselle rakentaa temppeli ”Herran nimelle”3. Kaksi vuotta myöhemmin, 14. helmikuuta 1853, Heber C. Kimball pyhitti tontin julkisessa tilaisuudessa, johon osallistui useita tuhansia pyhiä, ja maa murrettiin Suolajärven temppelin perustusta varten. Pari kuukautta myöhemmin, 6. huhtikuuta, temppelin jykevät kulmakivet laskettiin ja pyhitettiin yksityiskohtaisin seremonioin. Seremonioihin sisältyi lippuparaati ja soittokuntia sekä kulkue, jonka kirkon johtajat johtivat vanhalta tabernaakkelilta temppelitontille, missä pidettiin puheita ja rukouksia kunkin neljän kulmakiven luona.4
Maanmurtotilaisuudessa presidentti Young muisteli, että kun he olivat tutkineet laakson pohjaa ja hän oli ensimmäisen kerran astunut sille paikalle, niin hän oli nähnyt näyn, ja hän sanoi: ”Tiesin [silloin] yhtä hyvin kuin tiedän nyt, että tämä on paikka, johon temppeli rakennetaan – se näkyi edessäni.”5
Kymmenen vuotta myöhemmin Brigham Young esitti seuraavan profeetallisen näkemyksen yleiskonferenssissa lokakuussa 1863: ”Haluan nähdä, että temppeli rakennetaan siten, että se kestää läpi tuhatvuotisen valtakunnan. Tämä ei ole ainoa temppeli, jonka me rakennamme. Niitä rakennetaan ja vihitään Herralle satoja. Tämä temppeli tullaan tuntemaan ensimmäisenä temppelinä, jonka myöhempien aikojen pyhät rakentavat vuorille. – – Haluan, että temppeli – – seisoo vuorilla ylväänä muistomerkkinä Jumalan pyhien uskosta, sinnikkyydestä ja ahkeruudesta.”6
Tarkastellessani tätä lyhyttä katsausta historiaan minua hämmästyttää Brigham Youngin näkemisen lahja – ensiksi, hänen vakuutuksensa siitä, että siinä määrin kuin mahdollista ja käyttämällä sinä aikana ja sillä alueella saatavana olevia rakennusmenetelmiä Suolajärven temppeli rakennettaisiin sellaiseksi, että se kestäisi läpi tuhatvuotisen valtakunnan, ja toiseksi, hänen profetiansa tulevien temppelien kasvavasta määrästä kaikkialla maailmassa, että niitä olisi jopa sadoittain.
Suolajärven temppelin peruskorjaus
Brigham Youngin tavoin tämän päivän profeettamme valvoo erittäin huolellisesti Suolajärven temppeliä ja kaikkia muita temppeleitä. Vuosien varrella ensimmäinen presidenttikunta on aika ajoin neuvotellut johtavan piispakunnan kanssa varmistaakseen, että Suolajärven temppelin perustukset ovat lujat. Kun palvelin johtavassa piispakunnassa, niin ensimmäisen presidenttikunnan pyynnöstä teimme Suolajärven temppeliin kokonaistarkastuksen, johon sisältyi uusimpien seismisten suunnittelu- ja rakennusmenetelmien mukainen arvio.
Tässä on osa selonteosta, joka tuolloin annettiin ensimmäiselle presidenttikunnalle: ”Suolajärven temppelin suunnittelussa ja rakentamisessa käytettiin parhaita suunnittelumenetelmiä, taitavaa työvoimaa, parhaita rakennusmateriaaleja, kalusteita ja muita siihen aikaan käytettävissä olleita voimavaroja. Sen jälkeen kun temppeli vihittiin vuonna 1893, se on seisonut lujana ja palvellut uskon [ja] toivon majakkana sekä valona kansalle. Mitä suurinta huolellisuutta on noudatettu, kun temppeliä on käytetty, siivottu ja pidetty hyvässä kunnossa. Ulko- ja sisälattioiden graniittiset poikkipalkit ja tukipalkit ovat hyvässä kunnossa. Viimeaikaiset tutkimukset vahvistavat, että Brigham Youngin valitsema paikka temppelille on erittäin hyvää maaperää ja tiiviysominaisuuksiltaan erinomaista.”7
Selonteossa päädyttiin siihen, että tavanomaisia korjauksia ja parannuksia tarvittaisiin temppelin uudistamiseksi ja päivittämiseksi, mukaan lukien ulkoalueet, vanhentuneet vesi- ja sähköjärjestelmät sekä kastetilat. Lisäksi kuitenkin suositeltiin erillistä, kattavampaa seismistä parannuskorjausta alkaen temppelin perustuksista ylöspäin.
Temppelin perustus
Kuten ehkä muistatte, presidentti Brigham Young oli itse hyvin tiiviisti mukana sen alkuperäisen temppeliperustuksen rakentamisessa, joka on palvellut temppeliä hyvin siitä lähtien, kun se valmistui 127 vuotta sitten. Äskettäin temppeliä varten ehdotettu seisminen parannuspaketti hyödyntäisi anturan eristystekniikkaa, jollaista ei osattu edes kuvitella temppelin rakentamisen aikaan. Tätä pidetään uusimpana, huipputasoa edustavana menetelmänä suojauduttaessa maanjäristyksiä vastaan.
Tämä tekniikka, joka on kehitelty viime aikoina, lähtee aivan temppelin perustuksista ja antaa vankan suojan maanjäristyksen aiheuttamia tuhoja vastaan. Pohjimmiltaan se vahvistaa temppelin rakenteita niin että temppeli pysyy vakaana silloinkin kun maaperässä ja ympäristössä tapahtuu maata järisyttävää seismistä järähtelyä.
Ensimmäinen presidenttikunta ilmoitti viime vuonna temppelin peruskorjauksesta, jossa käytettäisiin tätä tekniikkaa. Johtavan piispakunnan johdolla rakennustyöt alkoivat muutama kuukausi sitten tammikuussa 2020. Peruskorjauksen on arvioitu valmistuvan suunnilleen neljässä vuodessa.
Henkilökohtaisen perustuksenne turvaaminen
Kun mietiskelen tämän kauniin, ylevän, merkittävän ja kunnioitusta herättävän Suolajärven temppelin olemassaolon neljää seuraavaa vuotta, näen sen mielessäni ennemminkin uudistumisen aikana kuin kiinnioloaikana! Samalla tavoin voisimme kysyä itseltämme: ”Kuinka tämä Suolajärven temppelin laaja peruskorjaus voisi innoittaa meitä läpikäymään oman hengellisen uudistumisen, peruskorjauksen, uudelleen syntymisen, elävöittämisen tai palautuksen?”
Itseä havainnoiva tarkastelu voi paljastaa, että myös me ja perheemme voisimme hyötyä siitä, että teemme tarvitsemaamme ylläpito- ja kunnostustyötä, jopa seismisen parannuksen! Voisimme aloittaa tämän toiminnan kysymällä:
”Miltä perustukseni näyttää?”
”Mistä muodostuvat ne jykevät, vakaat, lujat kulmakivet, jotka ovat osa henkilökohtaista perustustani, jolla todistukseni lepää?”
”Mitä ovat ne hengellisen ja emotionaalisen luonteen perustekijät, joiden avulla minä ja perheeni voimme pysyä lujina ja järkkymättöminä sekä kestää jopa maanjäristykset ja rajut seismiset järähtelyt, joita varmasti tapahtuu elämässämme?”
Näitä tapahtumia, jotka muistuttavat maanjäristystä, on usein vaikea ennustaa ja niiden voimakkuus vaihtelee – painiskelua kysymysten tai epäilysten kanssa, ahdingon tai vastoinkäymisten kohtaamista, henkilökohtaisten loukkausten käsittelyä kirkon johtohenkilöiden ja jäsenten kanssa sekä selviytymistä oppiin tai menettelytapoihin liittyvistä haasteista. Paras puolustus näitä vastaan on hengellinen perustuksemme.
Mitkä saattaisivat olla oman ja perheemme elämän hengellisiä kulmakiviä? Niitä voivat olla evankeliumin mukaisen elämän yksinkertaiset, selkeät ja kallisarvoiset periaatteet – perherukous, pyhien kirjoitusten tutkiminen mukaan lukien Mormonin kirja, temppelissä käyminen ja evankeliumin oppiminen Tule ja seuraa minua -ohjelman ja koti-illan avulla. Muita hyödyllisiä lähteitä hengellisen perustuksemme vahvistamiseksi voivat olla muun muassa uskonkappaleet, perhejulistus ja julistus ”Elävä Kristus”.
Minulle periaatteet, jotka sisältyvät temppelisuosituksen saamisen yhteydessä käsiteltäviin kysymyksiin, toimivat vahvana lähtökohtana hengelliselle perustukselle – varsinkin neljä ensimmäistä kysymystä. Pidän niitä hengellisinä kulmakivinä.
Nämä kysymykset ovat meille tietenkin tuttuja, sillä presidentti Russell M. Nelson luki ne meille yksitellen viime yleiskonferenssissa.
-
Uskotko Jumalaan, iankaikkiseen Isään, Hänen Poikaansa Jeesukseen Kristukseen ja Pyhään Henkeen, ja onko sinulla todistus Heistä?
-
Onko sinulla todistus Jeesuksen Kristuksen sovituksesta ja Hänen tehtävästään Vapahtajanasi ja Lunastajanasi?
-
Onko sinulla todistus Jeesuksen Kristuksen evankeliumin palautuksesta?
-
Tuetko Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon presidenttiä profeettana, näkijänä ja ilmoituksensaajana ja ainoana henkilönä maan päällä, jolla on valtuus käyttää kaikkia pappeuden avaimia?8
Huomaatteko, kuinka voitte pitää näitä kysymyksiä henkilökohtaisen perustuksenne arvokkaina osatekijöinä sekä niiden avulla rakentaa ja vahvistaa sitä? Paavali opetti efesolaisille kirkosta, ”jonka perustuksena ovat apostolit ja profeetat ja jonka kulmakivenä on itse Kristus Jeesus. Hän liittää koko rakennuksen yhteen niin että se kasvaa Herran pyhäksi temppeliksi.”9
Yksi elämäni suurimpia iloja on tutustua kaikkialla maailmassa kirkon jäseniin ja saada innoitusta niiltä, jotka ovat eläviä esimerkkejä uskosta Jeesukseen Kristukseen ja Hänen evankeliumiinsa. Heillä on vahva henkilökohtainen perustus, jonka avulla he voivat kestää maanjäristyksiä ymmärrys vakaana, tuntemastaan murheesta ja tuskasta huolimatta.
Havainnollistaakseni tätä henkilökohtaisemmalla tasolla puhuin hiljattain erään kauniin, eloisan nuoren vaimon ja äidin hautajaisissa (joka oli myös perheemme ystävä). Hän oli sisukas huipputason jalkapalloilija, kun hän tapasi hammaslääkäriksi opiskelevan aviomiehensä ja solmi tämän kanssa avioliiton. Heitä siunattiin kauniilla, varhaiskypsällä tyttärellä. Tämä nainen taisteli urheasti kuusi haasteellista vuotta syövän eri muotoja vastaan. Alati kokemastaan emotionaalisesta ja fyysisestä ahdistuksesta huolimatta hän luotti rakastavaan taivaalliseen Isäänsä, ja hänen sosiaalisen median seuraajansa ovat usein lainanneet hänen tunnettua sanontaansa: ”Jumala on mukana pienissäkin asioissa.”
Yhdessä sosiaalisen median julkaisussaan hän kirjoitti jonkun kysyneen häneltä: ”Kuinka sinä yhä jaksat uskoa, vaikka elämässäsi on niin paljon murhetta?” Hän vastasi päättäväisesti näillä sanoin: ”Siksi että juuri usko saa minut jaksamaan näiden synkkien hetkien läpi. Usko ei tarkoita sitä, etteikö mitään pahaa tapahtuisi. Usko auttaa minua luottamaan siihen, että valo koittaa jälleen. Ja se valo on jopa kirkkaampi, koska olen kulkenut läpi pimeyden. Niin paljon pimeyttä kuin olen vuosien varrella nähnytkin, niin olen nähnyt paljon enemmän valoa. Olen nähnyt ihmeitä. Olen tuntenut enkelien läsnäolon. Olen tiennyt, että taivaallinen Isäni on kantanut minua. Mitään siitä en olisi kokenut, jos elämä olisi ollut helppoa. Tämän elämän tulevaisuus saattaa olla tuntematon, mutta uskoni ei ole. Jos valitsen sen, etten usko, niin silloin teen valinnan kulkea pelkästään pimeässä. Sillä ilman uskoa jäljelle jää vain pimeyttä.”10
Hänen horjumaton todistuksensa uskosta Herraan Jeesukseen Kristukseen – hänen sanoissaan ja teoissaan – on ollut innoituksena muille. Vaikka hänen kehonsa oli heikko, hän kohotti muita niin että heistä tuli vahvempia.
Ajattelen lukemattomia muita kirkon jäseniä, jotka tämän sisaren tavoin ovat sotureita ja kulkevat joka päivä osoittaen uskoa ja pyrkien olemaan Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen uskollisia ja lannistumattomia opetuslapsia. He oppivat Kristuksesta. He saarnaavat Kristuksesta. He pyrkivät olemaan Hänen kaltaisiaan. Kohtasivatpa he elämänsä päivinä vakaata tai horjuvaa maaperää, niin heidän hengellinen perustuksensa on vahva ja järkkymätön.
Nämä ovat niitä omistautuneita sieluja, jotka ymmärtävät syvällisen merkityksen, joka on näissä laulun sanoissa ”niin varma on perustus uskomme tään” ja ”käyt suojassa kätten sä Kaikkivaltiaan”11. Olen mittaamattoman kiitollinen siitä, että voin kulkea niiden joukossa, jotka ovat luoneet pyhien nimityksen arvoisen hengellisen perustuksen ja jotka ovat kyllin vahvoja ja lujia kestääkseen elämän monet myllerrykset.
En usko, että voimme liioitella sellaisen lujan perustuksen tärkeyttä henkilökohtaisessa elämässämme. Jo varhaisella iällä meidän Alkeisyhdistyksen lapsillemme opetetaan laulussa tätä tärkeää totuutta:
Tuo viisas rakensi kalliolle vaan.
Ja ne sateet tulivat. – –
Ja sateet tulivat, tulvat nousivat,
Vaan ei sorru talo tuo.12
Pyhät kirjoitukset vahvistavat tämän perustavaa laatua olevan opin. Vapahtaja opetti kansaa Amerikan mantereella:
”Ja jos te aina teette näin, te olette siunattuja, sillä te olette minun kalliolleni rakennettuja.
Mutta joka teidän keskuudessanne tekee enemmän tai vähemmän kuin tämän, ei ole rakennettu minun kalliolleni, vaan on rakennettu hiekkaperustalle, ja kun sade lankeaa ja tulvat tulevat ja tuulet puhaltavat ja pieksevät heitä, he sortuvat.”13
Kirkon johtajien vilpittömänä toiveena on, että Suolajärven temppeliin tehtävä merkittävä peruskorjaus edistää Brigham Youngin toiveen täyttymistä – temppelin rakentamista ”siten, että se kestää läpi tuhatvuotisen valtakunnan”. Antakaamme tulevina vuosina näiden Suolajärven temppeliin tehtävien parannusten koskettaa ja innoittaa meitä yksilöinä ja perheinä, niin että meidätkin – vertauskuvallisesti – ”rakennetaan siten, että [kestämme] läpi tuhatvuotisen valtakunnan”.
Niin tapahtuu, kun täytämme apostoli Paavalin antaman tehtävän ja kokoamme itsellemme ”aarteen, hyvän perustuksen tulevaisuutta varten, niin että [voitamme omaksemme] todellisen elämän”14. Palava rukoukseni on, että hengellisestä perustuksestamme tulee varma ja luja, että todistuksestamme Jeesuksen Kristuksen sovituksesta ja Hänen tehtävästään Vapahtajanamme ja Lunastajanamme tulee meille oma tärkein kulmakivemme. Hänestä todistan Hänen, nimittäin Jeesuksen Kristuksen, nimessä. Aamen.